Poliittisesta väkivallasta näyttää jo tulleen arkipäivää esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessakin poliitikkojen uhkailu on saanut paljon huomiota. Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola myöntää Ylelle, että kiristyneen turvallisuusilmapiirin vuoksi kansanedustajien ja ministerien turvatoimia aiotaan parantaa.
- Suomessakin täytyy muuttaa menettelyjä, mutta mikä tapa valitaan, on vielä harkinnassa, Savola sanoo.
Ylen haastattelemat henkilösuojauksen ammattilaiset puolestaan arvostelevat valtionhallinnon turvajärjestelyjä kovin sanoin.
- Suurin ongelma on se, että ennakointi on todellakin lapsenkengissä, luonnehtii turvayhtiö FinSecin toimitusjohtaja Arto Manninen Ylelle.
Asiantuntijoiden mielestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset sortuvat helposti lintukotoajatteluun. Mannisen ja Turvatiimin erityispalveluyksikön päällikön Tommi Nyströmin mielestä on vaarallista pitää esimerkiksi kaikkia poliitikkojen saamia nettiuhkauksia kylähullujen ja teinipoikien päähänpistoina.
Aseeton eduskunta
Ruotsissa aseistettuja suojeluvartioita on jo pitkään ollut kaikissa valtionhallinnon keskeisissä rakennuksissa, Yle kertoo. Suomessa aseistettuja vartijoita on vain valtioneuvoston linnassa ja muutamassa keskeisessä virastossa, mikä kummastuttaa turva-alan ammattilaisia. Esimerkiksi laki eduskunnan turvatoimista ei salli ampuma-aseita turvahenkilöstölle.
- Niin huvittavalta kuin se kuulostaa, niin ilmeisesti eduskuntaa ei ole luokiteltu yhteiskunnallisesti merkittäväksi kohteeksi, Manninen sanoo.
Manninen ja Nyström uskovat, että aseellinen suojelu yleistyy ennen pitkää myös Suomen valtionhallinnossa.
Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola puolestaan sanoo, että eduskunnan aseeton linja on tietoinen ratkaisu.
- Meillä on pitkään ollut periaate, että näin ei menetellä, vaan käytetään teknisiä välineitä. Kokemuksia on esimerkiksi Yhdysvalloista siitä, mikä apu on, kun joka nurkassa seisoo aseistettu ihminen. Se on aika turhauttavaa työtä, eikä se oikeastaan lisää turvallisuutta vaan pikemminkin päinvastoin, Savola sanoo.
- Suomessakin täytyy muuttaa menettelyjä, mutta mikä tapa valitaan, on vielä harkinnassa, Savola sanoo.
Ylen haastattelemat henkilösuojauksen ammattilaiset puolestaan arvostelevat valtionhallinnon turvajärjestelyjä kovin sanoin.
- Suurin ongelma on se, että ennakointi on todellakin lapsenkengissä, luonnehtii turvayhtiö FinSecin toimitusjohtaja Arto Manninen Ylelle.
Asiantuntijoiden mielestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset sortuvat helposti lintukotoajatteluun. Mannisen ja Turvatiimin erityispalveluyksikön päällikön Tommi Nyströmin mielestä on vaarallista pitää esimerkiksi kaikkia poliitikkojen saamia nettiuhkauksia kylähullujen ja teinipoikien päähänpistoina.
Aseeton eduskunta
Ruotsissa aseistettuja suojeluvartioita on jo pitkään ollut kaikissa valtionhallinnon keskeisissä rakennuksissa, Yle kertoo. Suomessa aseistettuja vartijoita on vain valtioneuvoston linnassa ja muutamassa keskeisessä virastossa, mikä kummastuttaa turva-alan ammattilaisia. Esimerkiksi laki eduskunnan turvatoimista ei salli ampuma-aseita turvahenkilöstölle.
- Niin huvittavalta kuin se kuulostaa, niin ilmeisesti eduskuntaa ei ole luokiteltu yhteiskunnallisesti merkittäväksi kohteeksi, Manninen sanoo.
Manninen ja Nyström uskovat, että aseellinen suojelu yleistyy ennen pitkää myös Suomen valtionhallinnossa.
Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola puolestaan sanoo, että eduskunnan aseeton linja on tietoinen ratkaisu.
- Meillä on pitkään ollut periaate, että näin ei menetellä, vaan käytetään teknisiä välineitä. Kokemuksia on esimerkiksi Yhdysvalloista siitä, mikä apu on, kun joka nurkassa seisoo aseistettu ihminen. Se on aika turhauttavaa työtä, eikä se oikeastaan lisää turvallisuutta vaan pikemminkin päinvastoin, Savola sanoo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tekniikasta oli myös paljon hyötyä Sellon Prisman ammuskelussa. Kamerat ja tuotesuojaportit hidasti tekijää varmaan aivan helvetisti.
Valvomossa istuu kaks väijyä kattomassa kameroista kun ihmisiä ammutaan. Jos voimankäyttövälineet rajoittuu teleskooppipatukkaan ja pippurikaasuun niin mitäs muutakaan siinä voi tehdä.
Hienoa asua turvallisessa lintukodossa... Joka myös turvallisuusalan kehitysmaana tunnetaan.
Juu ihan muuten kiinnostava dokumentti mutta eikös Eduskunnassa työskentele ns. virastomestareita/ vahtimestareita eikä vartijoita? Virastomestarit/vahtimestarit ovat nimenomaan virkamiehiä eli virkasuhteessa eivätkä vartijoita? Edelleen kansanedustajien ja miminsterien turvaaminen kuuluu sitten jo ihan eri taholle.
Vartijoilla on edelleen mahdollisuus kantaa nykyiseltäänkin asetta henkilösuojaustehtävissä mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Edelleen aseiden kantaminen ei muuta sitä faktaa että Suomessa edelleen suhtaudutaan yritysturvallisuuteen erittäin sinisilmäisesti. Sitten kun yrityksillä/ organisaatiolla on turvallisuussuunnitelmat kunnossa, työntekijät koulutettu, tilat/ työntekijät suojattu ja turvallisuusorganisaatio hioutunut, niin sitten vasta kannattaa alkaa puhumaan lisäarsenaalista.
Tässäkin artikkelissa taitaa olla enemmän kyse politikoinnista. Hyvin nuo Englannin Lontoon kenttäpoliisitkin hoitavat 7,5 miljoonan ihmisen kaupunkia pääosin ilman aseita.