Jos maataloudelle maksettava tuki harmittaa, kannattaa lukea vaikka Kauppa- ja teollisuusministeriön sivuja: "Hallinnonalan myöntämisvaltuudet ovat 508,7 milj. euroa. Suuri osa kauppa- ja teollisuusministeriön määrärahoista kuuluu siirtomenoihin, joilla tarkoitetaan lähinnä elinkeinoelämälle tarkoitettua rahoitusta". Eli KTM:n yrityksille suunnattu rahamäärä on samaa suuruusluokkaa kuin kansallinen maataloustuki. Maataloustukien ’kalat vedestä kadottava’ piirre on tietenkin se, että maatalustuki menee viljelijöiden tileille, kun KTM:n tuilla rahoitetaan yritysten toimintaa.
Hamittaako maataloustuki
kovastikin..
68932
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Otetaas hiukka vertailuksi. Ensinnäkin kansallista rahaa maataloustukeen menee noin 1.1 miljardia koska siihen kuuluvat nuo
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
kansalliset tuet sekä niiden lisäksi nuo
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/ymparistotuki_luonnonhaittakorvaus.html
EU-osarahoitteiset (EU 28%, Suomi 72%) tuet joihin siis yhteensä budjetti rahaa 1,1 miljardia.
Tuolta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo%20nousee
selviää että maatalouden liikevaihto ilman tukia on noin 2,3 miljardia. Tuo 1,1 miljardin tuki on siis 50% tuettomasta liikevaihdosta. Kokonaistuki 1,9 miljardia on 80% liikevaihdosta. Jotkut laskee mukaan lomitustuet ja eläketuet ja muut sellaiset jolloin summa on noin 2,8 miljardia eli 120% liikevaihdosta. Mutta aika reilusti yhteiskunnan tukea?
Entä yritysmaailma? Muutaman yrityksen liikevaihdot
Nokia 50 miljardia (suurempi kuin valtion budjetti)
Kone 4,6 miljardia
Metso 5 miljardia
Metsäliitto yhtymä 5 miljardia
Fortum 5 miljardia
Esimerkkinä vain. Otetaan vaikka ihan vaan suurimmat 100 yritystä niin alle 500 miljoonan liikevaihtoo ole millään. Eli liikevaihtoa vähintään 100 miljardia pelkästään nuo. Tuosta tuo 500 miljoona tuki on siis 0,5%, pelkästään noiden suurimpien. Jos otetaan kaikki niin pienenee edelleen.
Onhan siinä melkoinen ero onko tukea 0,5% liikevaihdosta vai 50% liikevaihdosta?
Mutta että teollisuuden tuki on lähes merkityksetön suhteessa teollisuuden liikevaihtoon. Ei voi puhua samana vuonnakaan maataloustuesta.
hintoja pudotettu tukien ansiosta, päinvastoin kasvattaa voittoja esim. Nokian miljardi luokan voittoja..
Tuon koko 500 miljoonaa niin se on Nokian 50 miljardin liikevaihdossa vasta 1%. Nokian liikevoitto liikevaihdosta tavoite on kai joku 14% liikevaihdosta (en muista mikä on viimeisin toteutunut) kun mm teurastamoille tavoite noin 5% liikevaihdosta. Mutta että tuen merkitys voitoissa?
puoleen, aivan vastaava voitaisiin tehdä "kännykkätuella" asian ymmärtäminen vaatii hiukan älliä mitä tuntuu olevan puutetta..
Ei paljon kännykkähintoja pudotettaisi... Pitäisi tulla sitä tukea lähes 50% liikevaihdosta eli noin 40 miljardia euroa eli valtion budjetin verran. Tähän sitä älliä vaaditaan, ymmärtämään miten pienistä summista teollisuuden tuen suhteen puhutaan. Prosentin osia teollisuuden liikevaihdosta. Kun taas maataloudessa tuki on 45-50% liikevaihdosta. Jos muuta teollisuutta tuettaisiin tuollaisilla määrillä niin valtio omistaisi sen teollisuuden ja tuotantolaitokset ja muut, ei valtio muuten lähtisi tuollaisilla tukimäärillä mukaan.
maataloudessa meneteltiin ja aivan hyvin voidaan tehdä teollisuudessakin jos halutaan..
Pelkästään Nokiaa varten menisi valtion budjetti kokonaan. Ja siihen muut yritykset sitten päälle. Että voidaanko tehdä? Se on vähän niinkuin tuossa
http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/
sanotaan että
"Sirkka-Liisa Anttila vaatii jo ensi vuoden budjettiin rahaa maidontuotannon tukemiseksi, koska maidon ylituotanto Euroopassa ja maailmassa on ajanut maitotilat kannattavuuskriisiin. Tukea saa jakaa 15 000 euroa maitotilaa kohden – tilan koosta riippumatta(!). Suomessa maitotiloja on 12 000, joten Anttila on pyytämässä 180 miljoonaa euroa. SATA-komiteassa me yritämme torjua köyhyyttä, mutta ei meidän käytettävissämme ole tuollaisia rahasummia. Maatalouspolitiikassa raha on halpaa."
Mutta että joihinkin tarkoituksiin rahaa riittää, toisiin sitten taas ei...
toistaiseksi kännyistä on ostettaessa maksettava täysi hinta. Tuo loppu on täyttä skeidaa..
pussihousu duunit, vastaan teollisuus,ja sitten tukiprosentit vastaan liikevaihto pääset hieman jäljille.
saatoitte ku tukka putkella äänestitte Suomen EU:n jäseneksi ei kai kaduta..
en ollut myötämielinen liittymälle, pussihousut tietämättömyyttään vastustivat mutta sittan Anttila on avannut tukitaivaan
Anttila ekä Keskusta eikä kukaan muukaan..
Siis tuo EUhun liittyminen ja tuet. Varmasti ne jotka äänestivät tukien puolesta ajattelivat että se turha verorahoista tehtävä maatalouden tukeminen loppuu. Siis se mitä tuettiin ennen EU-aikaa. Oli pinta-alalisää jne jne, vuosien mittaan tukia oli vaikka mitä. Välillä maksettiin pellon raivauksesta ja välillä pellon metsityksestä. Maksettiin voivuorille vientitukea jne jne. Tuohon päälle sitten tuontitullit ja rajasuojat ja tavitehintaneuvottelut joilla määrättiin maatalouden tulokehitys ja jotka nostivat ruoan hinnan kaupassa korkeaksi.
Mutta varmaan äänestäessä ajateltiin että EU hoitaisi homman jatkossa ja veronmaksajien kukkarolla käynti lopltakin loppuisi. Mutta kuinkas sitten kävikään? EU-tukia eli tavallaan jäsenmaksupalautusta on maksettavista tuista vain 0,8 miljardia (40%) kun suoraan budjetista maksetaan tukieroja 1,1 miljardia euroa eli 60% 1,9 miljardin kokonaistuista. Jos noita budjettivaroja ei käytettäisi kansalliseen tukeen vaan pärjättäisiin EU-tuilla kuten Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa niin varmasti kritiikki olisi merkittävästi pienempää.
sinä itse itseäsi, usko pois mutta älä täällä tuollaista soopaa puhu.
EU:ta ei maksettu tuottajille maataloustukea, raivaustuke maksettiin kun maassa oli nälkä ja metsitettiin kun rajat oli pakko avata magkariinille kauppasopimusten vuoksi.
Maatalostuet ei kenellekkään tullut yllätyksenä, yksi keskenen liittymisvaltti oli liittymisen kannattajilla ruuan hinnanalennus ja vainovalkeat paloivat ja verisiä mielenosoituksia oli tuottajien taholta tukitalouteen siirtymistä vastaa eikä pidä unohtaa mustia lippujakaan JOTEN ÄLÄ VALEHTELE ASIOISTA JOTKA VIELÄ KAIKKI MUISTAA..
kai muistat kansan äänestyksen jossa liittymisen kannattajat voittivat, niukasti mutta selvästi..
http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Posterit/ps095.pdf
"Hintatuki (HT) on perinteisesti käytetty tukityyppi, jollaiseksi voidaan katsoa myös kaikki tuotosmäärän perusteella maksettavat tuet. Suomen kansallinen maataloustuki ennen EU-jäsenyyttä perustui vahvasti tukimuotoihin, jotka voidaan tulkita HT:ksi."
Vuosittaisilla tavoitehintaneuvotteluilla tuotteille laitettiin sellainen hinta että sillä tuli toimeen ja sitten rajat kiinni tulleilla. Ja selkeää tukea, hintatukea. Ihan ennen EU-aikaakin.
Minulla oli parempikin linkki kaikkiin noihin tukimuotoihin ja tukitapoihin joita ennen EU-aikaa käytettiin mutta perusperiaate oli että rajat kiinni => ei kilpailua, kotimaiset korkeat tuottajahinnat => tietty tulotaso. Ja jos (kun...) tuli ylituotantoa joka täytyi viedä ulkomaille niin kotimaisen hintatason ja maailmanmarkkinahinnan välisen erotuksen maksoi veronmaksaja vientitukena. Nuo ne olennaisimmat.
Mutta että maataloutta tuettiin jo ennen EU-aikaa rajusti, se tehtiin vain eri tavalla. Jotkut kuvittelivat että se loppuisi EUn myötä ja olisi loppunutkin jos noita kansallisia tukia ei olisi tuotu kuvioihin eli olisi toimittu kuten Ruotsissa jossa ollaan EU-tukien varassa. Mutta ei täällä kuten tuossakin
http://www.soininvaara.fi/2007/10/27/kummallinen-maataloustuki/
todetaan että
"Jos kyse olisi EU-tuesta, niin kaikki olisi kunnossa. Kaikki, mitä EU:sta saadaan kupatuksi Suomeen, on kotiin päin. Mutta kyse on kansallisesta tuesta, siis siitä, että sinä ja minä maksamme veroissamme se, että viljelijä maksaa sisarilleen suuret sisarosuudet pelloistaan."
ei maksettu tuottajille, teollisuuden tuet on oma lukunsa, niillä maksettiin palkkoja elintarviketehtaiden työntekijöille. Maataloustukien loppumisesta EU:n myötä kuulen ensi kertaa, asia on tietysti päinvastpin EU toi suorat maataloustuet jotta elintarvikkeiden hintoja voitiin laskea muun EU:n tasolle. Oletko jotenkin sairas kun elät tuollaisessa mielikuvitus maailmassa..
Siis kun itsekin toteat että
"jotta elintarvikkeiden hintoja voitiin laskea muun EU:n tasolle."
niin siinähän suoraan sanotaan sekin miten sitä tuettiin. Hinnat olivat korkeammat kuin EUssa. Eli rajat kiinni ja tuotteilla oli sitten ns "oikea" hinta. Ulkomailta ei voinut tuoda halvemmalla. Tällä että rajat olivat kiinni niin sillä annettiin tuottajille hintatuki eli tuottajat saivat tavoitehinnan mukaisen hinnan tuotteestaan. Eli se sama suora tuki joka nyt maksetaan EU-tukena oli laitettu keinotekoisesti rajat sulkemalla tuotteiden hintaan hintatueksi.
ja tuo ylituotantomyytti on moneen kertaan todistettu palstalla vääräksi.
Jaa että
"ylituotantomyytti on moneen kertaan todistettu palstalla vääräksi."
Ja hah! Kuka sen vääräksi pystyisi todistamaan kun tosiasiat on ihan muuta. Maidosta on ollut todella rajua ylituotantoa pitkiä jaksoja joka selviää vaikka tuolta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap171_1309060915.pdf
Kannattaa muuten huomata että yksi raportin tekijöistä on Juha Marttila, nykyinen MTKn puheenjohtaja...
Raportissa todetaan mm että
"Raakamaidon tuotanto oli Suomessa vuonna 1999 vajaa 2,32 mrd. litraa. Kiin-tiökaudella 1999/2000 Suomen maakiintiö ylittyi ensimmäisen kerran EU-jäsenyyden aikana runsaalla 14 miljoonalla litralla. 1985-luvun puolivälissä maidontuotanto oli lähes 30 % nykytasoa korkeampi, josta se 1990-luvun al-kuun laski nykyiselle tasolle tuotannon vähentämistoimenpiteiden seurauksena (ks. taulukko 4). Maidontuotannon maakiintiössä on Suomessa tapahtunut vuo-sittain pientä nousua, koska tuotannonvähentämissopimuksen piirissä olevia kiintiölitroja palautuu vähitellen tuotantoon.
Nykyisellä tuotantomäärällä maidon omavaraisuusaste on yli 100 %. Maitonesteessä se on EU-jäsenyysaikana vaihdellut 106 ja 111 prosentin välillä, kun taas rasvan mukaan tarkasteltuna omavaraisuusaste on vaihdellut 125 ja 128 prosentin välillä (Vuositiedote 1999)."
Nyt ylituotanto on pikkaisen vähentynyt mutta tuo raportin taulukko 4 kertoo että ylituotanto on ollut rajua ja käsite "voivuoret" oli ihan todellisuutta. En nyt löytänyt etsimääni raporttia mutta maidon ylituotanto alkoi meillä jo 1960-luvulla ja siitä asti ihan näihin vuosiin asti maidon tuotanto on ollut suurempi kuin kotimainen kulutus.
Tuossa
http://www.ruralstudies.fi/foorumiliitteet/J.Kola.pdf
maatalouspolitiikan professori Jukka Kola kertoilee maatalouspolitiikan historista. Muutama lainaus:
"1970–80-luku • Ylituotanto-ongelmat
tuotannonrajoitus: markkinointimaksut, lehmien teurastuspalkkiot, tuotannonmuutos- ja vähentämissopimukset, kesannointi, metsityspalkkiot, jne. perustamislupajärjestelmä 1975 ja maitokiintiöt 1985 haitallinen rakennevaikutus • Maatilalaki 1977
1990-luku • Tavoitehintojen “jäädytys”
• Hintatuesta vähittäinen siirtyminen suoraan tukeen: hehtaaripalkkiot 1990
• Maataloustulolain uudistus 1993: valmistautuminen EU-jäsenyyteen
• Maaseutuelinkeinolaki 1990: maaseutupoliittinen ulottuvuus maatalouspolitiikkaan
1995 • EU-jäsenyys suuri muutos maatalouspolitiikassa
• hintatuesta suoraan tukeen
• EU-12:n CAP-reformissa 1992 satotasot hehtaarituen perustaksi; haitta Suomelle, jossa alhaiset
satotasot
• Suomessa tuottajahinnat laskivat keskimäärin 40% ja budjettituki kasvoi
• tukirasitus siirtyi osittain kuluttajilta veronmaksajille
• Tukijärjestelmien uusiminen: EU:n CAP-, LFA- ja ympäristötuki, kansallinen tuki, investointituet
• Suomi maksaa maatalouden kokonaistuesta itse 60%, EU 40%
2000-luku • Agenda 2000:n CAP-reformi vuosille 2000-2006: hintatuesta suoraan tukeen"
"Lisäksi markkinahintatuki on johtanut rakenteelliseen ylituotantoon ja se on myös vinouttanut tuotannontekijöiden hyödyntämistä ympäristölle haitalliseen käyttöintensiteettiin (negatiivinen ulkoisvaikutus), eläinten hyvinvoinnin heikentymiseen ja osittain myös ylimitoitettuun pääomaintensiteettiin (rahoitusongelmat)."
tehtävissä, viljelijän saama palkka työstään on sekoittanut pääsi perusteellisesti..
Että maataloustukea maksettiin jos ennen EU-aikaa. Eri muodossa osittain mutta maksettiin silti. Tukisummat saattoivat olla vuositasolla jopa suurempia kuin nykytuet?
maksettu ennen EU:n jäsenyyttä..
Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
9
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
selittääkö tämä sen että etelä-suomessa on maatalous aina ollut kannattavampaa ja kustannustehikkaampaa kuin esimerkiksi pohjanmaalla. jo tuolloin on pitänyt oppia talouden realiteetit ja toiminnan ydin. nythän meillä kovasti puhutaan maitotilojen kriisistä mutta mitenkään ei tuoda esille että etelä-suomessa tuet kymmeniä tuhansi euroja pienemmät tilaa kohti.
maatalous Uudellemaalle, järki ei päätäsi paljoa pakota..
työttömät ne valtoin rahat vie
sitten marokon rajat auki kun se suojaa vehnän viljelijöitään 34- 134% tuontitullein .
Eikös se ole kehitysmaa joka ei maataloutta tue?
voi tuoda maahan mitä halusi kunhan maksoi tuontitullit..
"mitäs sitten" maataloustuen ja sosiaalituen eroa..
Tuosta
löytyy että
"Myös tukien osuus muuttui Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Vuonna 1993 tuet muodostivat noin 25 prosenttia maatalouden tuotoista. Vuonna 1995 puolet tuotoista tuli tuista, mutta vuonna 2000 tukien osuus oli laskenut 36 prosenttiin."
Eli ennen EU-aikaa tukien osuus tuloista oli 25%, tuossa 1995 oli mukana siirtymäkauden tuet mutta 2000 mennessä tilanne "normalisoitunut". Mutta että tukien osuus on nyt jonkun verran suurempi kuin ennen EU-aikaa mutta silloinkin 25% tilojen tuotoista tuli tuista.
maksettu tuottajahinta ei ole tukea vaan tuottajan palkkaa tehdystä työstä..
"Opinnäytteet ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa. Ne ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista käyttöä varten, mutta tekstejä lainattaessa on lähde mainittava. "
Tuo lähde
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1
tullut mainittua. Onko valittamista? Puuttuuko jostakin lähde?
maataloustuista eikä kuitenkaan pysty nimeämään ensimmäistäkään..
ollut maataloustukea vaan sosiaalitukea ja tuottajahintaa on turha vaittää tueksi jos se sitä on niin samalla liki miljoonan Suomalaisen palkka muuttuu "tueksi"..
tarvitsevaa, eikä pussihousutukijussin hehtaareja, viljelytulos sivuseikka.
vaikka tarkoitti solvata he heh..
ymmärrän, ymmärrätkö sinä, no älä huoli tuet ovat vielä hehtaariperusteisia, ei tulosta maastasi kukaan odota.
vaihtoehto, nyt kun tuet muutenkin katkolla.
samaan aikaan vapailla markkinoilla olleista alkutuotteista mitään hintavertailutietoa. se olisi mielenkiintoista luettavaa ja luotaisi hyvin nykyisen viljelyn tehottomuuden syitä.
Oli parhaimmillaan noin 1.80 mk/kg eli noin 300 euroa tonni, juuri ennen EU-aikaa vähän alempi, ehkä 260 euroa tonni. EUn alkuaikana ohran hinta oli noin 120 euroa tonni. Oli siis hinta oli vähän yli 2-kertainen? Kaura suurinpiirtein ohran hinnoissa tai vähän alempi mutta kerroin siinäkin tuo noin 2-kertainen. Ruis oli parhaimmillaan yli 3 mk/kilo mutta oli noin vehnänä hnnoissa ennen EUta eli noin 420 euroa / tonni ja EUn alkuaikoina noin 150 euroa tonni. Eli hinta lähes 3-kertainen?
Naudanlihan hinta deflatoituna oli ennen EU-aikaa 80-luvulla 6 euroa/kg mutta laski ennen EU-aikaa ollen noin 4 euroa/kg. EU-ajan hinta on (ilman EU-tukia) ollut noin 2-2,5 euroa/kg.
Sianlihassa tilanne oli se että sianlihan hinta putosi alle puoleen vuoden 1994 tasosta. Tuon verran oli tuontisuojaa? Osittain pudotukseen vaikutti se että meillä oli ylituotantoa ja se laski hinta ehkä osin rajummin eli hintaero ei ehkä ollut ihan 2-kertainen mutta lähelle?
Maidon tuottajahinta laski liittymisen yhteydessä yli 30%. Maito selvisi siis EUhun liittymisestä pienimmällä hinnanlaskulla. Nythän meillä on ollut EUn korkein tuottajahintataso maidossa koko EU-ajan niin jos tuota tietoa peilataan EU-keskihintaan niin maidon tuottajahinta ennen EUta lienee ollut lähes kaksinkertainen.
Mutta että keskimäärin ilmeisesti rajasuoja nosti tuottajahinnat noin kaksinkertaisiksi?
huomioon että maailmanmarkkinahinnat olivat tuella alennettuja, kukaan ei tuolloinkaan voinut tuottaa ohraa 150 euroa tonni, meillä tuki maksettiin teollisuudelle hinnanalennuskorvauksena ja viljelijälle ei maksettu mitään suoraa maataloustukea..
täynnä toteamuksia, että hinta on pysynyt ennallaan mutta kustannukset nousseet moninkertasesti, ja mitähän sai ohrasta viime vuosina. mutta kaiken huomion on saanut vain ja ainoastaan maito. muista on vaiettu.
keksit tuon maito jutun..
viljelijöille maksettu ja väite ettei teollisuus hyötynyt on hanurista. Pintaalalisä oli sosiaalitukea pienille tiloille jota maksettiin sosiaalisin perustein vasemmiston aloitteesta, sen muuksi väittäminen on valetta..
10:llä , nyt taitaa hinta olla noin 85-90 senttiä purkki. että ei sitä kovin paljoa kuluttajalle hintaa nostettu markka-aikaan ennen eu:ta.
on jotenkin kova pala duunareille, mutta näyttää koettelevan jussinkin omaatuntoa, yrittäjä joka elelee avustuksien varassa, duunarin sossutuen vielä ymmärtää, menee kaikki lyhentämättömänä yhteiskunnan rattaisiin, ei kerry ei.
viljelijälle tukitaloudesta ei ole mitään hyötyä, ainoastaan kuluttaja hyötyy ja ei luovu tukitaloudesta..
Anttilan selitystä eilen illalla. Todella sairasta oli, eli elet oikeassa mielikuvista!
kaatuu Anttilan syliin, maalle onneksi että Anttila on osaava ja ammattitaitoinen ministeri.
Anttila onkaan jusseja hoivannu.
Taitaa olla yhtä pitkän ajan kuin Pekkarinen teollisuutta. Sinnelmäki on kyllä hoivaamassa työläisiä ensimmäistä kauttaan.
työhistoria jussien parissa.
ja pätevä ministeri.
toisten paskoista, mahtaa olla oma pesä kyseessä.
kai nyt sen tiedät.
mutta aika paatoksella pitää kiinni jussiloisten asioista, ei poistu mihkään turha MTK:oon lietsoa asiaa.
ellei Haavisto terveytensä uhalla oli rysselissä hypänny,Anttilalla olis aika vähän puolustettavaa maatalous tuissa.
on siihen tehtävään Suomen kansa valinnut.
ministeripestit valitaan.
Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.
Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.
Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi pääministeriehdokas. Jollei uusikaan ehdokas saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan eduskunnassa avoimena äänestyksenä pääministerin vaali. Valituksi tulee tällöin eniten ääniä saanut henkilö.
Valtioneuvostoa nimittäessä ja sen kokoonpanoa merkittävästi muutettaessa eduskunnan on oltava koolla.
hoitaa kunnon toveri hengen tapaan.
maataloustukien nousun.
-
-
Ovat huvittavia nuo duunarien käsitykset. Kaikkein suurimmat tukiaiset menevät tällä hetkellä työttömyystukiaisina, kun työtä vieroksuvat duunarit maleksivat ja nauttivat vaan yhteiskunnan eli työssä käyvien veronmaksajien rahoista eli työttömyystukiaisista. Näitä työtä pelkääviä on tällä hetkellä 245 000, jotka nappaavat yhteiskunnan kansallista työttömyystukiaisia n. 2,9 miljardia euroa, tekemättä yhtään mitään. Viljelijän täytyy sentään viljellä ja kovan kontrollin alaisena. Duunarin todellista työttömyyttä ei valvo kukaan. Saavat olla nämä roistot aivan ilman valvontaa. Olis kirveelle töitä!!!