Nyt kun erään nimeltä mainitsemattoman isomman tehtaan pääluottamusmiesvaalit ovat ohitse niin voisi pohtia vähän vaikka politiikkaakin. Politiikkahan pitäisi edellä mainituissa vaaleissa hienosti toiseksi tulleen ehdokkaan mielestä erottaa ay-liikkeestä ja kaikin puolin työmailtakin. Ajatus ei toki ole varmaankaan hänen oma koska samaa on metalliliiton vasemmistoliittolaiset (ja heitä edeltäneet kommunistiset) edustajat jauhaneet jo vuosia. Pitää nyt muistuttaa että niin kommunistit kuin heidän perillisensä vasemmistoliitto ovat poliittisia järjestöjä ja toimivat aktiivisina ammattiliitoissa, mm. metallissa. Vai mistä luulette että tämä viimeinenkin pääluottamusmiesvaaliajatus oli lähtöisin? Niinpä...
Tuossa oli pieni alustus aiheeseen eli politiikkaan joka pitäisi siis saada pois kaikesta koska politiikka haisee! Tämähän on tuttu juttu jokaiselle kahvipöytäkeskusteluissa mukana olevalle. Mutta ennen kuin kukaan ehtii edes kahvia hörpätä niin tuon lauseen sanonut murehtii päivähoitoa, teiden kunnossapitoa tai veronkorotuksia. Ja mitä muuta tämä on kuin sitä paskalle haisevaa politiikkaa? Näistä asioista päättää juuri ne oman kylän pikkupoliitikot joista vielä aika moni toimii ay-liikkeessä ja työmaillansa luottamustehtävissä. Ja niin se pitääkin olla. Meidän työssäkäyvien ja perheellisten asioista pitää olla päättämässä me. Mutta jos asioihin haluaa olla vaikuttamassa niin pitää kuulua johonkin esim. poliittiseen ryhmään. Sen kautta on mahdollista sitten vaikuttaa yhteisiin asioihin vaikkapa kunnallispolitiikassa. Oli se ihminen sitten kommari, vassari tai demari niin kyllä se on sitä myös työmaalla ja tuo kantansa julki. Ja miksi ei olisi ja toisi? Säälittävintähän se on olla ns. "sitoutumaton" ja huudella politiikkaa pois vähän kaikesta. Se ei ole oikein rakentavaa kun puuttuu realistinen vaihtoehto.
Mitäpä tähän loppuun sitten jämäkästi laittaisi? Muistakaa että se haiseva politiikka on meidän jokapäiväisessä elämässä läsnä, haluttiin sitä tai ei. Joku meidän asioista päättää, miksi ei sitten me itse? Ja muistakaa myös se, että kun joku tulee "sitoutumattomana" pauhaamaan että politiikka pitää saada pois ay-liikkeestä, työmailta ja oikeastaan kaikesta niin joku motiivi siellä on taustalla. Enkä ole ihan väärässä kun sanon että puoluepoliittinen motiivi... ;)
Tuossa oli pieni alustus aiheeseen eli politiikkaan joka pitäisi siis saada pois kaikesta koska politiikka haisee! Tämähän on tuttu juttu jokaiselle kahvipöytäkeskusteluissa mukana olevalle. Mutta ennen kuin kukaan ehtii edes kahvia hörpätä niin tuon lauseen sanonut murehtii päivähoitoa, teiden kunnossapitoa tai veronkorotuksia. Ja mitä muuta tämä on kuin sitä paskalle haisevaa politiikkaa? Näistä asioista päättää juuri ne oman kylän pikkupoliitikot joista vielä aika moni toimii ay-liikkeessä ja työmaillansa luottamustehtävissä. Ja niin se pitääkin olla. Meidän työssäkäyvien ja perheellisten asioista pitää olla päättämässä me. Mutta jos asioihin haluaa olla vaikuttamassa niin pitää kuulua johonkin esim. poliittiseen ryhmään. Sen kautta on mahdollista sitten vaikuttaa yhteisiin asioihin vaikkapa kunnallispolitiikassa. Oli se ihminen sitten kommari, vassari tai demari niin kyllä se on sitä myös työmaalla ja tuo kantansa julki. Ja miksi ei olisi ja toisi? Säälittävintähän se on olla ns. "sitoutumaton" ja huudella politiikkaa pois vähän kaikesta. Se ei ole oikein rakentavaa kun puuttuu realistinen vaihtoehto.
Mitäpä tähän loppuun sitten jämäkästi laittaisi? Muistakaa että se haiseva politiikka on meidän jokapäiväisessä elämässä läsnä, haluttiin sitä tai ei. Joku meidän asioista päättää, miksi ei sitten me itse? Ja muistakaa myös se, että kun joku tulee "sitoutumattomana" pauhaamaan että politiikka pitää saada pois ay-liikkeestä, työmailta ja oikeastaan kaikesta niin joku motiivi siellä on taustalla. Enkä ole ihan väärässä kun sanon että puoluepoliittinen motiivi... ;)
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta pitääkö luottamusmiehen olla poliittisesti sitoutunut hoitaakseen työntekijöiden oikeuksia työpaikan sisällä?eipä ne puolueet hoida meidän asioita firmoissa...ne tekee omat linjavetonsa,mutta se ei palvele paikallistasolla sen enempää kuin yksikkötasollakaan työpaikkakohtaisia päätöksiä.etenkään kun päätökset tehdään nykyään enemmissä määrin paikallistasolla,tes:istä välittämättä.paikallisesti voidaan sopia lähes mitä vain.puolueet syrjään vain.
Ei tietenkään PIDÄ olla mutta miksi se katsotaan jotenkin haittaavaksi tekijäksi? Vai oletko sitä mieltä, että kaikki joilla on jotain sidoksia mihinkään puolueisiin, ei voisi hoitaa mitään tehtäviään hyvin? Se vaan on usein niin, että ihminen joka hakeutuu luottamustehtäviin, haluaa myös vaikuttaa muuhunkin kuin pelkästään yksittäisen työpaikan asioihin. Ay-liike on kuitenkin koko yhteiskuntaan vaikuttava liike vaikka nykyään on jo liikaakin näitä "8-tunnin luottamusmiehiä".
"Politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan." Tätähän yhteisten asioiden hoitaminen on. Jos minä haluan jotain ja sinä vastustat sitä, se on politiikkaa. Jos sinä olet kanssani samaa mieltä, sekin on politiikkaa ja silloin olemme samaa mieltä. Olemme samaa puolta, puoluetta, eli poliittista puoluetta. Miksi sitä pitäisi nimittää jollain muulla tavalla? Nyt kaikki tietävät mitä politiikka tarkoittaa. Se on yhteisten asioiden hoitamista. Asioiden kiistanalaisuus kuuluu politiikkaan.
Asioita ei voi hoitaa ilman politiikkaa. Jos politiikan sanotaan olevan likaista, ei syy ole itse politiikassa vaan politiikan tekijöissä, eli poliitikoissa. Ihmiset tekevät politiikkaa. Jos haluaa politiikan olevan erilaista, kuin se nyt on, on lähdettävä mukaan tekemään politiikkaa ja yritettävä muuttaa sitä sellaiseksi kuin itse haluaa. Äänestää voi jokainen.
Ennen oltiin sitä mieltä, ettei politiikka kuulu yrityksiin. Esim työväenliikkeen osuustoiminta oli vasemmistolaisten puolueiden kannattajien hallinnoima. Miten on käynyt vasemmistolaisen yritystoiminnan? Alkaa olla menneen talven lumia. Ei siksi, ettei vasemmistolainen osaa tehdä kauppaa siinä missä oikeistolainenkin. Vaan siksi, että yhteiskunta on oikeistolaistunut, eli oikeistopolitiikka on vallannut alaa vasemmistolta yritystoiminnassakin. Onko se ollut etu vai haitta?
Vasemmistolainen politiikka on saanut menneinä vuosina omilla vaatimuksillaan ja toimillaan aikaan sen, että yhteiskunnassa ei ole niin jyrkkiä poliittisiä näkemyksiä, kuin oli aikaisemmin. Hyvinvointi on lisääntynyt vasemmistolaisen politiikan ansiosta. Vasemmisto on itse luovuttanut omaa valtaansa oikeistolle hyvinvoinnin lisääntyessä. Pahoinvointi on kuitenkin lisääntynyt, koska työttömyys kasvaa ja pääomat virtaavat muualle, hyödyntämättä tavallisen kansalaisen elämän arkea.
Nyt ovat ilmassa merkit, jotka povaavat vasemmiston uutta tulemista. Oikeisto on ryhtynyt käyttäytymään niin, että kansalaisten hyvinvointi taantuu. Työttömyys lisääntyy, terveydenhoito, koulutus ja yleinen infrastruktuuri alkaa rapautua ja pahoinvointi lisääntyy. Nuoret ja vanhukset on jätetty heitteille.
Tarvitaan uutta poliittista ajattelua. Vasemmistolainen ajattelu on nuorille uusi suunta. Moni puolue haluasi olla työväenpuolue. Niiltä kuitenkin on pohja pois, koska niiltä puuttuu perinteisen työväestön kannatus. Työväenaate kantaa yhä.
Luottamusmiehen ei tarvitse olla sitoutunut muuhun, kuin työntekijöiden etujen puolustamiseen. Tämä ei edellytä minkään puolueen jäsenyyttä eikä sitoutumista puolueisiin. Mutta ei se silti historiaa miksikään muuta. Työläinen on aina työläinen ja työnantaja on työnantaja, joilla molemmilla on omat intressinsä ja ammattiyhdistyksen on pystyttävä sovittamaan nämä keskenään molempia tyydyttävästi.
Käytännössä ovat luottamusmiehet olleet jonkin puolueen aktiiveja, jotka on työpaikoilla valittu työntekijöiden luottamushenkilöiksi. Yleensä nämä ovat olleet vasemmistopuolueisiin sitoutuneita. Perinteisesti työvänpuolueet ja poliittinen työväenliike ovat puolustaneet työväestön etuja, kun taas porvarilliset puolueet ovat sitoutuneet työnantajaan ja sen etujen ajamiseen. Jako on ollut selvä, vielä 90-luvulle tultaessa.
Nyt monet, ennen puhtaasti porvarilliset puolueet ovat ryhtyneet nimittämään itseään työväenpuolueiksi. Katsovatko ne tässä työntekijäpuolen vai työnantajan etua, vai molempien. Vai pelkästään omaa etuaan? Hyväuskoinen ajattelee niiden tarkoittavan molempien etua. Onko näin? Hyvä on, jos niin on. Mutta, historia todistaa aivan toista. Takin kääntämisellä harvoin saadaan uskottavaa tulosta aikaan, etenkään politiikassa. Vielä vähemmän ammattiyhdistyspolitiikassa.