Lastensuojeluperheitä on lupa vihata ja häpäistä psykologiassa

Tästä nelikosta(Helena Lounavaara-Rintala, Esko Varilo, Pirjo Vuornos ja Jan-Christer Wahlbeck) tai oikeammin heidän asenteistaan varoittaa myös varatuomari Leeni Ikonen kirjoituksessaan puoskareiden markkinat
http://www.knuutilaki.net/node/31

kuin se suomalaissyntyinen samanniminen nainen, joka jenkeissä tuomittiin kuolemaan lukuisista tapoista.
Hänen elämästään on tehty elokuvakin ja olen nähnyt siitä kahden eri yhtiön tekemän tosi-tv -dokumentin. Hän tuli todella rikkinäisestä kodista, mutta ilmeisesti tällaiset taustat eivät koske niitä henkilöitä, jotka osallistuvat huostaanottoperheitä yleistävään mollaukseen.

Ilmeisesti toimittajat eivät ole pysyneet ruodussa, vaan viime aikoina on ollut julkisuudessa liikaa huostaanottojen sisältämistä laittomuuksista, koska tällainen "tutkimus" piti julkistaa kaiken laittomuudenkin oikeutusta puolustamaan.

rahaa ropisee kirjoitti:

Tästä nelikosta(Helena Lounavaara-Rintala, Esko Varilo, Pirjo Vuornos ja Jan-Christer Wahlbeck) tai oikeammin heidän asenteistaan varoittaa myös varatuomari Leeni Ikonen kirjoituksessaan puoskareiden markkinat
http://www.knuutilaki.net/node/31

Lue lisää

J.P Roos on varoittanut perheitä myös perheneuvoloista. Tämä psykiatriseen laitosmaailmaan lapset imuroivan lastensuojelun jatkeen työntekijät koostuvat em. " erityisasiantuntijoiden" kouluttamista psykologeista ja sosiaalityöntekijöistä.
Yksi vältettävä paikka lisää lapsiperheille.

38 kirjoitti:

kuin se suomalaissyntyinen samanniminen nainen, joka jenkeissä tuomittiin kuolemaan lukuisista tapoista.
Hänen elämästään on tehty elokuvakin ja olen nähnyt siitä kahden eri yhtiön tekemän tosi-tv -dokumentin. Hän tuli todella rikkinäisestä kodista, mutta ilmeisesti tällaiset taustat eivät koske niitä henkilöitä, jotka osallistuvat huostaanottoperheitä yleistävään mollaukseen.

Ilmeisesti toimittajat eivät ole pysyneet ruodussa, vaan viime aikoina on ollut julkisuudessa liikaa huostaanottojen sisältämistä laittomuuksista, koska tällainen "tutkimus" piti julkistaa kaiken laittomuudenkin oikeutusta puolustamaan.

Lue lisää

lähtöjään Iin Olhavasta.

varokaa kirjoitti:

J.P Roos on varoittanut perheitä myös perheneuvoloista. Tämä psykiatriseen laitosmaailmaan lapset imuroivan lastensuojelun jatkeen työntekijät koostuvat em. " erityisasiantuntijoiden" kouluttamista psykologeista ja sosiaalityöntekijöistä.
Yksi vältettävä paikka lisää lapsiperheille.

Lue lisää

Siitähän sossut vasta innostuu, jos perhe jättää neuvolakäynnit väliin.
Mielummin kannattaa miettiä, mitä neuvolassa sanoo.
Mielummin kannattaa olla normaali oma ittensä.

voi rakentaa kertomalla oma kokemus puoskaroinnista. Olisi mielenkiintoista tietää, onko joku palstalaisista saanut em. nelikon " asiantuntemusta" osakseen? Nelikko kouluttaa nykyisin lähinnä tulevia psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä, joten mahdollisista asiakaskontakteista on jo aikaa. Kaivelkaahan papereitanne ja muistianne.

Huostaintoilija Esko Variloa J.P. Roos kommentoi näin" Esko Varilon mielestä biologisilla vanhemmilla ei ole mitään erityistä “oikeutta” lapsiinsa ja jos lapsi on huostaanotettu niin hänen kontaktinsa biologisiin vanhempiinsa tulee katkaista".
Variloa on kommentoitu tällä palstalla ainakin kahdessa keskusteluketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4143111#comment-46013057
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040#comment-46593047

kokemuksia? kirjoitti:

voi rakentaa kertomalla oma kokemus puoskaroinnista. Olisi mielenkiintoista tietää, onko joku palstalaisista saanut em. nelikon " asiantuntemusta" osakseen? Nelikko kouluttaa nykyisin lähinnä tulevia psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä, joten mahdollisista asiakaskontakteista on jo aikaa. Kaivelkaahan papereitanne ja muistianne.

Huostaintoilija Esko Variloa J.P. Roos kommentoi näin" Esko Varilon mielestä biologisilla vanhemmilla ei ole mitään erityistä “oikeutta” lapsiinsa ja jos lapsi on huostaanotettu niin hänen kontaktinsa biologisiin vanhempiinsa tulee katkaista".
Variloa on kommentoitu tällä palstalla ainakin kahdessa keskusteluketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4143111#comment-46013057
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040#comment-46593047

Lue lisää

Helena Lounavaara- RIntala löytyy myös RAY:n ja Pelastakaa Lapset ry:n siltahankkeesta jonka tarkoitus on tukea huostatun lapsen elämäntarinan eheytymistä. Projektissa rakennetaan Siltaa lapsen, lapsen läheisten ja lastenkodin välille ja vahvistetaan ammatillista omahoitajuutta.
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/kehittamishankkeet/silta-hanke/

Hankkeen esittelyn kirjoittaja, lastenkodin ex-johtaja kertoo "aloin tavata omassa lastenkodissani omahoitajia ja lapsia erillisissä perheterapia tapaamisissa. Tapaamisissa omahoitaja ja lapsi yhdessä saivat tilan ja paikan rauhassa ja säännöllisesti käydä vuoropuhelua yhteisistä tärkeistä asioista."

Kirjoittaja kutsuu siis lastenkodin johtajan,lastenkodin hoitajan ja lapsen tapaamisia perheterapiaksi ja perheterapeuttinen työ on hänen mukaansa lastenkodeissa tehtävää lapsen ja omahoitajan suhteen tukemista!

Orwellilaista logiikkaa mutta ymmärrettävää kun perheterapiakoulutuksista vastaa yllämainittu kauhunelikko.
Kolmivuotinen projekti käynnistyi 1.3.2008 Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa Vääksyssä, Turussa, Kauniaisissa, Jyväskylässä, Harjavallassa ja Vantaalla.


silta iki-huostaan kirjoitti:

Helena Lounavaara- RIntala löytyy myös RAY:n ja Pelastakaa Lapset ry:n siltahankkeesta jonka tarkoitus on tukea huostatun lapsen elämäntarinan eheytymistä. Projektissa rakennetaan Siltaa lapsen, lapsen läheisten ja lastenkodin välille ja vahvistetaan ammatillista omahoitajuutta.
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/kehittamishankkeet/silta-hanke/

Hankkeen esittelyn kirjoittaja, lastenkodin ex-johtaja kertoo "aloin tavata omassa lastenkodissani omahoitajia ja lapsia erillisissä perheterapia tapaamisissa. Tapaamisissa omahoitaja ja lapsi yhdessä saivat tilan ja paikan rauhassa ja säännöllisesti käydä vuoropuhelua yhteisistä tärkeistä asioista."

Kirjoittaja kutsuu siis lastenkodin johtajan,lastenkodin hoitajan ja lapsen tapaamisia perheterapiaksi ja perheterapeuttinen työ on hänen mukaansa lastenkodeissa tehtävää lapsen ja omahoitajan suhteen tukemista!

Orwellilaista logiikkaa mutta ymmärrettävää kun perheterapiakoulutuksista vastaa yllämainittu kauhunelikko.
Kolmivuotinen projekti käynnistyi 1.3.2008 Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa Vääksyssä, Turussa, Kauniaisissa, Jyväskylässä, Harjavallassa ja Vantaalla.


Lue lisää

Wahlbeck on myös vapaamuurari ja Svenska Frimurarordens medlemmar i Sverige (och Svenskfinland) jäsen.
Blogisti pohtii aiheellisesti kuinka salakerhojäsenyydet vaikuttavat esim. Porvoon kunnallispolitiikkaan"Jos ajatellaan kaupungin politiikkaa, niin listalta löytyy kourallinen valtuutettuja ja korkeita virkamiehiä joilla melko varmasti "omat kriteerinsä" siitä ketä ja kenen projekteja tukee, kenet palkkaa - ja kenet ei.

Kuuluuko tällainen salakerhoilu 2000-luvulle? "
http://talousdemokratia.blogspot.com/2009/02/repost-usa-edustajainhuoneen-salainen.html

silta iki-huostaan kirjoitti:

Helena Lounavaara- RIntala löytyy myös RAY:n ja Pelastakaa Lapset ry:n siltahankkeesta jonka tarkoitus on tukea huostatun lapsen elämäntarinan eheytymistä. Projektissa rakennetaan Siltaa lapsen, lapsen läheisten ja lastenkodin välille ja vahvistetaan ammatillista omahoitajuutta.
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/kehittamishankkeet/silta-hanke/

Hankkeen esittelyn kirjoittaja, lastenkodin ex-johtaja kertoo "aloin tavata omassa lastenkodissani omahoitajia ja lapsia erillisissä perheterapia tapaamisissa. Tapaamisissa omahoitaja ja lapsi yhdessä saivat tilan ja paikan rauhassa ja säännöllisesti käydä vuoropuhelua yhteisistä tärkeistä asioista."

Kirjoittaja kutsuu siis lastenkodin johtajan,lastenkodin hoitajan ja lapsen tapaamisia perheterapiaksi ja perheterapeuttinen työ on hänen mukaansa lastenkodeissa tehtävää lapsen ja omahoitajan suhteen tukemista!

Orwellilaista logiikkaa mutta ymmärrettävää kun perheterapiakoulutuksista vastaa yllämainittu kauhunelikko.
Kolmivuotinen projekti käynnistyi 1.3.2008 Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa Vääksyssä, Turussa, Kauniaisissa, Jyväskylässä, Harjavallassa ja Vantaalla.


Lue lisää

"aloin tavata omassa lastenkodissani omahoitajia ja lapsia erillisissä perheterapia tapaamisissa. Tapaamisissa omahoitaja ja lapsi yhdessä saivat tilan ja paikan rauhassa ja säännöllisesti käydä vuoropuhelua yhteisistä tärkeistä asioista."

Sitä ne terapialuonteiset keskustelut oli sitten kapiais-jättiläisen kanssa: Poikani kuuli kerta toisensa jälkeen perusteluja sille, että osastolla on ne SÄÄNNÖT, mikä hänen pitää ymmärtää. Lapsi laitettiin ylipäätään ymmärtämään jonkun huostapaikan omia sääntöjä, kun hän ois tarvinnut päinvastoin uskallusta olla oma itsensä ja vahvistaa uskoa kykyihinsä ja lahjoihinsa. Siksi lähdin hakemaan hänelle terapiaa ajoissa ennen murrosikää.

Vaan kun lukee noita huostapuolen perusteluja, niin eihän tässä enää ole mitään ihmeteltävää. Pelkästään kamalaa ja surullista. Eihän loputtomia puolusteluja lastensuojelua vastaan kukaan jaksa eikä tartte jaksaa, pitää vaan ruveta toimiin että ne kytkennät löytyy ja kaiken alullepanijat ja villitsijät joutuu vastuuseen.

kiitti taas kirjoitti:

"aloin tavata omassa lastenkodissani omahoitajia ja lapsia erillisissä perheterapia tapaamisissa. Tapaamisissa omahoitaja ja lapsi yhdessä saivat tilan ja paikan rauhassa ja säännöllisesti käydä vuoropuhelua yhteisistä tärkeistä asioista."

Sitä ne terapialuonteiset keskustelut oli sitten kapiais-jättiläisen kanssa: Poikani kuuli kerta toisensa jälkeen perusteluja sille, että osastolla on ne SÄÄNNÖT, mikä hänen pitää ymmärtää. Lapsi laitettiin ylipäätään ymmärtämään jonkun huostapaikan omia sääntöjä, kun hän ois tarvinnut päinvastoin uskallusta olla oma itsensä ja vahvistaa uskoa kykyihinsä ja lahjoihinsa. Siksi lähdin hakemaan hänelle terapiaa ajoissa ennen murrosikää.

Vaan kun lukee noita huostapuolen perusteluja, niin eihän tässä enää ole mitään ihmeteltävää. Pelkästään kamalaa ja surullista. Eihän loputtomia puolusteluja lastensuojelua vastaan kukaan jaksa eikä tartte jaksaa, pitää vaan ruveta toimiin että ne kytkennät löytyy ja kaiken alullepanijat ja villitsijät joutuu vastuuseen.

Lue lisää

On todennäköisesti kauhunelikon kouluttama ja asenteet ovat sen mukaisia.

äkkiä pakoon kirjoitti:

On todennäköisesti kauhunelikon kouluttama ja asenteet ovat sen mukaisia.

Miltähän mahtaa köyhyyden,puuttuvien peruspalvelujen tai lapsen kouluvaikeuksien vuoksi laittomasti lastensuojeluasiakkaaksi työnnetystä äidistä ja lapsesta tuntua kun voimavarakeskeiset ja vaativan erityistason erityisasiantuntijat ja perheterapeutit rupeavat arvuuttelemaan kuuluuko perheesi autistisiin-, ghetto- vai mafiaperheisiin ja toimitaanko teillä insesti- vai homoseksuaalisuus- periaatteella?

kytkyt kuntoon kirjoitti:

Wahlbeck on myös vapaamuurari ja Svenska Frimurarordens medlemmar i Sverige (och Svenskfinland) jäsen.
Blogisti pohtii aiheellisesti kuinka salakerhojäsenyydet vaikuttavat esim. Porvoon kunnallispolitiikkaan"Jos ajatellaan kaupungin politiikkaa, niin listalta löytyy kourallinen valtuutettuja ja korkeita virkamiehiä joilla melko varmasti "omat kriteerinsä" siitä ketä ja kenen projekteja tukee, kenet palkkaa - ja kenet ei.

Kuuluuko tällainen salakerhoilu 2000-luvulle? "
http://talousdemokratia.blogspot.com/2009/02/repost-usa-edustajainhuoneen-salainen.html

Lue lisää

Se on todellakin niin, että valta on harvoilla ja valituilla. Nyt hallitus sattuu koostumaan sellasista puolueista, että vaparit on kuin hiiret pöydällä: Ne voi villisti tehdä Eliittiä hyödyttäviä lakeja. On niissä demareitakin (Lipponen tulee mieleen), mutta suurelta osin vaurasta väkeä.

äkkiä pakoon kirjoitti:

On todennäköisesti kauhunelikon kouluttama ja asenteet ovat sen mukaisia.

rules:D

siinäpä kysymys kirjoitti:

Miltähän mahtaa köyhyyden,puuttuvien peruspalvelujen tai lapsen kouluvaikeuksien vuoksi laittomasti lastensuojeluasiakkaaksi työnnetystä äidistä ja lapsesta tuntua kun voimavarakeskeiset ja vaativan erityistason erityisasiantuntijat ja perheterapeutit rupeavat arvuuttelemaan kuuluuko perheesi autistisiin-, ghetto- vai mafiaperheisiin ja toimitaanko teillä insesti- vai homoseksuaalisuus- periaatteella?

Lue lisää

tai jos vielä huumorintajun rippeitä on jäljellä niin saa makiat naurut..

siinäpä kysymys kirjoitti:

Miltähän mahtaa köyhyyden,puuttuvien peruspalvelujen tai lapsen kouluvaikeuksien vuoksi laittomasti lastensuojeluasiakkaaksi työnnetystä äidistä ja lapsesta tuntua kun voimavarakeskeiset ja vaativan erityistason erityisasiantuntijat ja perheterapeutit rupeavat arvuuttelemaan kuuluuko perheesi autistisiin-, ghetto- vai mafiaperheisiin ja toimitaanko teillä insesti- vai homoseksuaalisuus- periaatteella?

Lue lisää

"Lastenpsykiatrisessa hoidossa lapsi eristetään perheestään niin, että hän koti-ikävässään ja ahdistuksessaan saa sairaan paperit. Lapseen kohdistetaan päivähoidossa, koulussa ja hoitolaitoksissa kiinnipitoa niin, että hän saa vammoja. Tekijät eivät joudu vastuuseen pahoinpitelystä, kun he sanovat antavansa lapselle hoitoa.

Lastenpsykiatrit asettavat lapselle diagnooseja usein ilman perusteellista tutkimusta. He katsovat oikeudekseen kirjoitella jopa lasta tutkimatta lastenkotia suosittavia lausuntoja, vaikka lääkärin tehtäviin kuuluu potilaan tutkiminen ja hoitaminen. Terveistä lapsista tehdään sairaita ja sairaat lapset eivät saa hoitoa.

Aktiivisia, lapselleen parasta hoitoa ja opetusta vaativia vanhempia kiusataan, asiallisia vanhempia väitetään päihdeongelmaisiksi ja heitä kehotetaan hakemaan apua mielenterveystoimistosta. Vanhempiin asennoidutaan kuin potentiaaliseen uhkaan lapselleen, heitä pidetään lähtökohtaisesti pahoinpitelijöinä ja lapsensa hyväksikäyttäjinä. Yhä useampi vanhempi istuu käräjillä syytetyn penkillä epäiltynä lapsensa pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Vanhempia uhkaillaan ja pelotellaan lapsen poisottamisella, kun he hakevat apua. Vanhempia yritetään hartiavoimin murtaa, vaikka vanhempien hyvinvointi on lapsen kehitykselle ensiarvoinen asia. Yhä useampi avuntarvitsija ei enää uskalla hakea apua, kun kaikki tahot on koulutettu tekemään huoli-ilmoituksiaan lastensuojeluun.

Maassamme keskustellaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Keskustelun kärki tulisi kohdistaa viranomaistoimintaan, jota 2000-luvulla on varhaisen puuttumisen nimissä harjoitettu. Jos lastensuojelun työntekijä ei pysty tuhoamaan lasta, mukaan kutsutaan moniammatillinen tiimi. Sen avulla tuhoaminen useimmiten onnistuu.
lainaus Leeni Ikonen "Mitä ihmettä Suomessa tapahtuu"

Enää ei tarvitse ihmetellä miksi yhä useampi vanhempi istuu aiheetta käräjillä syytetyn penkillä epäiltynä lapsensa pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kiitokset siitä kuuluvat erilaisille psykologian ja psykiatrian asiantuntijoiksi ja terapeuteiksi itseään kutsuville puoskareille.

Marko Hamilon sanoin: Älkää säätäkö päätänne- vika on todellisuudessa!

siinäpä kysymys kirjoitti:

Miltähän mahtaa köyhyyden,puuttuvien peruspalvelujen tai lapsen kouluvaikeuksien vuoksi laittomasti lastensuojeluasiakkaaksi työnnetystä äidistä ja lapsesta tuntua kun voimavarakeskeiset ja vaativan erityistason erityisasiantuntijat ja perheterapeutit rupeavat arvuuttelemaan kuuluuko perheesi autistisiin-, ghetto- vai mafiaperheisiin ja toimitaanko teillä insesti- vai homoseksuaalisuus- periaatteella?

Lue lisää

Ei ihme, että tekijät ovat kieltäneet pljäyksen lainaamisen (olisko se häpeä, jota siinä pljäyksessä analysoidaan).

alas puoskarit kirjoitti:

"Lastenpsykiatrisessa hoidossa lapsi eristetään perheestään niin, että hän koti-ikävässään ja ahdistuksessaan saa sairaan paperit. Lapseen kohdistetaan päivähoidossa, koulussa ja hoitolaitoksissa kiinnipitoa niin, että hän saa vammoja. Tekijät eivät joudu vastuuseen pahoinpitelystä, kun he sanovat antavansa lapselle hoitoa.

Lastenpsykiatrit asettavat lapselle diagnooseja usein ilman perusteellista tutkimusta. He katsovat oikeudekseen kirjoitella jopa lasta tutkimatta lastenkotia suosittavia lausuntoja, vaikka lääkärin tehtäviin kuuluu potilaan tutkiminen ja hoitaminen. Terveistä lapsista tehdään sairaita ja sairaat lapset eivät saa hoitoa.

Aktiivisia, lapselleen parasta hoitoa ja opetusta vaativia vanhempia kiusataan, asiallisia vanhempia väitetään päihdeongelmaisiksi ja heitä kehotetaan hakemaan apua mielenterveystoimistosta. Vanhempiin asennoidutaan kuin potentiaaliseen uhkaan lapselleen, heitä pidetään lähtökohtaisesti pahoinpitelijöinä ja lapsensa hyväksikäyttäjinä. Yhä useampi vanhempi istuu käräjillä syytetyn penkillä epäiltynä lapsensa pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Vanhempia uhkaillaan ja pelotellaan lapsen poisottamisella, kun he hakevat apua. Vanhempia yritetään hartiavoimin murtaa, vaikka vanhempien hyvinvointi on lapsen kehitykselle ensiarvoinen asia. Yhä useampi avuntarvitsija ei enää uskalla hakea apua, kun kaikki tahot on koulutettu tekemään huoli-ilmoituksiaan lastensuojeluun.

Maassamme keskustellaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Keskustelun kärki tulisi kohdistaa viranomaistoimintaan, jota 2000-luvulla on varhaisen puuttumisen nimissä harjoitettu. Jos lastensuojelun työntekijä ei pysty tuhoamaan lasta, mukaan kutsutaan moniammatillinen tiimi. Sen avulla tuhoaminen useimmiten onnistuu.
lainaus Leeni Ikonen "Mitä ihmettä Suomessa tapahtuu"

Enää ei tarvitse ihmetellä miksi yhä useampi vanhempi istuu aiheetta käräjillä syytetyn penkillä epäiltynä lapsensa pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kiitokset siitä kuuluvat erilaisille psykologian ja psykiatrian asiantuntijoiksi ja terapeuteiksi itseään kutsuville puoskareille.

Marko Hamilon sanoin: Älkää säätäkö päätänne- vika on todellisuudessa!

Lue lisää

Nämä kaikki pahuuden aivopesemät perheterapeutit, -psykologit, -psykiatrit ym. hyökkäävät yhä agresiivisemmin perheitä vastaan enkä ihmettele, koska heidän kouluttajansa ovat asennoituneet noin. Tässä touhussa liikkuu suuren suuret rahat, tämä touhu vie leijonanosan sosiaali- ja terveystoimen valtionrahoituksesta. Pitää myös muistaa että esim. ministereillä on omia lasten"suojelu"laitoksia joihin he nappaavat lapsia rahakoneikseen tällä tavoin, nämä "moniammatilliset" diaknosoi ja korruptio kukoistaa, mistään muusta ei tässä touhussa ole kyse, ei avunannosta missään kohtaa. Vanhempana en suostuisi mistään hinnasta viemään lasta noiden "moniammatillisten" arvioitavaksi, mielummin vaikka lähtisin maanpakoon ettei lapsi joudu korruptoituneiden herrojen rahakoneeksi. Vanhemmat muistakaa, noille ei kannata antaa pienintäkään tilaisuutta kirjoittaa mitään lausuntoa eikä mitään arvioita perheestänne.

Myös vanhemmuudenarvioinnit MIM- videointeineen, joita nykyään tehdään rutiininomaisesti esim. ensi- ja turvakodeissa perustuvat asenteellisille ennakko- oletuksille vanhempien lähtökohtaisesta " pahuudesta", kieroutuneisuudesta ja perverssiydestä.
Ei siis ihme, että vääriä löydöksiä laiminlyönneistä ja aiheettomia insestisyytteitä tulee liukuhihnalta.
Veronmaksajien kannattaa muistaa, että yhden vanhemmuudenarvioinniksi kutsutun puoskaroinnin hinnaksi tulee 5000- 8000 euroa ja tästä puoskaroinnista on tullut jo rutiinitoimenpide lastensuojelussa.

ala-arvoista kirjoitti:

Myös vanhemmuudenarvioinnit MIM- videointeineen, joita nykyään tehdään rutiininomaisesti esim. ensi- ja turvakodeissa perustuvat asenteellisille ennakko- oletuksille vanhempien lähtökohtaisesta " pahuudesta", kieroutuneisuudesta ja perverssiydestä.
Ei siis ihme, että vääriä löydöksiä laiminlyönneistä ja aiheettomia insestisyytteitä tulee liukuhihnalta.
Veronmaksajien kannattaa muistaa, että yhden vanhemmuudenarvioinniksi kutsutun puoskaroinnin hinnaksi tulee 5000- 8000 euroa ja tästä puoskaroinnista on tullut jo rutiinitoimenpide lastensuojelussa.

Lue lisää

Tällaisessa psykiatriassa ei ole enää kyse mistään vaativan erityistason vittuilusta vaan kyse on luvasta ulkoistaa lastensuojelulapset ja- perheet elämästä ja yhteiskunnasta eli luvasta tappaa- vieläpä maksua vastaan ja täysin laillisesti- samalla akateemisesti meritoituen ja auttajuuden ja hyvyyden sädekehässä paistatellen.
Ja hyvinhän tässä on onnistuttu. Huostattujen lastensuojelulasten kuolleisuus on moninkertainen kodeissa eläviin verrattuna ja pitkän ja " intensiivisen" " hoidon" tulos on ennenaikainen kuolema. Samoin kuin vanhemmilla.

Hei.
Olen käynyt erään "tosi ammattilaisen terapiassa". Kokemus oli juuri niin karmea, kuin tämä kolmikko määrittelee lastensuojelu perheen. Terapeuttini valehteli, aivopesi,käytti minua omiin tarkoituksiinsa, syyllisti, ja hylkäsi. Olen nyt käynyt yli kuusi vuotta terapiassa, jotta selviäisin kammottavasta terapia kokemuksestani.
Kantelu tehty, odottelen kuinka käy. Tiedän, että hänestä tehty aiemminkin kantelu.

Tät olen juuri ehdottanut. Lisäbonuksema keivamme,näiden pirujen osoitteet. Julkisuus lisää vastuuta. Simutettu kaveri saatta oikeasti kävellä olevelle keskustelemaan.
Lastensuojestista voi ottaa 80% budgetista, joilloin toiminta on pakko seurutta ongelman toselliseen määrään

Nykyisellä nämä hirmut puuhaavat mitä tahansa epämääräisillä argumenteille . Järkipuhe näidän nuijien kanssa kauta.

Mistä löytyy sopiva paikka.

Minä olen jo valmistellut ison kasan materiaalia julkaistavaksi.

Materiaalista, siis kirjeenvaihdosta, puheluiden ja tapaamisten nauhoituksista, erilaisista lausunnoista jne syntyy tosi jännittävä tarina.

Jos en itse jaksa olla asiaa selvittämässä, jälkipolvet nyt ainakin saavat tietää totuuden.

Vittuilla osaa kuka vaan ja perheriidankin saa aikaiseksi ihan peruskoulupohjalta. Mutta jos haluaa saada vittuilustaan palkkaa ja hoitaa koko perheen tehokkaasti( ts. intensiivisesti) laitosten kautta ennenaikaiseen hautaan tarvitaan useamman vuoden akateeminen vaativan erityistason perheterapiakoulutus. Mahtavaa persetyötä!

huraaaa kirjoitti:

Vittuilla osaa kuka vaan ja perheriidankin saa aikaiseksi ihan peruskoulupohjalta. Mutta jos haluaa saada vittuilustaan palkkaa ja hoitaa koko perheen tehokkaasti( ts. intensiivisesti) laitosten kautta ennenaikaiseen hautaan tarvitaan useamman vuoden akateeminen vaativan erityistason perheterapiakoulutus. Mahtavaa persetyötä!

Lue lisää

näitä perheteraputin pikakoulutuksia (muutama kuukausi) ..... eli tie on ollut paljon lyhyempi. Empä tiedä kumpi pahempi

huraaaa kirjoitti:

Vittuilla osaa kuka vaan ja perheriidankin saa aikaiseksi ihan peruskoulupohjalta. Mutta jos haluaa saada vittuilustaan palkkaa ja hoitaa koko perheen tehokkaasti( ts. intensiivisesti) laitosten kautta ennenaikaiseen hautaan tarvitaan useamman vuoden akateeminen vaativan erityistason perheterapiakoulutus. Mahtavaa persetyötä!

Lue lisää

Intensiivistä hoitoa tarjoavan Diakonissalaitoksen terapeutit tarjoavat näitä vihjailevia vittuiluistuntoja. Heitetään ilmaan kysymyksiä, esim "Onko perheessäänne Salaisuuksia". (Joo. Kyllä on. Yksi lapsi on hoidossa mistä ei äiti viitsi kertoa muille sisaruksille jottei perheessä synny mahdollista perheriitaa.(esim riitatilanteessa sellainen olisi hyvä ase hoitoon joutunutta kohtaan). Koko farssin selittäminen jätetään äidin vastuulle ja nää terapeutit zoomaa miten äiti ei kykene olemaan avoin).

Tosi mahtavaa aikaansaanosta. Äiti jää terapiaistunnon jälkeen tyhjän päälle. Nää jotka MIM-videoi, ei hallitse selkeää kommunikaatiota itse.

selviytyjätär kirjoitti:

Intensiivistä hoitoa tarjoavan Diakonissalaitoksen terapeutit tarjoavat näitä vihjailevia vittuiluistuntoja. Heitetään ilmaan kysymyksiä, esim "Onko perheessäänne Salaisuuksia". (Joo. Kyllä on. Yksi lapsi on hoidossa mistä ei äiti viitsi kertoa muille sisaruksille jottei perheessä synny mahdollista perheriitaa.(esim riitatilanteessa sellainen olisi hyvä ase hoitoon joutunutta kohtaan). Koko farssin selittäminen jätetään äidin vastuulle ja nää terapeutit zoomaa miten äiti ei kykene olemaan avoin).

Tosi mahtavaa aikaansaanosta. Äiti jää terapiaistunnon jälkeen tyhjän päälle. Nää jotka MIM-videoi, ei hallitse selkeää kommunikaatiota itse.

Lue lisää

Köyhän ja köyhän lapsen täytyy alistua paitsi vittuiluun myös ruumiin ja hengen häpäisyyn. Pelkästään negatiivista näyttöä etsivä lastensuojelu kaikkiin ammattikuntiin ulottuvine apureineen rassaa halukkaasti vanhempien ja isovanhempien yksityisasiat, vanhempien pankkitilit ja terveystiedot, päät ja veri- ja virtsanäytteet ja lasten sukuelimetkin. Siinä toivossa , että löytyisi edes jotain, joka oikeuttaisi ja perustelisi järjettömät moninkertaisia elinkautisia vastaavat huostat ja valtaisat tulonsiirrot lastenkotibisnekselle.
Läpinäkyvyyttä tai suorastaan läpivalaisua vaaditaan vain köyhiltä kontrollin kohteilta. Koneistossa toimivien ei tarvitse noudattaa ensimmäistäkään lakia, asetusta tai ihmisoikeussopimusta saati tehdä tiliä ideologioistaan tai taloudellisista tai poliittisista kytköksistään.
Näihin mielen ja ruumiin raiskaajiin ei ulotu mikään laki tai eettinen säädös. He saavat toimia täysin vapaasti- vieläpä nauttien hyvää palkkaa ja arvostusta.

ihmispedot kirjoitti:

Köyhän ja köyhän lapsen täytyy alistua paitsi vittuiluun myös ruumiin ja hengen häpäisyyn. Pelkästään negatiivista näyttöä etsivä lastensuojelu kaikkiin ammattikuntiin ulottuvine apureineen rassaa halukkaasti vanhempien ja isovanhempien yksityisasiat, vanhempien pankkitilit ja terveystiedot, päät ja veri- ja virtsanäytteet ja lasten sukuelimetkin. Siinä toivossa , että löytyisi edes jotain, joka oikeuttaisi ja perustelisi järjettömät moninkertaisia elinkautisia vastaavat huostat ja valtaisat tulonsiirrot lastenkotibisnekselle.
Läpinäkyvyyttä tai suorastaan läpivalaisua vaaditaan vain köyhiltä kontrollin kohteilta. Koneistossa toimivien ei tarvitse noudattaa ensimmäistäkään lakia, asetusta tai ihmisoikeussopimusta saati tehdä tiliä ideologioistaan tai taloudellisista tai poliittisista kytköksistään.
Näihin mielen ja ruumiin raiskaajiin ei ulotu mikään laki tai eettinen säädös. He saavat toimia täysin vapaasti- vieläpä nauttien hyvää palkkaa ja arvostusta.

Lue lisää

oikeus voittaa
on aina voittanut
ja tulee voittamaan nytkin

Lapsiin kohdistuva ja verovaroilla tehtävä viranomaismielivalta
on pahimman luokan terroria
mitä ei voi kukaan ymmärtää ja sitä vain siltikin tapahtuu tässä maassa koko ajan

Kun on annettu kouluttamattomille ja ammattitaidottomille äärimmäisen vallan välineet ja vielä valvomattomina
ei mikään eikä kukaan voi taata yhdellekään näiden ammattitaidottomien kynsiin joutuville
että oikeus toteutuisi tai että lapsen etu voittaisi.

ihmispedot kirjoitti:

Köyhän ja köyhän lapsen täytyy alistua paitsi vittuiluun myös ruumiin ja hengen häpäisyyn. Pelkästään negatiivista näyttöä etsivä lastensuojelu kaikkiin ammattikuntiin ulottuvine apureineen rassaa halukkaasti vanhempien ja isovanhempien yksityisasiat, vanhempien pankkitilit ja terveystiedot, päät ja veri- ja virtsanäytteet ja lasten sukuelimetkin. Siinä toivossa , että löytyisi edes jotain, joka oikeuttaisi ja perustelisi järjettömät moninkertaisia elinkautisia vastaavat huostat ja valtaisat tulonsiirrot lastenkotibisnekselle.
Läpinäkyvyyttä tai suorastaan läpivalaisua vaaditaan vain köyhiltä kontrollin kohteilta. Koneistossa toimivien ei tarvitse noudattaa ensimmäistäkään lakia, asetusta tai ihmisoikeussopimusta saati tehdä tiliä ideologioistaan tai taloudellisista tai poliittisista kytköksistään.
Näihin mielen ja ruumiin raiskaajiin ei ulotu mikään laki tai eettinen säädös. He saavat toimia täysin vapaasti- vieläpä nauttien hyvää palkkaa ja arvostusta.

Lue lisää

"Läpinäkyvyyttä tai suorastaan läpivalaisua vaaditaan vain köyhiltä kontrollin kohteilta. Koneistossa toimivien ei tarvitse noudattaa ensimmäistäkään lakia, asetusta tai ihmisoikeussopimusta saati tehdä tiliä ideologioistaan tai taloudellisista tai poliittisista kytköksistään.
Näihin mielen ja ruumiin raiskaajiin ei ulotu mikään laki tai eettinen säädös. He saavat toimia täysin vapaasti- vieläpä nauttien hyvää palkkaa ja arvostusta."

Kun tuollaisen faktan (suomennetuna: Koko hallituksen siunaama meininki on kovaa ja laskelmoitua voitontavoittelua) joku kansanedustaja tuohtuneena esittää kyselytunnilla, niin se KovisKatainen saa pultit!
Se KokkariKovis kieltää tään kaiken ja törkeästi vielä arvostelee ja mitätöi ihmisten kokemat vääryydet.

nostan hattua sinulle

"En voi kun ihmetellä mitä sontaa nykyisille sosiaalityöntekijöille syötetään koulutuksen yhteydessä."


Olet oikeilla jäljillä.

Heh, tapasin eräässä "kehittämis"tilaisuudessa tällä viikolla kolme yliopistossa sosiaalityötä opettavaa ja tutkivaakin naista. Kaksi heistä edusti selvästi sitä rouvaluokkaa, jonka mukaan sosiaalityö on hyväntahtoisten parempien rouvaa armeliaisuutta huonoja ihmisiä kohtaan. Istuimme pitkään samassa pöydässä, kasvokkain. Heitä oli mielenkiintoista seurata.

Yksi yliopistorouvista saapui pikku tilaisuuteemme komea pitkä turkis yllään liehuen. En ota tässä kantaa turkisten puolesta enkä niitä vastaan, mutta pitkä paremmanpuoleinen turkki kuvaa hyvin kyseisen rouvan esiintymistä muutenkin.

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että yliopiston oma kulttuuri puskee sosiaalityöntekijöistäkin läpi, haitallisesti. Yliopistoista on tullut aivan omituisia eliitin linnakkeita. Vastenmielistä!! Eihän siellä voi enää opiskellakaan. Yököttävää.

Tuossa Kaste-hankkeen kehittämistilaisuudessa korvaani särähti myös erään miespuolisen sosiaalityöntekijän asenne. Hän jakoi kuntalaiset sosiaalitoimen asiakkaisiin ja ei-asiakkaisiin. Esitin vastalauseeni. Olen sitä mieltä, ettei tuollaista luokittelua kannata tehdä, sillä kaikki kuntalaiset ovat sosiaalitoimen asiakkaita. Siitä lainsäädännönkin pitää lähteä. Muuten mennään metsään.


Että yritä sitten kehittää tätä maata näiden kanssa...

Vastenmielistä kirjoitti:

"En voi kun ihmetellä mitä sontaa nykyisille sosiaalityöntekijöille syötetään koulutuksen yhteydessä."


Olet oikeilla jäljillä.

Heh, tapasin eräässä "kehittämis"tilaisuudessa tällä viikolla kolme yliopistossa sosiaalityötä opettavaa ja tutkivaakin naista. Kaksi heistä edusti selvästi sitä rouvaluokkaa, jonka mukaan sosiaalityö on hyväntahtoisten parempien rouvaa armeliaisuutta huonoja ihmisiä kohtaan. Istuimme pitkään samassa pöydässä, kasvokkain. Heitä oli mielenkiintoista seurata.

Yksi yliopistorouvista saapui pikku tilaisuuteemme komea pitkä turkis yllään liehuen. En ota tässä kantaa turkisten puolesta enkä niitä vastaan, mutta pitkä paremmanpuoleinen turkki kuvaa hyvin kyseisen rouvan esiintymistä muutenkin.

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että yliopiston oma kulttuuri puskee sosiaalityöntekijöistäkin läpi, haitallisesti. Yliopistoista on tullut aivan omituisia eliitin linnakkeita. Vastenmielistä!! Eihän siellä voi enää opiskellakaan. Yököttävää.

Tuossa Kaste-hankkeen kehittämistilaisuudessa korvaani särähti myös erään miespuolisen sosiaalityöntekijän asenne. Hän jakoi kuntalaiset sosiaalitoimen asiakkaisiin ja ei-asiakkaisiin. Esitin vastalauseeni. Olen sitä mieltä, ettei tuollaista luokittelua kannata tehdä, sillä kaikki kuntalaiset ovat sosiaalitoimen asiakkaita. Siitä lainsäädännönkin pitää lähteä. Muuten mennään metsään.


Että yritä sitten kehittää tätä maata näiden kanssa...

Lue lisää

Mirja Heleniuksen osuva ja paljastava kirjoitus siitä, kuinka kritiikittä koulut ovat omaksuneet lastensuojelun asenteellisuuden, ilmiantokulttuurin ja mielivallan suhteessa lapsiin ja perheisiin.

Yhä useammin lasta kiusaa opettaja moniammatillisen työryhmän tukemana. Kiusaaminen näyttäisi olevan ryhmäilmiö myös aikuisilla . Moniammatilliseksi yhteistyöksi kutsutussa asiantuntijoiden harjoittamassa kiusaamisessa vastuu kiusaamisesta leviää ja katoaa kätevästi eikenenkään kannettavaksi.

Opettajillakin on pakollisia psykologian aineopintoja. Niitä voi näppärästi hyödyntää käännettäessä oma asenteellisuus ja kyvyttömyys opettajana oppilaan ominaisuuksiksi. Tai peräti diagnooseiksi. Tässä laillistetussa kiusaamisessa ja leimaamisessa toimivat mahtavana apuna psykiatrian kaikki elämän ilmiöt kattavat häiriöluokitukset ja käsikirjat ( DSM), joilla maailman terveimmistä suomalaislapsista saadaan puristettuja sairaita koululaisia ja syrjäytyneitä aikuisia.

Koulujen ei tarvitse tarjota oppilailleen enää minkäänlaisia elämän eväitä- ei edes kasvurauhaa. Opettajat tuntuvat saavan leipänsä opetuksen sijasta oppilaiden leimaamisesta ja luokittelusta.
Tätä oppilaiden tulevat mahdollisuudet torpedoivaa kiusaamista ja rankaisemista nimitetään tietysti orwellilaisittain huolenpidoksi, kasvun turvaamiseksi , kasvatukseksi tai varhaiseksi tueksi.

Helenius pohtii terävästi koulujen toimintaa ja roolia lasten huostien ja syrjäyttämisen aiheuttajina.
http://www.vartu.fi/lehtikirjoitukset/KU051107.pdf

kiusaa palkalla kirjoitti:

Mirja Heleniuksen osuva ja paljastava kirjoitus siitä, kuinka kritiikittä koulut ovat omaksuneet lastensuojelun asenteellisuuden, ilmiantokulttuurin ja mielivallan suhteessa lapsiin ja perheisiin.

Yhä useammin lasta kiusaa opettaja moniammatillisen työryhmän tukemana. Kiusaaminen näyttäisi olevan ryhmäilmiö myös aikuisilla . Moniammatilliseksi yhteistyöksi kutsutussa asiantuntijoiden harjoittamassa kiusaamisessa vastuu kiusaamisesta leviää ja katoaa kätevästi eikenenkään kannettavaksi.

Opettajillakin on pakollisia psykologian aineopintoja. Niitä voi näppärästi hyödyntää käännettäessä oma asenteellisuus ja kyvyttömyys opettajana oppilaan ominaisuuksiksi. Tai peräti diagnooseiksi. Tässä laillistetussa kiusaamisessa ja leimaamisessa toimivat mahtavana apuna psykiatrian kaikki elämän ilmiöt kattavat häiriöluokitukset ja käsikirjat ( DSM), joilla maailman terveimmistä suomalaislapsista saadaan puristettuja sairaita koululaisia ja syrjäytyneitä aikuisia.

Koulujen ei tarvitse tarjota oppilailleen enää minkäänlaisia elämän eväitä- ei edes kasvurauhaa. Opettajat tuntuvat saavan leipänsä opetuksen sijasta oppilaiden leimaamisesta ja luokittelusta.
Tätä oppilaiden tulevat mahdollisuudet torpedoivaa kiusaamista ja rankaisemista nimitetään tietysti orwellilaisittain huolenpidoksi, kasvun turvaamiseksi , kasvatukseksi tai varhaiseksi tueksi.

Helenius pohtii terävästi koulujen toimintaa ja roolia lasten huostien ja syrjäyttämisen aiheuttajina.
http://www.vartu.fi/lehtikirjoitukset/KU051107.pdf

Lue lisää

"Mirja Heleniuksen osuva ja paljastava kirjoitus siitä, kuinka kritiikittä koulut ovat omaksuneet lastensuojelun asenteellisuuden, ilmiantokulttuurin ja mielivallan suhteessa lapsiin ja perheisiin."


Hyvä, Mirja Helenius! Olet aivan oikeassa! Peruskoulusta on tullut ihmeellinen paikka. Seuraan lapseni koulutaivalta silmät pyöreinä. Ja olenpa antanut jo kielenikin laulaa... Ja laulaa se jatkossakin. Minä havainnoin hyvin kiinnostuneena koulun toimia ja siellä vallitsevaa ajatustapaa.

Olen hiukan järkyttynytkin. Omat kouluvuoteni olivat vielä aika kivoja, tähän verrattuna... Enpä haluaisi olla koululainen nykykoulussa. Sääliksi käyvät lapset. Hullumpaan suuntaan on menty.

Hullu kehitys kirjoitti:

"Mirja Heleniuksen osuva ja paljastava kirjoitus siitä, kuinka kritiikittä koulut ovat omaksuneet lastensuojelun asenteellisuuden, ilmiantokulttuurin ja mielivallan suhteessa lapsiin ja perheisiin."


Hyvä, Mirja Helenius! Olet aivan oikeassa! Peruskoulusta on tullut ihmeellinen paikka. Seuraan lapseni koulutaivalta silmät pyöreinä. Ja olenpa antanut jo kielenikin laulaa... Ja laulaa se jatkossakin. Minä havainnoin hyvin kiinnostuneena koulun toimia ja siellä vallitsevaa ajatustapaa.

Olen hiukan järkyttynytkin. Omat kouluvuoteni olivat vielä aika kivoja, tähän verrattuna... Enpä haluaisi olla koululainen nykykoulussa. Sääliksi käyvät lapset. Hullumpaan suuntaan on menty.

Lue lisää

"Lastensuojelutyön ajatusmallit ovat varhaisen puuttumisen huolikoulutusten kautta siirtyneet muuallekin kuin lastensuojelutyöhön. Erityisesti koulut ja opettajat ottivat 2000-luvun alussa avosylin vastaan tehtävän toimia lastensuojelun jatkeena. Opettaja -lehdessä numero 38 B kerrotaan Varpu -hankkeesta. Esipuheessa todetaan, kuinka lapset oirehtivat perheensä oloja, ongelmat näkyvät käytöshäiriöinä, mielenterveys- ja päihdeongelmina ym. Julkaisussa kiinnitetään varsin vähän huomiota opettajien omaan ammattitaitoon tai asenteisiin.

Vaikka perusopetuslaki velvoittaa huolehtimaan lapsen opetuksen järjestämisestä ja huolehtimaan siitä, että laki toteutuu, käytännössä opettajat ovat omaksuneet mitä kummallisimpia tehtäviä toteuttaakseen perheiden valvontaa ja kurinpitoa (huoliraportit lastensuojelulle lapsen käytöksestä eli muusta kuin oppimiseen liittyvistä asioista, perheen sisäisistä asioista). Käytössä on erikoisia opetusmenetelmiä, joista mainittakoon lapseen kohdistuvat kiinnipidot, eristäminen muusta luokasta ym.

Varhaisen puuttumisen myötä erityisoppilaiden määrä on lisääntynyt, koska lasten luokittelu ja seulonta on medikalisointia. Sen sijaan, että opettaja kykenisi näkemään oman työtapansa ja asenteensa uudessa valossa, lapsi lähetetään saamaan diagnoosi ja hoitoa.

Todellisten opetusalan ammattilaisten käsissä lapsi ”paranee”. Hyvä ja kannustava opettaja onkin lapsen paras suoja lastensuojelulta sekä psykiatrilta. Mm. Mirja Heleniuksen kotikoulu toimii Hyvinkäällä ja on pelastanut satoja nuoria syrjäytymiseltä. Mirja Heleniuksen koulua käydään kotoa käsin. Lapsi, joka on peruskoulussa todettu toivottomaksi tapaukseksi, paranee Heleniuksen kotitalon portailla.

Erityisopetussiirron ongelmana näkyy olevan se, että lapsi ei todellisuudessa usein saakaan kykyjään vastaavaa opetusta eli mitään parempaa. Erityisopettajan tehtävistä huolehtii pahimmillaan henkilö, joka ei ole saanut asiaan koulutusta. Eräässä tapauksessa lapsen opettajana oli nosturinkuljettaja, toisessa historian tutkija, joka soitti opetuksen pulmatilanteessa lastensuojelun työntekijälle. Eräs lapsi siirrettiin koulun kellariin lähihoitajan kanssa opiskelemaan. Eräässä kunnassa erityisluokan lapset kävivät kouluaan erillään muista oppilaista. Opettaja, nuorisotyöntekijä, aloitti jokaisen koulupäivän kuulustelemalla oppilaat kotioloistaan (ei läksykuulustelua). Kun eräs nuori kieltäytyi kertomasta kotioloistaan, opettaja teki lastensuojeluilmoituksen.

Kun koulut on valjastettu toimimaan lastensuojelun jatkeena, ne ovat oivaltaneet, että hankaliksi koetuista oppilaista ja heidän vanhemmistaan pääsee eroon lastensuojeluilmoituksella. Lastensuojeluilmoitusta käytetään siis tietoisesti vallankäytön välineenä. Näin moni lapsi joutuu lastenkotiin ja jää vaille perusopetusta, kun lastensuojelun auttamisen keinovalikoima on suppea ja huostaanottoa pidetään auttamisena. Kun lastenkodin hoitaja ei osaa opettaa yläluokkien aineita, oppilaan opetus mukautetaan.

Syntyy ilmiö, jossa koulunkäynnin ongelmista kärsivä lapsi otetaan huostaan koulunkäynnin tukemiseksi. Tällä lapsella on usein, ainakin lausuntojen mukaan, terapian ja hoidon tarve. Lopputuloksena on, ettei lapsi saa perusopetusta tai saa sen epämääräisenä kotiopetuksena. Lapsi jää usein vaille terapiaa. Ammattilaisbyrokraatti perustelee asiaa lapsen edulla ja toteaa, ettei lapsi ole koulukuntoinen eikä lapsen elämäntilanne ole vielä niin vakiintunut, että hoito voisi alkaa. Ojasta allikkoon siis eikä lapsen etu toteudu, mutta lapsi saadaan pois silmistä.

psykoilua kirjoitti:

"Lastensuojelutyön ajatusmallit ovat varhaisen puuttumisen huolikoulutusten kautta siirtyneet muuallekin kuin lastensuojelutyöhön. Erityisesti koulut ja opettajat ottivat 2000-luvun alussa avosylin vastaan tehtävän toimia lastensuojelun jatkeena. Opettaja -lehdessä numero 38 B kerrotaan Varpu -hankkeesta. Esipuheessa todetaan, kuinka lapset oirehtivat perheensä oloja, ongelmat näkyvät käytöshäiriöinä, mielenterveys- ja päihdeongelmina ym. Julkaisussa kiinnitetään varsin vähän huomiota opettajien omaan ammattitaitoon tai asenteisiin.

Vaikka perusopetuslaki velvoittaa huolehtimaan lapsen opetuksen järjestämisestä ja huolehtimaan siitä, että laki toteutuu, käytännössä opettajat ovat omaksuneet mitä kummallisimpia tehtäviä toteuttaakseen perheiden valvontaa ja kurinpitoa (huoliraportit lastensuojelulle lapsen käytöksestä eli muusta kuin oppimiseen liittyvistä asioista, perheen sisäisistä asioista). Käytössä on erikoisia opetusmenetelmiä, joista mainittakoon lapseen kohdistuvat kiinnipidot, eristäminen muusta luokasta ym.

Varhaisen puuttumisen myötä erityisoppilaiden määrä on lisääntynyt, koska lasten luokittelu ja seulonta on medikalisointia. Sen sijaan, että opettaja kykenisi näkemään oman työtapansa ja asenteensa uudessa valossa, lapsi lähetetään saamaan diagnoosi ja hoitoa.

Todellisten opetusalan ammattilaisten käsissä lapsi ”paranee”. Hyvä ja kannustava opettaja onkin lapsen paras suoja lastensuojelulta sekä psykiatrilta. Mm. Mirja Heleniuksen kotikoulu toimii Hyvinkäällä ja on pelastanut satoja nuoria syrjäytymiseltä. Mirja Heleniuksen koulua käydään kotoa käsin. Lapsi, joka on peruskoulussa todettu toivottomaksi tapaukseksi, paranee Heleniuksen kotitalon portailla.

Erityisopetussiirron ongelmana näkyy olevan se, että lapsi ei todellisuudessa usein saakaan kykyjään vastaavaa opetusta eli mitään parempaa. Erityisopettajan tehtävistä huolehtii pahimmillaan henkilö, joka ei ole saanut asiaan koulutusta. Eräässä tapauksessa lapsen opettajana oli nosturinkuljettaja, toisessa historian tutkija, joka soitti opetuksen pulmatilanteessa lastensuojelun työntekijälle. Eräs lapsi siirrettiin koulun kellariin lähihoitajan kanssa opiskelemaan. Eräässä kunnassa erityisluokan lapset kävivät kouluaan erillään muista oppilaista. Opettaja, nuorisotyöntekijä, aloitti jokaisen koulupäivän kuulustelemalla oppilaat kotioloistaan (ei läksykuulustelua). Kun eräs nuori kieltäytyi kertomasta kotioloistaan, opettaja teki lastensuojeluilmoituksen.

Kun koulut on valjastettu toimimaan lastensuojelun jatkeena, ne ovat oivaltaneet, että hankaliksi koetuista oppilaista ja heidän vanhemmistaan pääsee eroon lastensuojeluilmoituksella. Lastensuojeluilmoitusta käytetään siis tietoisesti vallankäytön välineenä. Näin moni lapsi joutuu lastenkotiin ja jää vaille perusopetusta, kun lastensuojelun auttamisen keinovalikoima on suppea ja huostaanottoa pidetään auttamisena. Kun lastenkodin hoitaja ei osaa opettaa yläluokkien aineita, oppilaan opetus mukautetaan.

Syntyy ilmiö, jossa koulunkäynnin ongelmista kärsivä lapsi otetaan huostaan koulunkäynnin tukemiseksi. Tällä lapsella on usein, ainakin lausuntojen mukaan, terapian ja hoidon tarve. Lopputuloksena on, ettei lapsi saa perusopetusta tai saa sen epämääräisenä kotiopetuksena. Lapsi jää usein vaille terapiaa. Ammattilaisbyrokraatti perustelee asiaa lapsen edulla ja toteaa, ettei lapsi ole koulukuntoinen eikä lapsen elämäntilanne ole vielä niin vakiintunut, että hoito voisi alkaa. Ojasta allikkoon siis eikä lapsen etu toteudu, mutta lapsi saadaan pois silmistä.

Lue lisää

edellinen lainaus oli:
http://www.knuutilaki.net/node/31

Peruskoulusta on tullut erittäin turvaton paikka lapsille, varsinkin köyhille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole asemaa tai ystäviä kunnan virkaeliitissä.

Köyhien lienee viisainta laittaa lapsensa kotikouluihin ennenkuin psykologialla puoskaroivat ammattilaisbyrokraatit kyydittävät köyhien lapset koulukoteihin.

koulu kotiin kirjoitti:

edellinen lainaus oli:
http://www.knuutilaki.net/node/31

Peruskoulusta on tullut erittäin turvaton paikka lapsille, varsinkin köyhille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole asemaa tai ystäviä kunnan virkaeliitissä.

Köyhien lienee viisainta laittaa lapsensa kotikouluihin ennenkuin psykologialla puoskaroivat ammattilaisbyrokraatit kyydittävät köyhien lapset koulukoteihin.

Lue lisää

Puuttuminen on ajattelutapa, joka perustuu moralistiseen ylemmyydentunteeseen ja haluun kyykyttää moralistin mielestä epäsopivasti toimineita ihmisiä.

Naulan kantaan. Juuri tästä on kyse lastensuojelunkin "puuttumisessa". Sen ainekset ovat siis:
-moralistinen ylemmyydentunne ja
-halu kyykyttää moralistin mielestä epäsopivasti toimineita ihmisiä

köyhät kyykkyyn !! kirjoitti:

Puuttuminen on ajattelutapa, joka perustuu moralistiseen ylemmyydentunteeseen ja haluun kyykyttää moralistin mielestä epäsopivasti toimineita ihmisiä.

Naulan kantaan. Juuri tästä on kyse lastensuojelunkin "puuttumisessa". Sen ainekset ovat siis:
-moralistinen ylemmyydentunne ja
-halu kyykyttää moralistin mielestä epäsopivasti toimineita ihmisiä

Lue lisää

Nämä linkit on poimittu Iltalehden keskustelusta. Toivottavasti linkit aukeavat.

Suomessa otetaan lapsia huostaan mielivaltaisesti ihan järjettömin "perustein".

"Huostaanottoja tehdään jos
- lapsi on koulukiusattu
- lapsella on ADHD
- lapsella on ongelmia koulunkäynnissä
- nuori on juonut itsensä sellaiseen kuntoon, että joutuu sairaalaan
- äiti sairastuu syöpään
- äiti halvaantuu aivoverisuonen katkeamisen seurauksena
- perheessä on hygieniaongelma
- äiti pyrkii eroon väkivaltaisesta puolisosta
- perhe uskaltaa kyseenalaistaa sosiaalivirkailijan toimet, eli on ns. yhteistyökyvytön

Lista on loputon!"

http://www.helleena.net/?%26nbsp%3BL...n:Huostaanotot

Huostaan otetun lapsen kohtalo on hirvittävä. Häntä voidaan oikeastaan kohdella melkein miten tahansa, kun hoitohenkilökunta harkintansa mukaan arvioi kohtelun perustelluksi.

http://www.amana.fi/rajoitustoimenpiteet/

Eipä ihme, että 25% huostaan otetuista lapsista syrjäytyy, vaikka monet on otettu huostaan jo nuorena.

Suomiko muka oikeusvaltio?

Oikeusvaltio? kirjoitti:

Nämä linkit on poimittu Iltalehden keskustelusta. Toivottavasti linkit aukeavat.

Suomessa otetaan lapsia huostaan mielivaltaisesti ihan järjettömin "perustein".

"Huostaanottoja tehdään jos
- lapsi on koulukiusattu
- lapsella on ADHD
- lapsella on ongelmia koulunkäynnissä
- nuori on juonut itsensä sellaiseen kuntoon, että joutuu sairaalaan
- äiti sairastuu syöpään
- äiti halvaantuu aivoverisuonen katkeamisen seurauksena
- perheessä on hygieniaongelma
- äiti pyrkii eroon väkivaltaisesta puolisosta
- perhe uskaltaa kyseenalaistaa sosiaalivirkailijan toimet, eli on ns. yhteistyökyvytön

Lista on loputon!"

http://www.helleena.net/?%26nbsp%3BL...n:Huostaanotot

Huostaan otetun lapsen kohtalo on hirvittävä. Häntä voidaan oikeastaan kohdella melkein miten tahansa, kun hoitohenkilökunta harkintansa mukaan arvioi kohtelun perustelluksi.

http://www.amana.fi/rajoitustoimenpiteet/

Eipä ihme, että 25% huostaan otetuista lapsista syrjäytyy, vaikka monet on otettu huostaan jo nuorena.

Suomiko muka oikeusvaltio?

Lue lisää

Yritetään uudestaan.

http://www.helleena.net/?%26nbsp%3BLasten_Oikeus_V%E4kivallattomaan_El%E4m%E4%E4n:Huostaanotot

---

köyhät kyykkyyn !! kirjoitti:

Puuttuminen on ajattelutapa, joka perustuu moralistiseen ylemmyydentunteeseen ja haluun kyykyttää moralistin mielestä epäsopivasti toimineita ihmisiä.

Naulan kantaan. Juuri tästä on kyse lastensuojelunkin "puuttumisessa". Sen ainekset ovat siis:
-moralistinen ylemmyydentunne ja
-halu kyykyttää moralistin mielestä epäsopivasti toimineita ihmisiä

Lue lisää

Jos perhe joutuu lastensuojelun kouriin, kannattaa esittää hyvin keskiluokkaista. Jos luokka-asema on jossain alempana, kannattaa kertoa sosiaalityöntekijöille, kuinka luokkanousu on tavoitteena.

kuulostaa hirmu naurettavalta, mutta olen havainnut, että tuolla keskiluokkaisuuden tavoittelulla saattaa olla jotain merkitystä.

Olen itse syntynyt keskiluokkaiseen perheeseen, ainakin siten että perheen arvot ovat olleet todella pikkuporvarillisen keskiluokkaisia. Ehkä siksi minä huomaan vieroksuvani jotain alempia luokkakerrostumia sillä tavoin, että en viihdy sellaisissa piireissä. Jokin työväenluokkainen pikku asia saattaa särähtää korvaani.

Silti minäkin näen koko ajan vaivaa tuoda esiin keskiluokkaisuutta. Leikkinä, pelinä, performanssina. En siten, että aidosti tunnen hätää luokasta putoamisesta, vaan jopa peruskoulussa on osattava esittää ja KOROSTAA omaa keskiluokkaisuuttaan. Oivallan sen niin hyvin, että osaan myös provosoida asialla keskiluokkaisia opettajia. Tajuan, mikä suututtaa keskiluokkaa ja sen suojattua rauhaa, joten hämmennän sitä oikein mielelläni.

Muistakaa, että nykyiset sosiaalityöntekijät ovat keskiluokkaisempia kuin ikinä ammatin historiassa. (historiahan ei ole kovin pitkä.)

Lastensuojelussa auttaa siis perhettä se, jos perhe ilmaisee halua kilvoitella ylemmäs, nousta sosiaalisesti. Sitä neuvon yrittämään, vaikka vähän pervoa se onkin.

Kilvoittele ylemmäs kirjoitti:

Jos perhe joutuu lastensuojelun kouriin, kannattaa esittää hyvin keskiluokkaista. Jos luokka-asema on jossain alempana, kannattaa kertoa sosiaalityöntekijöille, kuinka luokkanousu on tavoitteena.

kuulostaa hirmu naurettavalta, mutta olen havainnut, että tuolla keskiluokkaisuuden tavoittelulla saattaa olla jotain merkitystä.

Olen itse syntynyt keskiluokkaiseen perheeseen, ainakin siten että perheen arvot ovat olleet todella pikkuporvarillisen keskiluokkaisia. Ehkä siksi minä huomaan vieroksuvani jotain alempia luokkakerrostumia sillä tavoin, että en viihdy sellaisissa piireissä. Jokin työväenluokkainen pikku asia saattaa särähtää korvaani.

Silti minäkin näen koko ajan vaivaa tuoda esiin keskiluokkaisuutta. Leikkinä, pelinä, performanssina. En siten, että aidosti tunnen hätää luokasta putoamisesta, vaan jopa peruskoulussa on osattava esittää ja KOROSTAA omaa keskiluokkaisuuttaan. Oivallan sen niin hyvin, että osaan myös provosoida asialla keskiluokkaisia opettajia. Tajuan, mikä suututtaa keskiluokkaa ja sen suojattua rauhaa, joten hämmennän sitä oikein mielelläni.

Muistakaa, että nykyiset sosiaalityöntekijät ovat keskiluokkaisempia kuin ikinä ammatin historiassa. (historiahan ei ole kovin pitkä.)

Lastensuojelussa auttaa siis perhettä se, jos perhe ilmaisee halua kilvoitella ylemmäs, nousta sosiaalisesti. Sitä neuvon yrittämään, vaikka vähän pervoa se onkin.

Lue lisää

Jäi äsken lisäämättä, että keskiluokkaisuuteen kuuluu fasadin säilyttäminen. Kulissit. Luulen, että sosiaalityöntekijät arvostavat sitä, että ilmaisee halua säilyttää kulissit, kiiltävä kylki ulospäin.

Hoida kulissia! kirjoitti:

Jäi äsken lisäämättä, että keskiluokkaisuuteen kuuluu fasadin säilyttäminen. Kulissit. Luulen, että sosiaalityöntekijät arvostavat sitä, että ilmaisee halua säilyttää kulissit, kiiltävä kylki ulospäin.

Lue lisää

Psykologeille ei riitä, että lastensuojeluperheitä saa vapaasti demonisoida. Heiltä piti vielä viedä mahdollisuus länsimaiseen puolueettomaan oikeudenkäyntiin- tietysti lapsen edun nimissä.

Roomalaisgermaanisessa oikeudessa jokainen on tähän saakka ollut syytön, kunnes toisin on osoitettu.
Sosialistisissa ja kansallissosialistisissa maissa tehdään ensin tutkintapyyntö ja sen jälkeen katsotaan, että mikä rikosnimike sopisi löytyneeseen aineistoon - kaupan päälle aivan eri asiasta kuin mistä tutkintapyyntö alunalkaen tehtiin.

Lastensuojeluperheille varattu hallinto- oikeus toimii valitettavasti jälkimmäiseen tyyliin, ei noudata fair trial- periaatteita eikä tarjoa lapsiperheille länsimaista oikeusturvaa. Vanhemmat ovat hallinto- oikeudessa aina lähtökohtaisesti syyllisiä ja heillä on käänteinen todistustaakka. He joutuvat todistelemaan itsensä syyttömiksi sosiaalikoneiston tuottamiin ja alati vaihtuviin syytöksiin. Tyypillisesti alkuperäisen huostaperusteen poistuessa tai osoittautuessa valheelliseksi, sosiaalikoneisto keksii tilalle uuden ja jättää kumoamistaakan vanhemmille.

Nerokkainta tässä mielivallassa on, että huostaanoton perusteeksi riittää psykologin tai sosiaalityöntekijän subjektiivinen huoli ja epäilys. Todisteita vanhemman rikoksesta, kaltoinkohtelusta tai laiminlyönnistä ei tarvitse esittää .

huolettaa kirjoitti:

Psykologeille ei riitä, että lastensuojeluperheitä saa vapaasti demonisoida. Heiltä piti vielä viedä mahdollisuus länsimaiseen puolueettomaan oikeudenkäyntiin- tietysti lapsen edun nimissä.

Roomalaisgermaanisessa oikeudessa jokainen on tähän saakka ollut syytön, kunnes toisin on osoitettu.
Sosialistisissa ja kansallissosialistisissa maissa tehdään ensin tutkintapyyntö ja sen jälkeen katsotaan, että mikä rikosnimike sopisi löytyneeseen aineistoon - kaupan päälle aivan eri asiasta kuin mistä tutkintapyyntö alunalkaen tehtiin.

Lastensuojeluperheille varattu hallinto- oikeus toimii valitettavasti jälkimmäiseen tyyliin, ei noudata fair trial- periaatteita eikä tarjoa lapsiperheille länsimaista oikeusturvaa. Vanhemmat ovat hallinto- oikeudessa aina lähtökohtaisesti syyllisiä ja heillä on käänteinen todistustaakka. He joutuvat todistelemaan itsensä syyttömiksi sosiaalikoneiston tuottamiin ja alati vaihtuviin syytöksiin. Tyypillisesti alkuperäisen huostaperusteen poistuessa tai osoittautuessa valheelliseksi, sosiaalikoneisto keksii tilalle uuden ja jättää kumoamistaakan vanhemmille.

Nerokkainta tässä mielivallassa on, että huostaanoton perusteeksi riittää psykologin tai sosiaalityöntekijän subjektiivinen huoli ja epäilys. Todisteita vanhemman rikoksesta, kaltoinkohtelusta tai laiminlyönnistä ei tarvitse esittää .

Lue lisää

Olen miettinyt ja kysellytkin kuinka lapsen kuulemisen antamia tuloksia on lopulta käytetty huostaanottopäätöksessä. Saattaa olla, että sitä käytetään hyvin tarkoitushakuisella tavalla. Niin näyttäisi käyneen esimerkiksi silloin, kun erään vanhemman lapsi ehti asua lastenkodissa kuukausia ennen kuin hallinto-oikeudesta tuli päätös, että lapsi huostaanotetaan lopullisesti.

Lasta oli kuultu lastenkoti (perhetukikoti) Mattilassa, Jyväskylässä, jossa hän asui. Asiakaspapereidenkin mukaan lapsi kertoo kuulemisessa, että hän haluaa omaan kotiin, eikä omassa kodissa ole sellaisia ongelmia, joita Jyväskylän sosiaalityöntenkijät (about yksi tai kaksi, jotka olivat yhtään perehtyneet tapaukseen) väittävät siellä olevan.

Lapsen mielipiteellä ei ollut tässä huostaanotossa merkitystä.

Lapsen oma perhe oli huolehtinut lapsesta päivittäin, kun lapsi asui hankalasti laitoksen vankina. Silti perhe huolehti ja toimi, kuten ennenkin. Niinpä lapsen kuulemisen ei katsottu olevan "totuudenmukainen", koska lapsi tietysti haluaa "automaattisesti" omaan kotiinsa. Eli lapsen mielipiteellä ei ollut kuulemisessa mitään merkitystä. Ei kyse ollut enää ihan pikku lapsesta, hänellä oli jo kyky lausua omasta puolestaan.

Jyväskylän kaupungin lastensuojelu ei halua kuulla lasta, kun lapsi on hyvin hoidettu ja hänellä on hyvä perhe. Silloin lapsen mielipide on "puolueellinen".

Excuse me? Mitä lapsen ja perheen jäsenen mielipiteeltä ylipäätään voidaan olettaa? Että se ei saisi olla puolueellinen? Tuotahan pidettäisiin muissa yhteyksissä suoranaisena rikoksena omaa perhettä, omia vanhempia ja omaa taustaa kohtaan, jos epäkiitollinen jälkeläinen todella alkaisi sättiä sukuaan ja omia vanhempiaan!


-------------------------------------------------------------------------

H U O M I O !!!!

Nyt kuulin äskettäin, että kyseinen huostaanoton tehnyt sosiaalityöntekijä on siirretty TOIMEENTULOTUKIpuolelle! Hän ei ole enää lastensuojelussa! Hurraa. Oletan, että kyseinen asiakastapaus ja siitä pidetty mekkala ovat olleet siirtämässä tätä sosiaalityöntekijää pois lastensuojelusta. No, nyt tarkkaillaan, millainen on Jyväskylän kaupungin kosto... Paljoon kaupunki ei enää pysty, mutta merkkejä kostosta on ollut ilmassa. Sellaista henkistä uhan luomista.

"Psykodynaamista / psykoanalyyttista tulkinnanvapautta potilastyössä on käytetty ahkerasti esim. somaattisten sairauksien psykologisoinnissa. Eräällä tuttavani (joka itse on psykologi) on autistinen lapsi. Lapsi on nyt aikuinen, mutta tuttavani kertoi, kuinka uskomattoman painostuksen ja syyllistämisen kohteeksi hän äitinä joutui lapsen oireiden takia. Neuvolapsykologit ym perheen ympärille vähän kerrassaan kertyneet asiantuntijat antoivat yksituumaisesti ymmärtää, että tuttavallani täytyi olla alitajuisia vihamielisiä tunteita lastaan kohtaan ja tämän vuosi lapsi ei voinut imeä äidin rintaa, vaan tämä kiertyi kaarelle aina sylissä pidettäessä, ei ottanut katsekontaktia, itki paljon jne.

Asiantuntuja pitivät itsestään selvänä, että lapsen oireet olivat jollain tavoin äidin aiheuttamia, eli mitä enemmän äiti haki lapselleen apua, sen useammine hän törmäsi psykodynaamisesti suuntautuneiden "ammattilaisten" ideologiamuuriin, jota vastaan oli turha sanoa mitään. Ja koska tulkinnat ovat tulkintoja, ei niitä voi todistaa vääriksi, ne jäävät elämään jonkinlaisina totuuksina, joiden todenperäisyyttä näiden tulkintojen tekijöiden ei koskaan tarvitse todistaa.

Sittemmin saatiin selville, että kyseisen pojan käytöshäiriöt, johtuivat syntymässä saaduista aviovaurioista. Tieteellinen tukimus on vähitellen poistanut noitavainomaisen vanhempien syyllistämisen ainakin juuri näiden autististen lasten kohdalla, joiden ongelmat johtuvat synnytyksen yhteydessä tulleista aivovaurioista. Mutta, kuten tuttavani kertoi, kukaan näistä "ammattiauttajista" ei ole koskaan tullut pyytämään anteeksi sitä valtaisaa subtiilia, rivien välissä tapahtunutta syyllistämistä ja perusteetonta tulkinta hegemoniaa, joka oli viedä hänet nuorena äitinä itsemurhaan. Kuin ei sairaan lapsen hoito olisi ollut raskasta ja masentavaa sinällään, lisättiin hänen kivirekeensä aivan mielivaltaisin perustein kohtuuttomasti lisää kuormaa.

Eihän toki kukaan näistä ammattiauttajista ole niin sivistymätön, että suoraan töksäyttää, että "olet aiheuttanut lapsesi sairauden" vaan ammattiauttajien verkosta ikäänkuin valitsee konsensuksen itse tulkintojen suhteen ja sitten vaan ollaan samaa mieltä kautta linjan niin, että kaikki hoitotahot tietävät, mistä lähtökohdista ja olettamuksista esim hoitokokouksissa puhutaan.

Käytyäni itse alan koulutuksen hämmästyin monella tapaa psykodynaamisen "seurakunnnan" omia sisäisiä lakeja. Opettaja sanoi mm. meille tuleville teapeuteille, että näitä tulkintoja, jotka "koemme" oikeiksi, ei pidä mennä kirjaamaan potilaan papereihin, koska siitä voi aiheutua hankaluuksia itsellemme. Potilasta tuli opettajan mielestä hoitaa juuri omien tulkintojemme pohjalta, ja keskustella tulkinnoistamme työtovereiden kesken (tietynlaista vapaata työnohjausta), mutta olla hyvin varovainen, ettemme virallisesti kirjaa näitä tulkintoja mihinkään.

Tämä oli hyvin pöyristyttävää kuultavaa, koska potilaskertomukset kirjoitetaan myös potilaan oikeusturvan näkökulmasta. Potilaan on tiedettävä, mikä on mahd. diagnoosi, miten hoitaja suunnittelee hoitotyön, mitkä ovat työhypoteeseja jne. Somatiikan puolella ei tulisi kuuloonkaan, ettei potilas tietoihin kirjattaisi ja potilaalle kerrottaisi, mikä tätä oletetaan vaivaavan (vaikka aina ei 100 % varmuutta saataisikaan) ja miksi hänelle jokin hoitomuoto määrätään. Mutta vastaava käytäntö on siis sallittu psykologian puolella. Luulo riittää tiedon väärtiksi eikä sinun terapeuttina tarvitse edes eritellä tai dokumentoida "luulemaasi" joka kuitenkin on itse hoitosuunnitleman perusta (jos jotin suunnitelmaa on ylipäänsä).

Kyseinen opettaja on itse psykologi, ja psykoterapeutti, pitkän työsaran tehnyt henkilö joka vastasi myös koulutuksen järjestämisestä. On kouluttanut kymmeniä suomalaisia psykodynaamisen suuntauksen terapeutteja. Kukaan opiskelijatovereistani ei ääneen kyseenalaistanut tätä "potilaskertomusten sensurointia" kuin ei muitakaan aika lailla pöyristyttäviä freudilaisia opinkappaleita ja niiden esittämistapaa. Kyseenalaistaminen tapahtui tosin jossain määrin opintojen ulkopuolella. Osa ilmaisi suoraan, etteivät usko mokomaan hölynpölyyn (esim Mahlerin vauvojen seksuaalisuuten ja peniskateuteen liittyvät "havainnot" ) mutta haluavat kuitenkin suorittaa opinnot loppuun voidakseen saada pätevyyden ja avatakseen oman vastaanoton.

Mutta nämäkin terveellä skeptisyydellä freudiaanisuuteen suhtautuvat opiskelijat tuskin uhraisivat tulevia työtilaisuuksia ja "hyvää yhteistyöilmapiiriä" kyseenalaistamalla näitä vanhoja teorioita, joita on menesteyksellisesti vuosikymmenet lanseerattu varteenotettavana tieteenalana ja kliinisessä työssä sovellettu jotakuinkin totuuksina. Miten paljon psykodynamia on hyödyttänyt potilaita, voi vain arvailla. Meitä terapeutteja se ainakin on hyödyttänyt. "

Miksi Suomi tuomittiin ihmisoikeusloukkauksista?
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomelle kaksi tuomiota meidän perheemme ihmisoikeuksien loukkaamisesta, eli tapaus K & T vastaan Suomi. Nyt professorit, lehtorit, Stakesin tutkijat ja sosiaalityöntekijät kilvan todistavat, että valtakunnassa on kaikki hyvin. Vain lisää rahaa tarvittaisiin viranomaisille - ei meille perheille, jotka taistelemme köyhyysrajan alapuolella lastemme puolesta (HS 12.5., 15.5.,17.5., 18.5.). Suomen hallitus on ilmoittanut sosiaali- ja terveysministeriön suulla, ettei perheellemme mitään väärää ole tehty, vaan tuomioista valitetaan (HS 29.4.).
Professorit kertovat, että meillä tehdään korkeatasoista moniammatillista työtä, asiat tutkitaan syvällisesti ja analysoidaan huolella omaisten kanssa, vanhempien oikeudet turvataan ja vanhemmuutta tuetaan, lapsen etu ja oikeus toteutuvat. Jos asiat ovat näin hyvin, niin miksi Suomi tuomittiin?
Kokemuksemme on, että viranomaisen näkökulmasta perhe on syyllinen jo periaatteellisella tasolla. Valitukset hallinto-oikeuksiin eivät auta, vaan viranomainen on oikeassa ja toimii rikkeettömästi. Ihmisoikeustuomioistuin oli eri mieltä, mutta se ei näytä keskustelijoita kiinnostavan, vaan vedotaan siihen, että jotkut vanhemmat ovat riideltyään metrossa poistuneet ja vauva on jätetty vaunuun. Äärimmäisillä esimerkeillä kaikki vanhemmat saadaan yleisön silmissä syyllisiksi ja kaikki viranomaistoimet oikeutetuiksi.
Jouduimme työttömyyden ja velkaantumisen vuoksi hakemaan toimeentulomme sosiaaliluukulta. Mikä on nöyryyttävänpää kuin lukea papereista, että äiti käyttää liikaa rahaa tupakkaan, ja perhe on tuhlannut lastenlehtiin. Kontrolli joka meihin kohdistui oli liki täysipäiväistä. Siihen riitti rahaa.
Neljä vuotta meidät alistettiin vasten tahtoamme niin sanottuun tehostettuun perhetyöhön. Kodinhoitaja istui kolme tuntia viikossa sohvalla kutomassa sukkaa ja kyselemässä intiimejä kysymyksiä esim. mitä ehkäisyä käytämme, ja raportoi kaiken sosiaalitoimistoon. Siihen riitti rahaa.
Loputtomiin stressaaviin kokouksiin, joihin on osallistunut vähintään neljä työntekijää, on ollut varaa, vaikkei tilaisuuksissa ole otettu huomioon, meidän tarpeemme ja toiveemme. Tämäkö on vanhemmuuden tukemista?
Olemme tavanneet huostaan otettuja lapsiamme kohta 7 vuotta kerran kuukaudessa tarkasti valvottuina, kertaakaan he eivät ole päässeet luoksemme valvomatta. Lautakuntakin totesi, ettei mitään syytä rajoituksiin ole, vaan valvonnan syy on se, että lasten tulee juurtua sijaisperheeseen.
Pyysimme 40.000 mk korotonta lainaa elämäntilanteemme korjaamiseksi. Valkoisilla mersuillaan kokoukseen tulleet lautamiehet muuttuivat pelkästä ajatuksesta vihreiksi. Kuitenkin lastenkotisijoitus maksoi noin puoli miljoonaa ja sijaisperheelle korvataan 7000 mk kuukaudessa. Sosiaalityöntekijälle korvataan erikseen, että hän viikonloppuina valvoo tapaamisia. Koko projektiin palaa rahaa runsaat 3 miljoonaa kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä.
Sen jälkeen kun lapseni riistettiin minulta synnytyspöydältä, en ole koskaan saanut tavata häntä luonnollisissa olosuhteissa. Minua on tarkkailtu kuin matoa purkissa ja kirjattu asiakirjoihin, että en ota luonnollista kontaktia lapseeni. Sitä on pidetty perusteena sille, ettei lasta voida kotiuttaa. On ollut ylivoimaista käyttäytyä äitinä tällaisen tarkkailun alla, kun lapset on lisäksi opetettu sanomaan sijaisäitiä äidiksi. Minä en ole mitään.
Kun toivuin huostaanoton aiheuttamasta stressiperäisestä psykoosista ja lääkärini totesi minun tervehtyneen ja kykenevän hoitamaan lapsiani, lastensuojelu lähetti asiakirjat tietämättäni helsinkiläiselle lastenpsykiatrille, joka tunnetaan Suomessa siitä, että hän kirjoittaa maksusta halutun lausunnon. Rahaa ei säästelty. Tämän lastenpsykiatrin ja sittemmin myös turkulaisen lastenpsykiatrian professorin mielestä suojelukohde oli sijaisperhe ja lasten olisi hyvä tavata meitä vanhempia vasta murrosiässä. Lausunnot annettiin meitä tai lapsiamme tapaamatta ja ilman oikeutta kommentoida niitä.
Kun minä isänä hoidin vauvaamme lastenkodissa ja kotilomilla työntekijät antoivat arvosanaksi 10 . He totesivat, että lapsella on edellytykset kasvaa emotionaalisesti tasapainoiseksi ja mahdollisuudet kotiuttamiseen ovat hyvät. Lasta ei kuitenkaan kotiutettu, koska annoin äidin käydä asunnossani katsomassa häntä. Minun olisi pitänyt katkaista suhteet 100%:sesti.
Viranomaisten laiton menettely kansalaisia kohtaan ei näytä kiinnostavan professoreja ja muita asiantuntijoita, vaan todistellaan kuorossa, että Suomessa kaikki on hyvin ja lapsen etu toteutuu, rahaa vaan tarvittaisiin lisää viranomaistoimintaan. Sitä säästyisi runsaasti, jos tuettaisiin lapsen omaa perhettä, eikä kylvettäisi rahaa ympäriinsä sen todistamiseksi, että vanhemmat ovat kelvottomia.
K ja T vastaan Suomi

Kokopäiväkontrollia kirjoitti:

Miksi Suomi tuomittiin ihmisoikeusloukkauksista?
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomelle kaksi tuomiota meidän perheemme ihmisoikeuksien loukkaamisesta, eli tapaus K & T vastaan Suomi. Nyt professorit, lehtorit, Stakesin tutkijat ja sosiaalityöntekijät kilvan todistavat, että valtakunnassa on kaikki hyvin. Vain lisää rahaa tarvittaisiin viranomaisille - ei meille perheille, jotka taistelemme köyhyysrajan alapuolella lastemme puolesta (HS 12.5., 15.5.,17.5., 18.5.). Suomen hallitus on ilmoittanut sosiaali- ja terveysministeriön suulla, ettei perheellemme mitään väärää ole tehty, vaan tuomioista valitetaan (HS 29.4.).
Professorit kertovat, että meillä tehdään korkeatasoista moniammatillista työtä, asiat tutkitaan syvällisesti ja analysoidaan huolella omaisten kanssa, vanhempien oikeudet turvataan ja vanhemmuutta tuetaan, lapsen etu ja oikeus toteutuvat. Jos asiat ovat näin hyvin, niin miksi Suomi tuomittiin?
Kokemuksemme on, että viranomaisen näkökulmasta perhe on syyllinen jo periaatteellisella tasolla. Valitukset hallinto-oikeuksiin eivät auta, vaan viranomainen on oikeassa ja toimii rikkeettömästi. Ihmisoikeustuomioistuin oli eri mieltä, mutta se ei näytä keskustelijoita kiinnostavan, vaan vedotaan siihen, että jotkut vanhemmat ovat riideltyään metrossa poistuneet ja vauva on jätetty vaunuun. Äärimmäisillä esimerkeillä kaikki vanhemmat saadaan yleisön silmissä syyllisiksi ja kaikki viranomaistoimet oikeutetuiksi.
Jouduimme työttömyyden ja velkaantumisen vuoksi hakemaan toimeentulomme sosiaaliluukulta. Mikä on nöyryyttävänpää kuin lukea papereista, että äiti käyttää liikaa rahaa tupakkaan, ja perhe on tuhlannut lastenlehtiin. Kontrolli joka meihin kohdistui oli liki täysipäiväistä. Siihen riitti rahaa.
Neljä vuotta meidät alistettiin vasten tahtoamme niin sanottuun tehostettuun perhetyöhön. Kodinhoitaja istui kolme tuntia viikossa sohvalla kutomassa sukkaa ja kyselemässä intiimejä kysymyksiä esim. mitä ehkäisyä käytämme, ja raportoi kaiken sosiaalitoimistoon. Siihen riitti rahaa.
Loputtomiin stressaaviin kokouksiin, joihin on osallistunut vähintään neljä työntekijää, on ollut varaa, vaikkei tilaisuuksissa ole otettu huomioon, meidän tarpeemme ja toiveemme. Tämäkö on vanhemmuuden tukemista?
Olemme tavanneet huostaan otettuja lapsiamme kohta 7 vuotta kerran kuukaudessa tarkasti valvottuina, kertaakaan he eivät ole päässeet luoksemme valvomatta. Lautakuntakin totesi, ettei mitään syytä rajoituksiin ole, vaan valvonnan syy on se, että lasten tulee juurtua sijaisperheeseen.
Pyysimme 40.000 mk korotonta lainaa elämäntilanteemme korjaamiseksi. Valkoisilla mersuillaan kokoukseen tulleet lautamiehet muuttuivat pelkästä ajatuksesta vihreiksi. Kuitenkin lastenkotisijoitus maksoi noin puoli miljoonaa ja sijaisperheelle korvataan 7000 mk kuukaudessa. Sosiaalityöntekijälle korvataan erikseen, että hän viikonloppuina valvoo tapaamisia. Koko projektiin palaa rahaa runsaat 3 miljoonaa kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä.
Sen jälkeen kun lapseni riistettiin minulta synnytyspöydältä, en ole koskaan saanut tavata häntä luonnollisissa olosuhteissa. Minua on tarkkailtu kuin matoa purkissa ja kirjattu asiakirjoihin, että en ota luonnollista kontaktia lapseeni. Sitä on pidetty perusteena sille, ettei lasta voida kotiuttaa. On ollut ylivoimaista käyttäytyä äitinä tällaisen tarkkailun alla, kun lapset on lisäksi opetettu sanomaan sijaisäitiä äidiksi. Minä en ole mitään.
Kun toivuin huostaanoton aiheuttamasta stressiperäisestä psykoosista ja lääkärini totesi minun tervehtyneen ja kykenevän hoitamaan lapsiani, lastensuojelu lähetti asiakirjat tietämättäni helsinkiläiselle lastenpsykiatrille, joka tunnetaan Suomessa siitä, että hän kirjoittaa maksusta halutun lausunnon. Rahaa ei säästelty. Tämän lastenpsykiatrin ja sittemmin myös turkulaisen lastenpsykiatrian professorin mielestä suojelukohde oli sijaisperhe ja lasten olisi hyvä tavata meitä vanhempia vasta murrosiässä. Lausunnot annettiin meitä tai lapsiamme tapaamatta ja ilman oikeutta kommentoida niitä.
Kun minä isänä hoidin vauvaamme lastenkodissa ja kotilomilla työntekijät antoivat arvosanaksi 10 . He totesivat, että lapsella on edellytykset kasvaa emotionaalisesti tasapainoiseksi ja mahdollisuudet kotiuttamiseen ovat hyvät. Lasta ei kuitenkaan kotiutettu, koska annoin äidin käydä asunnossani katsomassa häntä. Minun olisi pitänyt katkaista suhteet 100%:sesti.
Viranomaisten laiton menettely kansalaisia kohtaan ei näytä kiinnostavan professoreja ja muita asiantuntijoita, vaan todistellaan kuorossa, että Suomessa kaikki on hyvin ja lapsen etu toteutuu, rahaa vaan tarvittaisiin lisää viranomaistoimintaan. Sitä säästyisi runsaasti, jos tuettaisiin lapsen omaa perhettä, eikä kylvettäisi rahaa ympäriinsä sen todistamiseksi, että vanhemmat ovat kelvottomia.
K ja T vastaan Suomi

Lue lisää

Edellisessä K&T- tapauksessa edunvalvojaa käytettiin eristämään lapset vanhemmistaan. Mitä tapahtuu kun lapselle määrätään lastensuojelun edunvalvoja tekaistun insestisyytteen takia?
Niko joutui viettämään puolet lapsuudestaan lastenkodissa, vanhemmat pakotettiin eroamaan , äidiltä vaadittiin valheellista tunnustusta ja syyttömät vanhemmat maksavat oikeudenkäyntikuluja lopun ikänsä.

"EOT:n tuomiokaan merkitse muuta kuin sen toteamista, että virkamiehet ovat tehneet väärin: korjausta asiaan tai kunnon korvauksia ei ihmisoikeustuomioistuimen kautta saa. Niko- tapauksessa korvaukset olivat 3500 €, kun valittajien Suomessa maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut olivat nelikymmenkertaiset (v. 1999 mennessä 140 000 € plus korot). Nikon vanhemmat maksavat niitä lopun ikäänsä, Niko itse on sen sijaan vapautettu korvausvelvollisuudesta (alun perin käräjäoikeus olisi pannut hänetkin maksamaan yhteisvastuullisesti korvauksia siitä, että häntä oli aiheettomasti epäilty insestin uhriksi, mutta hovioikeus oli sentään vähän inhimillisempi). Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset eivät näytä myöskään vaikuttavan siihen, miten viranomaiset niiden jälkeen toimivat, eikä niitä edes käsitellä julkisuudessa (Niko and others vs. Finland 27744/95 ratkaistiin Strasbourgissa Suomen valtion vahingoksi 13.12.2005, mutta siitä ei enää kirjoitettu lehdissä mitään; aikaisempia vaiheita lehdet vielä jaksoivat seurata). Jäljelle jää se erittäin merkittävä asia, että ilman Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyä emme tietäisi näistäkään skandaalimaisen huonosti hoidetuista prosesseista juuri mitään – ja suomalaiset viranomaiset voisivat taas kerran vetäytyä salaisuussuojan taakse."
lainaus J.P. Roos Vääryyskirja

Lastensuojelun ammattitaito- ja oikeusturvaongelmia

Esimerkki 3.

"Tapaus alkoi varhaiskeväällä 1995 ja päättyi kantelujen jälkeen vuonna 1999.

Yksitoistavuotias poika otettiin huhtikuussa 1995 huostaan insestiepäilyn perusteella. Juttu oli lähtenyt liikkeelle suvun joulunvietosta. Äiti ja poika nukkuivat isovanhempien parivuoteessa, ja lattialla nukkunut vanhemman veljen avovaimo oli pelästynyt kuullessaan vuoteesta merkillistä ääntä. Hän ei tiennyt, että pojalla oli tapana heijata itsensä uneen, vaan oletti äidin ja pojan välillä tapahtuneen jotain seksuaalista ja teki lastensuojeluilmoituksen. Poika otettiin­ huos taan ensi vaiheessa kouluaineen ja piirroksen perusteella, joissa ei ollut mitään seksuaaliseksi tulkittavaa, vaan poika kertoi aineessaan toivovansa saavansa koiranpennun. Piirroksessa oli hymyilevä koira. Psykologin mielestä oireellista ja hyväksikäyttöön viittaavaa oli se, että poika oli piirtänyt kuvaan myös itsensä mutta suhteessa koiraan erittäin pieneksi.

Lastensuojelu teki asiasta tutkintapyynnön poliisille, mutta poliisi ei katsonut aiheelliseksi viedä asiaa syyttäjälle. Poika siirrettiin tutkittavaksi kouluttavaan kasvatusneuvolaan, jossa hänelle tehtiin muun muassa Rorschach-testi. Oikeudessa psykologi todisti, että kortti 4 symboloi naisen sukupuolielintä. Poika oli assosioinut korttiin sanan ”drakula”, joten kyse oli äidin harjoittamasta seksuaalisesta väkivallasta. Psykologin mukaan pojan kiistäminen johtui siitä, että hän pyrki suojelemaan äitiään. Pojan haastatteluista ei äidin vaatimuksesta huolimatta tehty nauhoituksia, mitä perusteltiin pojan intimiteetin suojelemisella. Lääninoikeus kotiutti pojan vuoden 1996 alussa. Tämä saattoi olla ensimmäinen kerta, kun oikeuden jäsenille selvisi, millaisilla diagnoosivälineillä hyväksikäytön varmentamiseen oli päädytty.

Prosessin aikana äiti sai vatsahaavan ja laihtui 20 kiloa. Hän kärsi myös vakavista sydänoireista ja unettomuudesta. Poika pelkäsi kotiuduttuaan kaikkia ovelle kolkuttavia ja juoksi piiloon. Hän on nyt täysi-ikäinen eikä ole vieläkään unohtanut viranomaisten hänelle aiheuttamaa traumaa. Äidin kanneltua asiasta TEO:lle lastenpsykiatrian asiantuntija esitti, että äiti oli pitkään imet- tämällä erotisoinut poikansa. Asiantuntija ei tiennyt, että poika syntyi keskosena ja oli niin allerginen, ettei voinut syödä muuta kuin äidinmaitoa. Sen lisäksi kahden vuoden imetys ei ole mitenkään nykyisten tai silloisten ohjeiden vastainen -- päinvastoin, sitä on suositeltu. "
lainaus Anu Suomela, tutkimuspäällikkö Sexpo

VET:it vauhdissa kirjoitti:

Lastensuojelun ammattitaito- ja oikeusturvaongelmia

Esimerkki 3.

"Tapaus alkoi varhaiskeväällä 1995 ja päättyi kantelujen jälkeen vuonna 1999.

Yksitoistavuotias poika otettiin huhtikuussa 1995 huostaan insestiepäilyn perusteella. Juttu oli lähtenyt liikkeelle suvun joulunvietosta. Äiti ja poika nukkuivat isovanhempien parivuoteessa, ja lattialla nukkunut vanhemman veljen avovaimo oli pelästynyt kuullessaan vuoteesta merkillistä ääntä. Hän ei tiennyt, että pojalla oli tapana heijata itsensä uneen, vaan oletti äidin ja pojan välillä tapahtuneen jotain seksuaalista ja teki lastensuojeluilmoituksen. Poika otettiin­ huos taan ensi vaiheessa kouluaineen ja piirroksen perusteella, joissa ei ollut mitään seksuaaliseksi tulkittavaa, vaan poika kertoi aineessaan toivovansa saavansa koiranpennun. Piirroksessa oli hymyilevä koira. Psykologin mielestä oireellista ja hyväksikäyttöön viittaavaa oli se, että poika oli piirtänyt kuvaan myös itsensä mutta suhteessa koiraan erittäin pieneksi.

Lastensuojelu teki asiasta tutkintapyynnön poliisille, mutta poliisi ei katsonut aiheelliseksi viedä asiaa syyttäjälle. Poika siirrettiin tutkittavaksi kouluttavaan kasvatusneuvolaan, jossa hänelle tehtiin muun muassa Rorschach-testi. Oikeudessa psykologi todisti, että kortti 4 symboloi naisen sukupuolielintä. Poika oli assosioinut korttiin sanan ”drakula”, joten kyse oli äidin harjoittamasta seksuaalisesta väkivallasta. Psykologin mukaan pojan kiistäminen johtui siitä, että hän pyrki suojelemaan äitiään. Pojan haastatteluista ei äidin vaatimuksesta huolimatta tehty nauhoituksia, mitä perusteltiin pojan intimiteetin suojelemisella. Lääninoikeus kotiutti pojan vuoden 1996 alussa. Tämä saattoi olla ensimmäinen kerta, kun oikeuden jäsenille selvisi, millaisilla diagnoosivälineillä hyväksikäytön varmentamiseen oli päädytty.

Prosessin aikana äiti sai vatsahaavan ja laihtui 20 kiloa. Hän kärsi myös vakavista sydänoireista ja unettomuudesta. Poika pelkäsi kotiuduttuaan kaikkia ovelle kolkuttavia ja juoksi piiloon. Hän on nyt täysi-ikäinen eikä ole vieläkään unohtanut viranomaisten hänelle aiheuttamaa traumaa. Äidin kanneltua asiasta TEO:lle lastenpsykiatrian asiantuntija esitti, että äiti oli pitkään imet- tämällä erotisoinut poikansa. Asiantuntija ei tiennyt, että poika syntyi keskosena ja oli niin allerginen, ettei voinut syödä muuta kuin äidinmaitoa. Sen lisäksi kahden vuoden imetys ei ole mitenkään nykyisten tai silloisten ohjeiden vastainen -- päinvastoin, sitä on suositeltu. "
lainaus Anu Suomela, tutkimuspäällikkö Sexpo

Lue lisää

Lastensuojelun ja psykologian ammattitaito- ja oikeusturvaongelmia

Esimerkki 4. ”H.K. v. Finland”

"Tapaus alkoi sosiaaliviranomaisissa syksyllä 1994 ja tuli isän tietoon tammikuussa 1995. Asia tuli EIT:ssa vireille 1997 ja lopullinen päätös tuli EIT:ltä syyskuussa 2006.

Viisivuotias tyttö otettiin huostaan yksinhuoltajaisältään insestiepäilyn perusteella. Lastenpsykiatri oli haastatellut tyttöä vuonna 1995 käyttäen johdattelevaa, ennakko-olettamasta lähtevää menetelmää. Lapsi ei tuolloin tuonut esiin mitään insestiin viittaavaa, mutta lastenpsykiatri todisti oikeusistuimissa, että päivähoitajan sosiaalityöntekijöille kertoma masturbointi on merkki seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Haastattelut oli kuitenkin äänitetty, joten niistä oli mahdollista tehdä analyysi rikoskäsittelyä varten.

Lasta tarkkailtiin ja tutkittiin, mutta yhdessäkään lausunnossa ei arvioida sitä, miten tytön käyttäytymiseen oli vaikuttanut se, että hänet oli erotettu isästään ja siirretty useita kertoja sijaisperheestä toiseen. Lapsella oli isästä erottamisen jälkeen lastenkodissa monenlaisia oireita. Lastenpsykiatri tulkitsi niiden johtuvan siitä, että isä oli kaapannut lapsensa ja piilotellut häntä viranomaisilta liki vuoden. Psykiatrin käsityksen mukaan kaappauksen uhrit kärsivät posttraumaattisesta stressistä. Tyttö itse ei ollut kokenut minkäänlaista kaappausta vaan vietti nuo kuukaudet isoäitinsä kanssa ilman stressitekijöitä.

Rikostuomioistuimet eivät löytäneet näyttöä rikoksesta. Meni kuitenkin 8 vuotta, ennen kuin lastensuojelu palautti tytön 13-vuotiaana isälleen. EIT antoi tuomionsa siitä, ettei viranomainen ollut tehnyt valituskelpoista päätöstä siirtäessään tytön pois isältään, sekä siitä, ettei tapaamisrajoituksista annettu valituskelpoisia päätöksiä. Hyväksikäyttöön huostaanoton perusteena EIT ei ottanut kantaa vaan katsoi näiden toimien kuuluvan kansallisen viranomaisen harkintavaltaan.

Haastattelin tytön, kun hän oli 11-vuotias. Hän sanoi minulle pontevasti, ettei halua olla mikään lastenkotilapsi jonka on pakko käydä terapiassa, vaan hän haluaa asua kotonaan, eikä hänen päässään ole mitään vikaa. Valtiovallan puolelta kuitenkin väitettiin EIT:lle, että toimet perustuivat lapsen näkökulmaan. Kohtuudella voidaan sanoa, että tytölle oli lastensuojelun toimin luotu terapian tarpeessa olevan lastenkotilapsen identiteetti, jota hän inhosi. "

lainaus Anu Suomela , Sexpo

Lastensuojelun ja psykologian ammattitaito- ja oikeusturvaongelmia

Esimerkki 7.

"Tapaus alkoi elokuussa 2003, eikä kaikkiin kanteluihin ole vielä saatu ratkaisua lokakuussa 2006.

Elokuussa 2003 uusmaalaisessa pikkukunnassa asuvan perheen oveen koputti kaksi sosiaalityöntekijää. He ilmoittivat äidille, että perheen 3-vuotias tytär on otettu pakkohuostaan perhepäivähoitajan insesti-ilmoituksen perusteella ja siirretty asumaan tämän luo. Samalla tapaamiset kiellettiin ilman valituskelpoisia päätöksiä ensin lyhyiksi, sitten pidemmiksi ajoiksi. Isä sai ensimmäisen kerran tavata tytärtään sairaalan tutkimusosastolla noin neljä kuu kautta huostaanotosta.

Perhepäivähoitaja, joka oli aikaisemminkin tehnyt insesti-ilmoituksia hoidossaan olleista lapsista, kertoi tytön olevan itkuinen ja masturboivan. Hän väitti tytön sanoneen, että hänet sidotaan kiinni ja hänestä otetaan valokuvia. Päivähoitajan mukaan tyttö myös pelkää kameroita eikä halua mennä kotiin. Vanhemmat tai isovanhemmat eivät olleet huomanneet tytön mas turboivan tai itkeskelevän kotona ja luonnehtivat häntä poikkeuksellisen reippaaksi lapseksi. Joudutaan kysymään, mikä päivähoidossa mahtoi aiheuttaa väitetyn käyttäytymisen.

Poliisi tutki asian ja oli sairaalan tekemien tutkimusten ja lausuntojen perusteella sitä miel tä, että sekä isä että äiti olivat syyllistyneet rikokseen. Tosin sen koommin sairaala kuin poliisikaan eivät osanneet yksilöidä, millaisesta hyväksikäytöstä oli ollut kyse. Sairaalan haas tatteluissa tytöltä kysyttiin valokuvaamisesta ja narulla sitomisesta sekä siitä, oliko paikalla muita kuin isä ja äiti. Ehkä siis oletettiin, että kyseessä olisi lapsipornoa tuottava pedofiilijoukko.

Asiaa tutkinut ja lasta haastatellut sairaala oli muodollisesti käyttänyt apunaan Stakesin ohjeita. Lapsen haastattelunauhoitukset kuitenkin paljastivat, ettei ohjeistusta ollut lainkaan ymmärretty vaan käytössä olivat ennakko-olettamasta johtuvat johdattelevat ja painostavat metodit, joilla haluttiin varmentaa päivähoitajan kertomat asiat.
Tytön haastattelussa oli mukana psykologin lisäksi lastenpsykiatri. Hän oli varustautunut narulla, jolla psykologi yritti saada tyttöä näyttämään psykologin jaloista, mistä kohdasta häntä itseään oli sidottu. Tutkimusvälineinä käytettiin lisäksi nukkekotia, jolla tytön olisi tullut ”leik kiä, että tämä on isä, tämä äiti ja tämä sinä itse”. Lasta pommitettiin jatkuvasti kysymyksillä ”kuka on satuttanut?”, ”mihin sattui?”, ”mihin teki kipeää?”, joihin hän ei osannut vastata mitään. Lausunnossa viitattiin myös siihen, että lapsi ei halunnut kotiin. Kyseinen väite on psykologin ennakko-olettamasta johtuva väärintulkinta siitä, mitä lapsi itse haastattelussa sanoo.

Sairaalan lausunnossa esitettiin joukko vaihtoehtoisia hypoteeseja muttei yksilöintiä siitä, mitkä seikat tukisivat tai sulkisivat pois muut kuin hyväksikäyttöä tukevat hypoteesit. Hyväksikäytön varmentumista osoitti tytön käyttäytyminen. Haastattelujen lisäksi tehtiin niin sanottu MIM-vuorovaikutusarvio (Marschac Interaction Method) siitä, miten vanhemmat toimivat testitilanteessa lapsensa kanssa. MIM ei ole tieteellisesti testattu tutkimusmenetelmä, ja sillä pyritään arvioimaan, missä vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuudelleen. Testissä vanhempi ja lapsi esimerkiksi syöttävät toisilleen rusinoita ja vaihtavat hassuja hattuja.

Arvio tehtiin lapsen olleen erotettuna vanhemmistaan neljä kuukautta. Vanhemmat olivat tilanteesta erittäin stressaantuneita, kun käynnissä oli heihin kohdistuva rikostutkinta lapsen seksuaalisesta pahoinpitelystä. Vanhempien ja lapsen vuorovaikutustilanteita seurannut psykologi kiinnitti huomiota siihen, että äiti oli vähäpuheinen ja isän ja lapsen välisessä tilanteessa oli jännittynyt tunnelma. Lausunnossa huomautetaan myös, että äidin ja lapsen väliltä puuttui läheinen kontakti. Ohjeissa kuitenkin määrätään, että vanhempi ja lapsi istuvat omilla tuoleillaan. Sairaalan lausunnossa tuettiin näillä subjektiivisilla tulkinnoilla käsitystä siitä, että hyväksikäyttö oli tapahtunut. Tutkinnan jälkeen lapselle tehtiin testejä, joissa todettiin hänen kärsivän traumasta. Hänelle suositeltiin pitkäaikaista terapiaa. Viranomaisen intervention vaikutusta vanhempien tai lapsen käyttäytymiseen ei arvioitu.

Asia eteni syyttäjälle, joka pitkän kädenväännön jälkeen teki syyttämättäjättämispäätöksen päivää ennen kuin asia tuli hallinto-oikeuden käsittelyyn. Hallinto-oikeus poikkeuksellisesti määräsi lapsen välittömästi kotiutettavaksi. Ratkaisu saattoi johtua siitä, että asiantuntijajäsenenä oli uutta tutkimusohjeistusta laatineen työryhmän puheenjohtaja.

TEO antoi lasta johdattelevasti haastatelleelle nuorelle psykologille huomautuksen vastaisuuden varalle. Myös haastatteluissa mukana ollut psykiatri sai vaisun huomautuksen, vaikka häntä oli jo aikaisemminkin huomautettu vastaavasta menettelystä. "

lainaus Anu Suomela, Sexpo

Johdata ja painosta kirjoitti:

Lastensuojelun ja psykologian ammattitaito- ja oikeusturvaongelmia

Esimerkki 7.

"Tapaus alkoi elokuussa 2003, eikä kaikkiin kanteluihin ole vielä saatu ratkaisua lokakuussa 2006.

Elokuussa 2003 uusmaalaisessa pikkukunnassa asuvan perheen oveen koputti kaksi sosiaalityöntekijää. He ilmoittivat äidille, että perheen 3-vuotias tytär on otettu pakkohuostaan perhepäivähoitajan insesti-ilmoituksen perusteella ja siirretty asumaan tämän luo. Samalla tapaamiset kiellettiin ilman valituskelpoisia päätöksiä ensin lyhyiksi, sitten pidemmiksi ajoiksi. Isä sai ensimmäisen kerran tavata tytärtään sairaalan tutkimusosastolla noin neljä kuu kautta huostaanotosta.

Perhepäivähoitaja, joka oli aikaisemminkin tehnyt insesti-ilmoituksia hoidossaan olleista lapsista, kertoi tytön olevan itkuinen ja masturboivan. Hän väitti tytön sanoneen, että hänet sidotaan kiinni ja hänestä otetaan valokuvia. Päivähoitajan mukaan tyttö myös pelkää kameroita eikä halua mennä kotiin. Vanhemmat tai isovanhemmat eivät olleet huomanneet tytön mas turboivan tai itkeskelevän kotona ja luonnehtivat häntä poikkeuksellisen reippaaksi lapseksi. Joudutaan kysymään, mikä päivähoidossa mahtoi aiheuttaa väitetyn käyttäytymisen.

Poliisi tutki asian ja oli sairaalan tekemien tutkimusten ja lausuntojen perusteella sitä miel tä, että sekä isä että äiti olivat syyllistyneet rikokseen. Tosin sen koommin sairaala kuin poliisikaan eivät osanneet yksilöidä, millaisesta hyväksikäytöstä oli ollut kyse. Sairaalan haas tatteluissa tytöltä kysyttiin valokuvaamisesta ja narulla sitomisesta sekä siitä, oliko paikalla muita kuin isä ja äiti. Ehkä siis oletettiin, että kyseessä olisi lapsipornoa tuottava pedofiilijoukko.

Asiaa tutkinut ja lasta haastatellut sairaala oli muodollisesti käyttänyt apunaan Stakesin ohjeita. Lapsen haastattelunauhoitukset kuitenkin paljastivat, ettei ohjeistusta ollut lainkaan ymmärretty vaan käytössä olivat ennakko-olettamasta johtuvat johdattelevat ja painostavat metodit, joilla haluttiin varmentaa päivähoitajan kertomat asiat.
Tytön haastattelussa oli mukana psykologin lisäksi lastenpsykiatri. Hän oli varustautunut narulla, jolla psykologi yritti saada tyttöä näyttämään psykologin jaloista, mistä kohdasta häntä itseään oli sidottu. Tutkimusvälineinä käytettiin lisäksi nukkekotia, jolla tytön olisi tullut ”leik kiä, että tämä on isä, tämä äiti ja tämä sinä itse”. Lasta pommitettiin jatkuvasti kysymyksillä ”kuka on satuttanut?”, ”mihin sattui?”, ”mihin teki kipeää?”, joihin hän ei osannut vastata mitään. Lausunnossa viitattiin myös siihen, että lapsi ei halunnut kotiin. Kyseinen väite on psykologin ennakko-olettamasta johtuva väärintulkinta siitä, mitä lapsi itse haastattelussa sanoo.

Sairaalan lausunnossa esitettiin joukko vaihtoehtoisia hypoteeseja muttei yksilöintiä siitä, mitkä seikat tukisivat tai sulkisivat pois muut kuin hyväksikäyttöä tukevat hypoteesit. Hyväksikäytön varmentumista osoitti tytön käyttäytyminen. Haastattelujen lisäksi tehtiin niin sanottu MIM-vuorovaikutusarvio (Marschac Interaction Method) siitä, miten vanhemmat toimivat testitilanteessa lapsensa kanssa. MIM ei ole tieteellisesti testattu tutkimusmenetelmä, ja sillä pyritään arvioimaan, missä vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuudelleen. Testissä vanhempi ja lapsi esimerkiksi syöttävät toisilleen rusinoita ja vaihtavat hassuja hattuja.

Arvio tehtiin lapsen olleen erotettuna vanhemmistaan neljä kuukautta. Vanhemmat olivat tilanteesta erittäin stressaantuneita, kun käynnissä oli heihin kohdistuva rikostutkinta lapsen seksuaalisesta pahoinpitelystä. Vanhempien ja lapsen vuorovaikutustilanteita seurannut psykologi kiinnitti huomiota siihen, että äiti oli vähäpuheinen ja isän ja lapsen välisessä tilanteessa oli jännittynyt tunnelma. Lausunnossa huomautetaan myös, että äidin ja lapsen väliltä puuttui läheinen kontakti. Ohjeissa kuitenkin määrätään, että vanhempi ja lapsi istuvat omilla tuoleillaan. Sairaalan lausunnossa tuettiin näillä subjektiivisilla tulkinnoilla käsitystä siitä, että hyväksikäyttö oli tapahtunut. Tutkinnan jälkeen lapselle tehtiin testejä, joissa todettiin hänen kärsivän traumasta. Hänelle suositeltiin pitkäaikaista terapiaa. Viranomaisen intervention vaikutusta vanhempien tai lapsen käyttäytymiseen ei arvioitu.

Asia eteni syyttäjälle, joka pitkän kädenväännön jälkeen teki syyttämättäjättämispäätöksen päivää ennen kuin asia tuli hallinto-oikeuden käsittelyyn. Hallinto-oikeus poikkeuksellisesti määräsi lapsen välittömästi kotiutettavaksi. Ratkaisu saattoi johtua siitä, että asiantuntijajäsenenä oli uutta tutkimusohjeistusta laatineen työryhmän puheenjohtaja.

TEO antoi lasta johdattelevasti haastatelleelle nuorelle psykologille huomautuksen vastaisuuden varalle. Myös haastatteluissa mukana ollut psykiatri sai vaisun huomautuksen, vaikka häntä oli jo aikaisemminkin huomautettu vastaavasta menettelystä. "

lainaus Anu Suomela, Sexpo

Lue lisää

Lastensuojelun ala-arvoiset tutkinta- ja tuomioistuinkäytännöt

"Lasten seksuaalisen hyväksikäytön oikeuspsykologiseen perinteeseen perustuvia uusia ohjeita ei ole ymmärretty eikä noudatettu kaikissa tutkimusyksiköissä. Vaikka lasten haastattelut on keskitetty keskussairaaloihin, haastattelut tehdään aikaisemmilla hoitotyön metodeilla, tosin niin, että peili-ikkunan takana on poliisi. Poliisia tai syyttäjiä – tai myöskään tuomioistuimien jäseniä – ei ole riittävästi koulutettu lapsen oikeuspsykologisen haastattelun menetelmiin. Räikeinkin johdattelu ja lapsen painostaminen sallitaan.

Ainoa näkyvä muutos on se, että lausunnoissa esitetyn tutkimuksen lopputuloksen päälle on ”liimattu” Stakesin ohjeissa oleva muodollinen kaava hypoteesien testaamisesta. Tätä perusperiaatetta ei ole kuitenkaan vielä sisäistetty eikä erilaisia hypoteeseja tukevia tai poissulkevia seikkoja ole osattu kirjata, koska teoreettinen lähtökohta on jäänyt ymmärtämättä. Ennakko-olettama siitä, että hyväksikäyttö on tapahtunut, näyttää edelleen olevan haastatteluja määrittävä lähtökohta. Haastattelijoiden kompastuskivenä on se, että jos heillä on syytöksen esittäneen henkilön antamat tiedot, he eivät kykene irtaantumaan tästä viitekehyksestä ja neutraalisti pohtimaan, mistä syytökset ovat lähteneet liikkeelle. Keskeisin ongelma näyttää edelleen olevan se, että haastattelijat eivät joko itse katso nauhoituksiaan tai heillä ei ole minkäänlaista käsitystä neutraalin ja johdattelevan haastattelun eroista.

Kun anatomiset nuket julistettiin pannaan, on tilalle otettu tavallisia nukkeja, joiden hameiden alle ja pöksyihin lapsi laitetaan kurkistelemaan ja kertomaan, mitä hän näkee. Käytössä ovat myös nukketalot, joilla ”leikitään että…”. Eräässä tutkimusyksikössä on pienille lapsille tarkoitettuja yhden palan pelejä, jotka ovat käsiä. Niillä päästään helposti johdattelemaan lapsi koskettelemiseen ja kysymykseen ”mihin isi kosketti?”. Perheiden vuorovaikutusta tutkitaan lasipurkkitesteillä, joissa peiliseinän takana olevat tarkkailijat tulkitsevat lapsen käyttäytymistä vanhemman seurassa. Tulkinnat naamioidaan muodollisilla hypoteeseilla tieteen viittaan ja tarjoillaan oikeudelle kliinisen asiantuntijan analysoimana totuutena.

Lapsen haastattelua ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä ei saa ohjata ennakko-olettama siitä, mitä on tapahtunut. Tästä on tehty vakuuttavaa tieteellistä tutkimusta ja konkreettisin esimerkein on osoitettu kliinikoiden tyypilliset virheet. On yllättävää havaita, että sen koommin kliinikot itse kuin oikeusistuimetkaan eivät ole perehtyneet näihin tutkimuksiin, vaan haastattelijat tekevät edelleen samat johdatteluvirheet, joihin syyllistyttiin jo 1980-luvun alussa McMartinissa ja lukuisissa muissa skandaaleissa. Näin oikeustapauksen keskeisin todistelumateriaali eli lapsen omat havainnot jäävät selvittämättä. Se ei kuitenkaan näytä estävän tuomitsemista. "

A. Suomela

Liimattu laillisuus kirjoitti:

Lastensuojelun ala-arvoiset tutkinta- ja tuomioistuinkäytännöt

"Lasten seksuaalisen hyväksikäytön oikeuspsykologiseen perinteeseen perustuvia uusia ohjeita ei ole ymmärretty eikä noudatettu kaikissa tutkimusyksiköissä. Vaikka lasten haastattelut on keskitetty keskussairaaloihin, haastattelut tehdään aikaisemmilla hoitotyön metodeilla, tosin niin, että peili-ikkunan takana on poliisi. Poliisia tai syyttäjiä – tai myöskään tuomioistuimien jäseniä – ei ole riittävästi koulutettu lapsen oikeuspsykologisen haastattelun menetelmiin. Räikeinkin johdattelu ja lapsen painostaminen sallitaan.

Ainoa näkyvä muutos on se, että lausunnoissa esitetyn tutkimuksen lopputuloksen päälle on ”liimattu” Stakesin ohjeissa oleva muodollinen kaava hypoteesien testaamisesta. Tätä perusperiaatetta ei ole kuitenkaan vielä sisäistetty eikä erilaisia hypoteeseja tukevia tai poissulkevia seikkoja ole osattu kirjata, koska teoreettinen lähtökohta on jäänyt ymmärtämättä. Ennakko-olettama siitä, että hyväksikäyttö on tapahtunut, näyttää edelleen olevan haastatteluja määrittävä lähtökohta. Haastattelijoiden kompastuskivenä on se, että jos heillä on syytöksen esittäneen henkilön antamat tiedot, he eivät kykene irtaantumaan tästä viitekehyksestä ja neutraalisti pohtimaan, mistä syytökset ovat lähteneet liikkeelle. Keskeisin ongelma näyttää edelleen olevan se, että haastattelijat eivät joko itse katso nauhoituksiaan tai heillä ei ole minkäänlaista käsitystä neutraalin ja johdattelevan haastattelun eroista.

Kun anatomiset nuket julistettiin pannaan, on tilalle otettu tavallisia nukkeja, joiden hameiden alle ja pöksyihin lapsi laitetaan kurkistelemaan ja kertomaan, mitä hän näkee. Käytössä ovat myös nukketalot, joilla ”leikitään että…”. Eräässä tutkimusyksikössä on pienille lapsille tarkoitettuja yhden palan pelejä, jotka ovat käsiä. Niillä päästään helposti johdattelemaan lapsi koskettelemiseen ja kysymykseen ”mihin isi kosketti?”. Perheiden vuorovaikutusta tutkitaan lasipurkkitesteillä, joissa peiliseinän takana olevat tarkkailijat tulkitsevat lapsen käyttäytymistä vanhemman seurassa. Tulkinnat naamioidaan muodollisilla hypoteeseilla tieteen viittaan ja tarjoillaan oikeudelle kliinisen asiantuntijan analysoimana totuutena.

Lapsen haastattelua ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä ei saa ohjata ennakko-olettama siitä, mitä on tapahtunut. Tästä on tehty vakuuttavaa tieteellistä tutkimusta ja konkreettisin esimerkein on osoitettu kliinikoiden tyypilliset virheet. On yllättävää havaita, että sen koommin kliinikot itse kuin oikeusistuimetkaan eivät ole perehtyneet näihin tutkimuksiin, vaan haastattelijat tekevät edelleen samat johdatteluvirheet, joihin syyllistyttiin jo 1980-luvun alussa McMartinissa ja lukuisissa muissa skandaaleissa. Näin oikeustapauksen keskeisin todistelumateriaali eli lapsen omat havainnot jäävät selvittämättä. Se ei kuitenkaan näytä estävän tuomitsemista. "

A. Suomela

Lue lisää

Asiakkaan kannattaa aina ennen psykiatrian tai psykologian yksikköön joutumista varmistaa kummalla, insesti- vai homoseksuaalisuusperiaatteella yksikössä toimitaan.

Johdata ja painosta kirjoitti:

Lastensuojelun ja psykologian ammattitaito- ja oikeusturvaongelmia

Esimerkki 7.

"Tapaus alkoi elokuussa 2003, eikä kaikkiin kanteluihin ole vielä saatu ratkaisua lokakuussa 2006.

Elokuussa 2003 uusmaalaisessa pikkukunnassa asuvan perheen oveen koputti kaksi sosiaalityöntekijää. He ilmoittivat äidille, että perheen 3-vuotias tytär on otettu pakkohuostaan perhepäivähoitajan insesti-ilmoituksen perusteella ja siirretty asumaan tämän luo. Samalla tapaamiset kiellettiin ilman valituskelpoisia päätöksiä ensin lyhyiksi, sitten pidemmiksi ajoiksi. Isä sai ensimmäisen kerran tavata tytärtään sairaalan tutkimusosastolla noin neljä kuu kautta huostaanotosta.

Perhepäivähoitaja, joka oli aikaisemminkin tehnyt insesti-ilmoituksia hoidossaan olleista lapsista, kertoi tytön olevan itkuinen ja masturboivan. Hän väitti tytön sanoneen, että hänet sidotaan kiinni ja hänestä otetaan valokuvia. Päivähoitajan mukaan tyttö myös pelkää kameroita eikä halua mennä kotiin. Vanhemmat tai isovanhemmat eivät olleet huomanneet tytön mas turboivan tai itkeskelevän kotona ja luonnehtivat häntä poikkeuksellisen reippaaksi lapseksi. Joudutaan kysymään, mikä päivähoidossa mahtoi aiheuttaa väitetyn käyttäytymisen.

Poliisi tutki asian ja oli sairaalan tekemien tutkimusten ja lausuntojen perusteella sitä miel tä, että sekä isä että äiti olivat syyllistyneet rikokseen. Tosin sen koommin sairaala kuin poliisikaan eivät osanneet yksilöidä, millaisesta hyväksikäytöstä oli ollut kyse. Sairaalan haas tatteluissa tytöltä kysyttiin valokuvaamisesta ja narulla sitomisesta sekä siitä, oliko paikalla muita kuin isä ja äiti. Ehkä siis oletettiin, että kyseessä olisi lapsipornoa tuottava pedofiilijoukko.

Asiaa tutkinut ja lasta haastatellut sairaala oli muodollisesti käyttänyt apunaan Stakesin ohjeita. Lapsen haastattelunauhoitukset kuitenkin paljastivat, ettei ohjeistusta ollut lainkaan ymmärretty vaan käytössä olivat ennakko-olettamasta johtuvat johdattelevat ja painostavat metodit, joilla haluttiin varmentaa päivähoitajan kertomat asiat.
Tytön haastattelussa oli mukana psykologin lisäksi lastenpsykiatri. Hän oli varustautunut narulla, jolla psykologi yritti saada tyttöä näyttämään psykologin jaloista, mistä kohdasta häntä itseään oli sidottu. Tutkimusvälineinä käytettiin lisäksi nukkekotia, jolla tytön olisi tullut ”leik kiä, että tämä on isä, tämä äiti ja tämä sinä itse”. Lasta pommitettiin jatkuvasti kysymyksillä ”kuka on satuttanut?”, ”mihin sattui?”, ”mihin teki kipeää?”, joihin hän ei osannut vastata mitään. Lausunnossa viitattiin myös siihen, että lapsi ei halunnut kotiin. Kyseinen väite on psykologin ennakko-olettamasta johtuva väärintulkinta siitä, mitä lapsi itse haastattelussa sanoo.

Sairaalan lausunnossa esitettiin joukko vaihtoehtoisia hypoteeseja muttei yksilöintiä siitä, mitkä seikat tukisivat tai sulkisivat pois muut kuin hyväksikäyttöä tukevat hypoteesit. Hyväksikäytön varmentumista osoitti tytön käyttäytyminen. Haastattelujen lisäksi tehtiin niin sanottu MIM-vuorovaikutusarvio (Marschac Interaction Method) siitä, miten vanhemmat toimivat testitilanteessa lapsensa kanssa. MIM ei ole tieteellisesti testattu tutkimusmenetelmä, ja sillä pyritään arvioimaan, missä vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuudelleen. Testissä vanhempi ja lapsi esimerkiksi syöttävät toisilleen rusinoita ja vaihtavat hassuja hattuja.

Arvio tehtiin lapsen olleen erotettuna vanhemmistaan neljä kuukautta. Vanhemmat olivat tilanteesta erittäin stressaantuneita, kun käynnissä oli heihin kohdistuva rikostutkinta lapsen seksuaalisesta pahoinpitelystä. Vanhempien ja lapsen vuorovaikutustilanteita seurannut psykologi kiinnitti huomiota siihen, että äiti oli vähäpuheinen ja isän ja lapsen välisessä tilanteessa oli jännittynyt tunnelma. Lausunnossa huomautetaan myös, että äidin ja lapsen väliltä puuttui läheinen kontakti. Ohjeissa kuitenkin määrätään, että vanhempi ja lapsi istuvat omilla tuoleillaan. Sairaalan lausunnossa tuettiin näillä subjektiivisilla tulkinnoilla käsitystä siitä, että hyväksikäyttö oli tapahtunut. Tutkinnan jälkeen lapselle tehtiin testejä, joissa todettiin hänen kärsivän traumasta. Hänelle suositeltiin pitkäaikaista terapiaa. Viranomaisen intervention vaikutusta vanhempien tai lapsen käyttäytymiseen ei arvioitu.

Asia eteni syyttäjälle, joka pitkän kädenväännön jälkeen teki syyttämättäjättämispäätöksen päivää ennen kuin asia tuli hallinto-oikeuden käsittelyyn. Hallinto-oikeus poikkeuksellisesti määräsi lapsen välittömästi kotiutettavaksi. Ratkaisu saattoi johtua siitä, että asiantuntijajäsenenä oli uutta tutkimusohjeistusta laatineen työryhmän puheenjohtaja.

TEO antoi lasta johdattelevasti haastatelleelle nuorelle psykologille huomautuksen vastaisuuden varalle. Myös haastatteluissa mukana ollut psykiatri sai vaisun huomautuksen, vaikka häntä oli jo aikaisemminkin huomautettu vastaavasta menettelystä. "

lainaus Anu Suomela, Sexpo

Lue lisää

Juuri näin. Nuo puskarit saavat touhuta mitä haluavat, ilman seurauksia.

Kuinka paljon vahinkoa nämä kyvyttömät terroristit saavat aikaan?

Tulee mieleen näistä lastensuojelujutuosta, että sinne ohjautuu lähinnä erittäin sairaita yksilöitä. Kukaan normaalijärkinen ei edes keksisi noin perverssejä ajatuksia. Siis pitääkö yleistää? Lastensuojeluun hakeutuvat vainoharhaiset pervot terrorisoimaan muita sairailla kuvitelmillaan.

Äläpäs aliarvioi palstalaisia! Kyllä täällä osataan tulkita yhtä jos toistakin tekstiä ja täysin oikein vieläpä.

Kun nyt Suomesta löytyisi vielä päättäjiltä niin paljon selkärankaa, että HE tulkitsisivat oikein Valtiontalouden tarkastusviraston raporttia, että laittomista, turhista huostaanotoista päästäisiin, joiden toimeenpanijoina ovat usein psykiatrit.

Ja nimenomaan sellaiset psykiatrit, jotka rikkovat omaa ammattietiikkaansa ja terveydenhoitolainsäädäntöä.

Edelliselle kirjoitti:

Äläpäs aliarvioi palstalaisia! Kyllä täällä osataan tulkita yhtä jos toistakin tekstiä ja täysin oikein vieläpä.

Kun nyt Suomesta löytyisi vielä päättäjiltä niin paljon selkärankaa, että HE tulkitsisivat oikein Valtiontalouden tarkastusviraston raporttia, että laittomista, turhista huostaanotoista päästäisiin, joiden toimeenpanijoina ovat usein psykiatrit.

Ja nimenomaan sellaiset psykiatrit, jotka rikkovat omaa ammattietiikkaansa ja terveydenhoitolainsäädäntöä.

Lue lisää

No, jos palstalaiset ovat joka alan asiantuntijoita niin sehän on hienoa!

Itse en ole joka alan asiantuntija.

En ole loukkaantunut mistään, nimimerkkini on täysin leikkimielinen.

Tiedän, että on paljon ihmisiä joilla on asiantuntemusta jota minulla ei ole. Sen takia kysyn usein mielipidettä eri alojen ihmisiltä, koska minä olen _vain_ oman alani asiantuntija - jos aina senkään, kun kehittymisen varaa on aina.

Suhtaudun vähän hämmästyneesti sellaiseen ajatteluun, että keneltä tahansa sujuisi ihan mikä tahansa. Aloituksessa linkitetty teksti on asiantuntijatekstiä, joka on tarkoitettu henkilöille, joilla on psykologian alan koulutus. Tekstiä ei pysty sisäistyneesti ymmärtämään ilman monen vuoden opiskelua. Jos joku ymmärsi aloituksen linkin riittävällä tavalla, tämä joku varmasti voi _ilman googletusta_ lyhyesti referoida vaikkapa Joyce McDougallin ajattelun pääpiirteet.

En millään lailla väitä, etteikö jollakin palstalaisella voisi ollakin psykologian alan koulutusta. Ensisijaisemmin kuitenkin oletan, että kaikilla ei ole.

Kerroin oman näkemykseni. Se on toisenlainen kuin monien muiden ketjuun kirjoittaneiden, ja kyllä, minä olen sitä mieltä, että aloituksen linkin tekstin voi ymmärtää toisinkin.

Tärkeintä alalla kuin alalla ja asiassa kuin asiassa on se, etä tunnistaa omat rajansa.

Toivoisin, että tässä keskustelussa päästäisiin varsinaiseen asiaan, eli lastensuojeluun ja vaikkapa linkitetyn tekstin sisältöön. Metakeskustelu siitä että kuka tietää parhaiten on aika turhaa.

Sitä paitsi tietäminen tulee kyllä esiin perusteluista, jos sellaisia kykenee tuottamaan. Perusteluthan ovat se keskustelun varsinainen sisältö.

Eli keskustellaanko nyt sitten psykoanalyyttisesta suuntauksesta ja kun itse olen McDougalliin mieltynyt, niin keskustellaanko hänestä?