Rakas lähisukulaisemme oli kuollut ja olimme hautajaisissa, jotka olivat aika isot, laulamassa juuri ensimmäistä virttä. 2v poikani seisoi penkillä, piti virsikirjaa ylösalaisin ja lauloi lujaa heleällä äänellä Joulupuu on rakennettu...
Eikä hän meinannut lopettaa kun virsi loppui, vaan huusi kanttorille parvelle, että soita vielä.
Tunnelma keveni huomattavasti.
Eikä hän meinannut lopettaa kun virsi loppui, vaan huusi kanttorille parvelle, että soita vielä.
Tunnelma keveni huomattavasti.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En ymmärrä miksi niin vakavaan tilanteeseen kuin hautajaiset pitää raahata pikkulapsia?!
Olen itse ollut hautajaisissa, joissa pari noin
2 ja 3 vuotiasta terrorisoi koko tapahtumaa alusta loppuun - vanhempien hyssyttelyistä huolimatta.
Kyseessä ei edes ollut heidän lähisukulaisensa hautajaiset, joten heillä EI TODELLAKAAN ollut mitään oikeutta raahata riehuvaa jälkikasvuaan kirkkoon.
Vainajan perheen jäsenet olivat hyvin pahoillaan.
Ja ketään ei naurattanut.
onhan pienillä lapsillakin oikeus tulla läheisten ihmisten hautajaisiin. tiedän, että mielipiteet jakautuvat tässä kahtia ja moni vanhempi ei halua lapsensa näkevän hautaanlaskua, koska pelkäävät lastensa kokevan sen jotenkin traumaattisena. olen itse ollut 4-vuotiaana vaarini (äidin isä) hautajaisissa ja varmaan jossain määrin käyttäytynytkin siellä "sopimattomasti" (lapsille tyypillistä, kun eivät jaksa pitkää aikaa istua aloillaan). koen tuon tilaisuuden silti tärkeänä minulle, sillä minulla on lämpimiä muistikuvia siltäkin ajalta, kun vaari vielä eli ja koska tämä oli minulle rakas ja minä tälle, tämä olisi varmasti suonut minunkin olevan läsnä hautajaisissaan.
mitä varten me niitä hautajaisia vietämme? omaisia, vaiko kuoleen muistoa varten? minä ainakin itse toivosin, että joskus tulevaisuudessa minun omissa hautajaisissani olisivat läsnä kaikki minulle rakkaat ja tärkeät ihmiset, eikä kukaan aikuinen keskittyisi ärsyyntymään lasten ihanasta ja lapsille tyypillisestä höpinästä ja löpinästä ja pienistä itkun tirautuksistakaan. koska kyllähän siellä hautajaisissa itkevät aikuisetkin ja toisinaan oikein kunnon parkua itse puheita pitäessään, mikä on huomattavasti häiritsevämpää, kuin lapsen itkeminen puheen päälle. minusta vainajan kunnioittamista osoittaa enemmänkin suvaitsevaisuus noissa surujuhlissa, kuin se, että annetaan pikkuasioiden häiritä vielä tuossakin tilanteessa.
miksi hautajaiset ovat surullisia ja kaikki itkevät? näin minä kysyin hieman vanhempana lapsena mummoni hautajaisissa. pyhäkoulussa oli opetettu, että kun ihminen kuolee, pääsee tämä parempaan paikkaan, paratiisiin, missä kaikki on hyvin. miksi siis pitää itkeä hautajaisissa ja tehdä niistä surujuhla? en voinut käsittää. me suremme silkkkaa itsekkyyttämme sitä, että meille rakas ihminen lähtee pois luotamme. olin mummoni hautajaisissa vakaasti sitä mieltä, että meidän pitäisi kaikkien olla onnellisia ja iloisia mummon puolesta, kun jumala on kutsunut hänet luokseen ja mummo pääsee taivaaseen.
viedä lapsi kirkkoon ja kirkollisiin seremonioihin? rippikouluikäinen ei välttämäti enää tule lähellekään.
meillä on lapset olleet aina mukana. esikoinen oli 6kk kun ryömi tutkimaan siunaavan pastorin käsilaukkua. mihin minä lapsen olisin jättänyt?
Kyllä lasten on hyvä oppia käymään juhlissa ja kirkollisissa menoissa ihan pienestä asti,se on mun mielipide!Niissä tilanteissa sitä erityisesti oppii käytöstapoja.
Yleensä lapset ovat mukana ristiäisissä,niin miksei sitten hautajaisissakin?Yhtä luonnollinen tapahtuma sekin on!
Ja ainakin lapset oppivat suhtautumaan kuolemaankin luonnollisesti eikä se pelota lasta hetikään niin paljoa,kun siitä lapsen kanssa avoimesti(lapsen tasolla tietysti)juttelee.
Vanhempien tehtävänä onkin sitten pitää lapsensa ruodussa tapahtuman aikana ja opettaa niitä käytöstapoja.
Ei ollut oikeutta tuoda lapsiaan kirkkoon. Tietääkseni kirkko on avoin kaikille, eikä kukaan ole niin paha ihminen ettei sinne saa mennä. Ei edes pieni lapsi.
Olen aikuinen ihminen, omieni ympäröimänä. Tiesin tarkalleen kuinka pitkälle voidaan mennä loukkaamatta muita. Jos tilanne olisi jatkunut, niin ilman muuta olisimme menneet "jäähdyttelemään" ulkopuolelle. Sinulla oli huonoja kokemuksia hautajaisista, se saattoi johtua ko. vanhempien tilanteentajun pettämisestä.
Ei kaikki vanhemmat ole vastuuttomia.
meillä oli samankaltainen tilanne. Poikani oli n. 3 v ja oltiin isäni hautajaisissa. Yritin pitää häntä penkillä tai sylissä ja hän vain rimpuili ja kitisi. Sisko sanoi: anna sen mennä. Ja niin lapsi kierteli kirkon edessä, jossa oli arkku ja mm. hiekka-astia, josta pappi ottaa hiekan ristin tekoa varten. Hetken pelkäsin että lapsi alkaa leikkiä hiekkalaatikkoleikkiä siinä, vaan ei, katsoi vain.
Mihinkään ei koskenut, vaan katsoi vain mitä kaikkea siellä on.
Hän istuskeli portailla (pari porrasaskelmaa) ja tutki virren-merkkaus-kirjaimia.
Ihmisten suru unohtui kuin kaikki seurasi mitä pieni poika tekee. Kukaan ei loukkaantunut. Ja sitäpaitsi, kyseessähän oli juuri kaikkein lähin omainen, ukkiahan haudattiin.
Milloin lapsi oppii käyttäytymään julkisissa paikoissa tai ylipätään käymään niin kirkollisissa juhlissa/tilaisuuksissa tai ravintolassa, jos hän elää ensimmäiset 20 vuotta suunnillee tynnyrissä eikä häntä päästetä yhtään mihinkään!!
??
Miten voidaan odottaa lapselta käytöstapoja, jos ei niitä kotoa opeteta? Miten voidaan olettaa, että aikuinen tietää miten pukeudutaan tai miten käyttäydytään joissakin tilanteissa, jos ne tilanteet tukee eteen ekan kerran joskus 30vuoriaana??!!
Tunsin minä kaverin, joka täysi-ikäisenäkään ei vielä osannut käyttää veistä ja haarukkaa tai käyttäytyä ruokaravintolassa, laivan seisovassa pöydässä. Koska ikinä ei oltu käyty missään, ei edes kahviossa huoltoasemalla!!
2-3 vuotiaita lapsia ei pidä syyllistää, vaan heidän kasvattamattomia vanhempiaan, joiden mielestä lapsikultia ei pidä hillitä. Vanhemmat siinä ovat ne moitteen tarpeessa. On aina muistettava, että lapset oppivat käytöstavat vain esimerkin avulla.
Raamatussa? Jeesuksen omat sanat: sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä sillä heidän kaltaisensa on Taivasten valtakunta...
(en ole varma menikö just noin kun muistista siteeraan)
Että tämä kirkossa käynnistä...
järki mukaan ihanko lapset tajuais mitä ne suustaan päästää! eikä se vanhempien vikakaan ole lapset on jokainen omia persoonia!! taitaa purnaajaat olla taas lapsettomia, yksinäisiä vanhoja piikoja!! vai et ei saa tulla kirkkoon ollenkaan mites ne sit oppii mitään ton mukaan ne ei sais mennä mihinkään ei kauppaan, ravintolaan mihinkään nehän vois vaiks sanoa jotain!!
Ketjun lukeneena en kiistä sitä, etteikö pienillä lapsilla olisi oikeus tulla lähisukulaistensa (perheenjäsenten, ukkien ja mummien jne.) tai jonkun muun läheisen ihmisen hautajaisiin.
Mutta olen itse ollut mieheni isän hautajaisissa, jonne oli kutsuttu kuolleen työkaveri.
Työkaverin mukana seurasi avovaimo ja pieni poika.
Kukaan meistä lähisukulaisista oli ollut tuskin missään tekemisissä kyseisen perheen kanssa, miestä lukuunottamatta, ja heidän jälkikasvunsa piti kyllä huolta, ettemme ME PERHEEN JÄSENET saaneet saattaa mieheni isää haudan lepoon asiaan kuuluvalla arvokkaalla tavalla.
Lauleskelua, hyssyttelyä, kiljahduksia, hyssyttelyä, änkyröintiä, hyssyttelyä...
Lopulta pojan äiti raahasi tenavansa ulos kirkosta juuri ennen tilaisuuden loppua. Tilanne oli nolo ja pojan isä oli jälkeenpäin pahoitellut tapahtunutta. Ehkä tämä on sitten sitä kuuluisaa tilannetajun pettämistä.
Olisi tietenkin ollut eri asia, jos kyseessä olisi ollut myös heidän lähisukulaisensa. Mutta sen pienen hälyävän lapsen paikka ei ole kirkossa tässä tapauksessa. Eli miettikää ihmiset ennen kuin otatte pieniä lapsianne mukaan, omaisille tilanne on hyvinkin merkittävä, eikä sitä tarvitse tulla ulkopuolisten pilaamaan!
kun minun pikkuveljelläni oli 80- luvulla kastejuhlat niin ennen kirkoon menoa äiti oli yritännyt puhutelemalla ohjata mua et kirkkossa ei sitten juosta eikä höppistä kun olin ylivilkkas. kun mentiin kirkoon niin äiti oli varmaan jo mielessään peloissaan et kohta se alkaa riehua mutta kun hänen äitinsä eli mummo oli tullut minun viereen se sanoi minulle et jos sä istut kiltisti mun vierressä niin saat kysellä kuiskaamalla multa tästä kirkkosta mitä vaan mut älä lähe juoksentelee täällä kun tää on sun pikkuveljen juhla ja pappi ei tykkää jos sen työtä häirittään. istuin koko toimituksen ihan kilttisti hänen vierressä ja kyselin kaikkista ihmeelisistä asioista häneltä, äiti oli kuulema ihan ihmeissään et mitä taikaa sen äiti oli käytännyt kun sai mut pysyy paikoillaan, juhlan jälkeen olin taas yhtä menevä.