Viljelijöitä loukkaava maataloustukien julkisuus

loppui..

EU:n tuomioistuimen päätöksellä..

"Maaseutuvirasto on juuri vetänyt verkosta pois nykyisen rekisterin saatuaan ohjeet komissiolta perjantaina iltapäivällä. ”Viilaamme rekisteriä myöhemmin komission vaatimuksen mukaiseksi”, viestintäpäällikkö Jari Eloranta lupaa."

34

663

Äänestä

    Vastaukset 34

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jyväjemmari.

      Kyllä minun puolestani olisivat saaneet olla siellä jos ne jotakin olisivat kiinostaneet.
      Kyllä minusta olisi ollut hyvä asia, niin saadaan vähennettyä ennakkoluuloja. Aivan hyvin voisi vaikka laittaa kaikkien pankkitili tiedotkin julkisiksi.

      • hyvä.

        vai huono, julkisuudella tarkoitettiin hyvää mutta mitä teet noille riekkujille tai häpeälistojen laatijoille.

      • maavaari
        hyvä. kirjoitti:

        vai huono, julkisuudella tarkoitettiin hyvää mutta mitä teet noille riekkujille tai häpeälistojen laatijoille.

        Yli 100 hehtaariset äänestää kakosekoomusta
        alle 100 hehtaariset äänestää kepukisteja
        ja alle 30 hehtaariset nukkuu persukset
        ja alle 10 hehtaariset haikailee neukkuaikaa
        ja hehtaarittomat syö muuten vaan toisten pöydissä
        ja nauttii sossutuista.
        TOSI KIINNOSTAVAA SAKKIA.

      • Jyväjemmari.
        maavaari kirjoitti:

        Yli 100 hehtaariset äänestää kakosekoomusta
        alle 100 hehtaariset äänestää kepukisteja
        ja alle 30 hehtaariset nukkuu persukset
        ja alle 10 hehtaariset haikailee neukkuaikaa
        ja hehtaarittomat syö muuten vaan toisten pöydissä
        ja nauttii sossutuista.
        TOSI KIINNOSTAVAA SAKKIA.

        Tietojen julkisuus on aina hyvä asia, silloinhan kaikki nekevät miten asiat todellisuudessa ovat.
        No ehkä sieltä rekisteristä ei poistetä muuta kuin joitain henkilökohtaisia tietoja, mutta tärkein jää, eli saajan nimi ja tukien määrä.

      • henkilötasolle
        Jyväjemmari. kirjoitti:

        Tietojen julkisuus on aina hyvä asia, silloinhan kaikki nekevät miten asiat todellisuudessa ovat.
        No ehkä sieltä rekisteristä ei poistetä muuta kuin joitain henkilökohtaisia tietoja, mutta tärkein jää, eli saajan nimi ja tukien määrä.

        menevää julkisuuttakin, se ei palvele muita kuin rienaajia.

      • loosissa
        maavaari kirjoitti:

        Yli 100 hehtaariset äänestää kakosekoomusta
        alle 100 hehtaariset äänestää kepukisteja
        ja alle 30 hehtaariset nukkuu persukset
        ja alle 10 hehtaariset haikailee neukkuaikaa
        ja hehtaarittomat syö muuten vaan toisten pöydissä
        ja nauttii sossutuista.
        TOSI KIINNOSTAVAA SAKKIA.

        huru-ukot on.

    • puhetta..

      " Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että asetuksen N:o 1290/2005 44 a artiklasta ilmenevässä julkaisemisvelvollisuudessa on kyse henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden perusteettomasta loukkauksesta. Kyseisen tuomioistuimen mukaan mainitulla säännöksellä, jonka tarkoituksena on lisätä unionin varojen käytön avoimuutta, ei paranneta sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, koska tämän toteuttamiseen on olemassa laajoja valvontamekanismeja."

      • etelän viljelijä saa

        saman paskan niskaan vaikka viljelee merklittävästim pienemoien tukien avulla.

      • C alue
        etelän viljelijä saa kirjoitti:

        saman paskan niskaan vaikka viljelee merklittävästim pienemoien tukien avulla.

        Mutta pohjoisessa on vaikeammat tuotanto-olosuhteet.
        Tästä varmaan voimme olla yhtä mieltä.
        Ei meidän tuottajien nyt kannata olla eri mieltä näistä asioista, mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vaikeammat tuotanto-olosuhteet.

      • hys hys hiljaa
        C alue kirjoitti:

        Mutta pohjoisessa on vaikeammat tuotanto-olosuhteet.
        Tästä varmaan voimme olla yhtä mieltä.
        Ei meidän tuottajien nyt kannata olla eri mieltä näistä asioista, mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vaikeammat tuotanto-olosuhteet.

        Tästä tukierosta ei missään tapauksessa saa puhua. Vaikka se on niin epäreilu kuin vain olla ja voi. Kannattavuus tukien ansiosta c-alueella niin paljon parempi että tuotanto lähes kaikissa tuotantomuodoissa on siirtymässä sinne, kotieläintalous suurimmaksi osaksi. Miksi tuetaan kotieläimiä enemmän jos olosuhde-eroja tai satotasoeroja halutaan tasata? Eläimet ovat sisällä suurimman osan vuotta. Peltotuissa pitäisi olla eroja mutta ei eläintuissa jos ihan oikesati haluttaisiin oikeudenmukaisesti tasata olosuhde-eroja. Mutta kun ei.

      • paikallaan.
        hys hys hiljaa kirjoitti:

        Tästä tukierosta ei missään tapauksessa saa puhua. Vaikka se on niin epäreilu kuin vain olla ja voi. Kannattavuus tukien ansiosta c-alueella niin paljon parempi että tuotanto lähes kaikissa tuotantomuodoissa on siirtymässä sinne, kotieläintalous suurimmaksi osaksi. Miksi tuetaan kotieläimiä enemmän jos olosuhde-eroja tai satotasoeroja halutaan tasata? Eläimet ovat sisällä suurimman osan vuotta. Peltotuissa pitäisi olla eroja mutta ei eläintuissa jos ihan oikesati haluttaisiin oikeudenmukaisesti tasata olosuhde-eroja. Mutta kun ei.

        miten se viljapuolella menee, taitaa etelässä olla suuremmat tuet.

      • itse asiassa ei...
        paikallaan. kirjoitti:

        miten se viljapuolella menee, taitaa etelässä olla suuremmat tuet.

        No peltotuet on lähes samat koko maassa, suurimaat viljatuet muuten sitten löytyy c1:ltä ja suurimmat rypsituet samaten c1:ltä kasvinviljelytiloilta. Kotieläintilat nurmituissa ja rehuviljassa c1/c2 ottavat takkiin noin 70 euroa hehtaari, c3 jonkun 40 euroa hehtaari ja c4 sitten onkin jo samat tuet kuin a/b. Mutta kun ottaa huomioon että maitotuen ero 5 c/l on 9.000 tuotostasolla noin 450 euroa niin jos on lehä per hehtaari niin a/b ottavat tuissa takkiin noin 380 euroa per lehmä per hehtaari per vuosi.

      • tuella.
        itse asiassa ei... kirjoitti:

        No peltotuet on lähes samat koko maassa, suurimaat viljatuet muuten sitten löytyy c1:ltä ja suurimmat rypsituet samaten c1:ltä kasvinviljelytiloilta. Kotieläintilat nurmituissa ja rehuviljassa c1/c2 ottavat takkiin noin 70 euroa hehtaari, c3 jonkun 40 euroa hehtaari ja c4 sitten onkin jo samat tuet kuin a/b. Mutta kun ottaa huomioon että maitotuen ero 5 c/l on 9.000 tuotostasolla noin 450 euroa niin jos on lehä per hehtaari niin a/b ottavat tuissa takkiin noin 380 euroa per lehmä per hehtaari per vuosi.

        tasataan tuotanto olosuhteet mikä minusta on aivan oikein.

      • näin voisi
        tuella. kirjoitti:

        tasataan tuotanto olosuhteet mikä minusta on aivan oikein.

        Kyllä tehdä. Että tasattaisiin. Ja tasaus nimenomaan olosuhteilla eli siis satotasolla. Tällöin oikeudenmukainen tasaus olisi satotason mukaisen erotuksen korvaus. Eli vaikkapa jos ab ohran sato 4.000 ja c2 3.000 eli eroa 1.000 ja hinta 120 euroa niin siitä tulee sitten eroksi 120 euroa ja lehmäpuolen tuet pois. Tämä olisi oikeudenmukainen ratkaisu. Nykyinen jossa tukea lehmien kautta viedään reilusti enemmän c-alueelle niin siitä on oikeudenmukaisuus kaukana.

      • viljaviljely.
        näin voisi kirjoitti:

        Kyllä tehdä. Että tasattaisiin. Ja tasaus nimenomaan olosuhteilla eli siis satotasolla. Tällöin oikeudenmukainen tasaus olisi satotason mukaisen erotuksen korvaus. Eli vaikkapa jos ab ohran sato 4.000 ja c2 3.000 eli eroa 1.000 ja hinta 120 euroa niin siitä tulee sitten eroksi 120 euroa ja lehmäpuolen tuet pois. Tämä olisi oikeudenmukainen ratkaisu. Nykyinen jossa tukea lehmien kautta viedään reilusti enemmän c-alueelle niin siitä on oikeudenmukaisuus kaukana.

        sopii huonosti maito Suomeen, nykyinen järjestelmä on oikeudenmukainen ja selkeä.

      • ylettynyt ihan
        näin voisi kirjoitti:

        Kyllä tehdä. Että tasattaisiin. Ja tasaus nimenomaan olosuhteilla eli siis satotasolla. Tällöin oikeudenmukainen tasaus olisi satotason mukaisen erotuksen korvaus. Eli vaikkapa jos ab ohran sato 4.000 ja c2 3.000 eli eroa 1.000 ja hinta 120 euroa niin siitä tulee sitten eroksi 120 euroa ja lehmäpuolen tuet pois. Tämä olisi oikeudenmukainen ratkaisu. Nykyinen jossa tukea lehmien kautta viedään reilusti enemmän c-alueelle niin siitä on oikeudenmukaisuus kaukana.

        alkuperäisissä TODELLISTEN OLUSUHTEIDEN mukaan tehtyjen tukialue ryhmittelyissä rannikkoa pitkin ylös aina kokkolan yläpuolelle. se olisi ollutkin järkevä ja tasapuolinen rajaus. kertokoot jos jollain asiasta tietoa löytyy.

      • todellisten.
        ylettynyt ihan kirjoitti:

        alkuperäisissä TODELLISTEN OLUSUHTEIDEN mukaan tehtyjen tukialue ryhmittelyissä rannikkoa pitkin ylös aina kokkolan yläpuolelle. se olisi ollutkin järkevä ja tasapuolinen rajaus. kertokoot jos jollain asiasta tietoa löytyy.

        olosuhteiden mukaan, lämpösummakartat on kyllä kaikkien nähtävillä.

      • ero onkin pienempi
        viljaviljely. kirjoitti:

        sopii huonosti maito Suomeen, nykyinen järjestelmä on oikeudenmukainen ja selkeä.

        Näin kompensaation ei tarvitse nurmen viljelyssä olla edes tuota 120 euroa hehtaari, ehkäpä 80 euroa enemmän hehtaarille c-alueella nurmella olisi kohdallaan, sillä katettaisiin ero satotasoissa.

      • nurmelle
        ero onkin pienempi kirjoitti:

        Näin kompensaation ei tarvitse nurmen viljelyssä olla edes tuota 120 euroa hehtaari, ehkäpä 80 euroa enemmän hehtaarille c-alueella nurmella olisi kohdallaan, sillä katettaisiin ero satotasoissa.

        tukea ???

      • maksetaan tukea
        nurmelle kirjoitti:

        tukea ???

        Tuo tuossa olikin satotasoeroa tarkoittava eli nurmella ei eroa satotasoissa. Vaikkapa
        Matildasta 10 vuoden keskiarvona säilörehusadot, tuossa alla:

        Säilörehusato keskiarvot 1998-2009
        Uusimaa (a) 17020
        Varsinais-Suomi (a/b) 16870
        Satakunta (b/c1/c2?) 18170
        Häme (b) 19670
        Pirkanmaa (b/c1/c2) 17500
        Kaakkois-Suomi (a/b) 19790
        Etelä-Savo (c1) 19640
        Pohjois-Savo (c2) 17780
        Pohjois-Karjala (c2) 17660
        Keski-Suomen (c1/c2) 17190
        Etelä-Pohjanmaa (c1) 19270
        Pohjanmaa (c2) 17640
        Pohjois-Pohjanmaa (c2) 17400
        Kainuu (c2p/c3) 14910
        Lappi (c3/c4) 14290

        Tukialueraja ei täysin noudata tuota TE-keskusten rajaa. Mitä luvuista huomataan? Vasta Oulu - Kajaani -linjan yläpuolella satotasot säilörehulla poikkevat merkittävästi. Nämä ovat sentään 10 vuoden keskiarvot ja korkeimmat satotasot ovat Kaakkois-Suomi (a/b) ja sitten Etelä-Savo (c1) ja sitten Etelä-Pohjanmaa (c1). Uusimaa (a/b?) ja Varsinais-Suomi (a/b) ovat vasta sijoille 13 ja 14 takanaan vain Kainuu ja Lappi. Koko c-alue menee ohi heittämällä.

        Että miten niiden c-alueen pienien satojen kanssa oikein on? Kun aina sanotaan että "ab-alueella saadaan kolme satoa mutta meillä vaan kaksi" tai että "meillä vielä kunta kun siellä kartanoilla jo kylvöillä"? Tästä jos johtopäätöksiä vetäisi niin oikeudenmukainen tukialueraja olisi että Lappi & Kainuu olisi korkeammat tuet ja koko muu maa yhtä tukialuetta. Koko maan keskiarvo kun on 17690 ja poikkeama siitä on kaikilla muilla paitsi Lappi ja Kainuu niin alle 10%.

      • löytyy sitten
        ylettynyt ihan kirjoitti:

        alkuperäisissä TODELLISTEN OLUSUHTEIDEN mukaan tehtyjen tukialue ryhmittelyissä rannikkoa pitkin ylös aina kokkolan yläpuolelle. se olisi ollutkin järkevä ja tasapuolinen rajaus. kertokoot jos jollain asiasta tietoa löytyy.

        Tuolta
        http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.54/1291713294_431659&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

        näitä että miten tukialueita on "viilattu"...

      • keskisuomessa.
        maksetaan tukea kirjoitti:

        Tuo tuossa olikin satotasoeroa tarkoittava eli nurmella ei eroa satotasoissa. Vaikkapa
        Matildasta 10 vuoden keskiarvona säilörehusadot, tuossa alla:

        Säilörehusato keskiarvot 1998-2009
        Uusimaa (a) 17020
        Varsinais-Suomi (a/b) 16870
        Satakunta (b/c1/c2?) 18170
        Häme (b) 19670
        Pirkanmaa (b/c1/c2) 17500
        Kaakkois-Suomi (a/b) 19790
        Etelä-Savo (c1) 19640
        Pohjois-Savo (c2) 17780
        Pohjois-Karjala (c2) 17660
        Keski-Suomen (c1/c2) 17190
        Etelä-Pohjanmaa (c1) 19270
        Pohjanmaa (c2) 17640
        Pohjois-Pohjanmaa (c2) 17400
        Kainuu (c2p/c3) 14910
        Lappi (c3/c4) 14290

        Tukialueraja ei täysin noudata tuota TE-keskusten rajaa. Mitä luvuista huomataan? Vasta Oulu - Kajaani -linjan yläpuolella satotasot säilörehulla poikkevat merkittävästi. Nämä ovat sentään 10 vuoden keskiarvot ja korkeimmat satotasot ovat Kaakkois-Suomi (a/b) ja sitten Etelä-Savo (c1) ja sitten Etelä-Pohjanmaa (c1). Uusimaa (a/b?) ja Varsinais-Suomi (a/b) ovat vasta sijoille 13 ja 14 takanaan vain Kainuu ja Lappi. Koko c-alue menee ohi heittämällä.

        Että miten niiden c-alueen pienien satojen kanssa oikein on? Kun aina sanotaan että "ab-alueella saadaan kolme satoa mutta meillä vaan kaksi" tai että "meillä vielä kunta kun siellä kartanoilla jo kylvöillä"? Tästä jos johtopäätöksiä vetäisi niin oikeudenmukainen tukialueraja olisi että Lappi & Kainuu olisi korkeammat tuet ja koko muu maa yhtä tukialuetta. Koko maan keskiarvo kun on 17690 ja poikkeama siitä on kaikilla muilla paitsi Lappi ja Kainuu niin alle 10%.

        kun huomataan että viljely siellä onnistuu paremmin kuin etelässä he heh

      • on..
        löytyy sitten kirjoitti:

        Tuolta
        http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.54/1291713294_431659&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

        näitä että miten tukialueita on "viilattu"...

        maatalouden kanssa ???..

    • asoita seuraava,,

      Hyvin ne nämä eu-n tuomioistuimet ja leviitat puuhakkaiden suomalaismeppien avustuksella
      onnistuvat piilottamaan julkisuudelta ne sadat ja taas sadat miljoonat jotka päätyvät
      etelä ja itäeuroopan mafioosojen pohjattomiin taskuihin. Kun eu-n nettomaksaja Suomi
      saa Bysselistä muruisia takasisin siitä kyllä riekutaan.

    • rekisteri#

      Eipä ole vetänyt, siellä ne ovat edelleenkin.

      • sivuilta.
      • pohjoseen
      • mitään.
        pohjoseen kirjoitti:

        mentäessä pitäis lailla kieltää viljely.

        viljelyä olekaan, poroja vain ja sikailijoita siis turisteja

    • -

      -

    • -

      -

    • -

      -

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset ymmärtävät ettei talous lähde nousuun

      Miten paljon järjellisempi olento nainen onkaan kuin tilastollisestikin paremmin tienaava mies. Kun kaikkialla puskuroid
      Maailman menoa
      135
      875

    2. En jaksa

      Enää pelleillä ja paljastan J naisen nimen. Se on Jonna ja hän ei koskaan, edes luultavasti ollut täällä. Silti piene
      Ikävä
      44
      637

    3. Minkälainen nainen

      Minkälainen kaipaamasi nainen on luonteeltaan? Kaikki hassun hauskat antava ja helppo on sallittuja, jos poikien on kovi
      Ikävä
      21
      578

    4. Kissa eli kivuissa useita viikkoja

      Ei vienyt lääkäriin vaikka kissa parka maukui ja moni seuraajakin (minäkin) näin että kissa on sairas.
      Tuusniemi
      110
      543

    5. Yksi asia sen esti

      Etten antanut meille mahdollisuutta
      Ikävä
      36
      532

    6. Jos meillä olisi yhteinen koti

      Niin haittaisiko sinua pitää se vähä tavaraisena? Ajattelin tänään että jos joskus asuttaisiin yhdessä ja haluaisit pal
      Ikävä
      50
      525

    7. Okei, eli olet rakastunut

      Hyvä sinä, niin minäkin.
      Ikävä
      56
      503

    8. Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta

      Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et
      Ikävä
      34
      468

    9. Martinan mauton tyyli

      Voi hyvää päivää 🤣 nyt ollaan oltu Muhiksen kanssa Kultareservin avajaisissa suorat housut jalassa ja 500€ korsetti pää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      121
      465

    10. Arvaako kukaan?

      "Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni
      Haapavesi
      22
      427
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt