Tuollainen ongelma ilmeni. Kytkin näyttää hyvältä, ja niin näyttää muuntajakin. Onko kellään tietoa tai kokemusta, kummassa on vika. Muuntajan sielunelämää kun en tunne, eli jos vikaantuu niin lakkaako kone pyörimästä kokonaan.
Valloxilla näkyy olevan ehkä sopiva varaosapaketti n. 150 eurolla. Löytyköhän osia muualta halvemmalla. Kyse on 15 vuotta pyörineestä koneesta, eli hyvin on toiminut tähän asti. Itse tuon aikoinaan asensin sähköt mukaan lukien, joten vastaajat "hanki sähkömies" älkööt vaivautuko.
Valloxilla näkyy olevan ehkä sopiva varaosapaketti n. 150 eurolla. Löytyköhän osia muualta halvemmalla. Kyse on 15 vuotta pyörineestä koneesta, eli hyvin on toiminut tähän asti. Itse tuon aikoinaan asensin sähköt mukaan lukien, joten vastaajat "hanki sähkömies" älkööt vaivautuko.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ne eri jänniteportaat ovat yhteen käämiin kytkettyjä väliottoja. Jos käämi on poikki alimman jänniportaan kohdalta, pitäisi koko muuntajan olla pimeänä.
Eli kytkin on rikki tai jossain on huono liitos/piuha irti,
Tuota minä arvelinkin.
Ei pidä käyttää kun silloin, kun ollaan poissa kotoa.
valloxi pyörinyt jo vuosia?
No toki, jos on horo talo, missä ilmaa vaihtuu kertoimen 0,2 1/h edestä jo seinien läpi ja koneella liikutetaan ilmaa kertoimen 0,25 1/h edestä eikä vaatimustaso ole kovin korkea, niin pärjäähän noinkin.
Tiiviimmässä talossa kyllä menee ilma aika paksuksi, jos kone on poissaoloteholla.
Ehkä velkaisella asuntosäästäjällä metaanipäästöt runsaammat, halvan ruokavalion johdosta. Asukasmäärä aiheuttaa lisäilmantarpeen ja asukkaiden tuskanhiki.
Ilman sisääntulo ja poistojen sijoitus vaikuttavat myös. Hatara talo tuskin tarvitsee valloxia lainkaan, vaihtuuhan hirsitalossa joka hirsikerran välistä ilma joustavasti.
Niin sitä itsekin pyörittelin ykkösellä vuosi kausia pienemmän sähkölaskun toivossa.
Sitten tuli pari kosteusvauriota kattoon poistopuolen iv putkista, joiden tiivisteet eivät pitäneet vettä, joka oli sinne putken sisäpintaan kondensoitunut. Putkien lämmöneristys on ok. Iv miehen mukaan syy oli liian pieni puhallinnopeus/ asumisesta aiheutunut kosteus.
Nyt on sitten pyörinyt aina kakkosella.
Ei pyörimisnopeus estä kosteuden muodostusta poistoputkeen. Putken eristäminen on amatöörien tekemä ja pyritty säästämään kustannuksia.
Ammattimiehen tekemänä putkiin ei muodostu kosteutta, vaan kanavat ovat tiiviit hyvin eristetyt ja viettävätoikeaan suuntaan. Raittiin ilman kanava pitää eristää huolella koko matkalta.
Tuo sähkönsäästö on tietysti vitsi, ykkös- ja kakkosnopeuden välinen kulutusero n. 5-10 W/tunti riippuen koneen koosta joten säästöä syntyy n. 0,006 euroa.
Eivät ole varmaan tiiviydeltään parasta a ryhmää. Enkä tuolla sähkön säästöllä tarkoittanut puhaltimen kulutusta vaan ilmanvaihdon mukana harakoille menevää lämpöä.
Kun ilmanvaihto on vähäistä, saattaapi tuo sisäilman suhteellinen kosteuskin päästä nousemaan korkeammaksi. Ja joka tapauksessa pienillä virtausnopeuksilla jäteilma kerkiää jäähtymään enemmän siellä kanavassa, jolloin saavutetaan kastepiste.
Etkä koskaan ole törmännyt näihin "liesituulettimesta valuu vettä" juttuihin? Tai huippuimurien jäätymiseen? Hieman vastaava ilmiö niissäkin.
Mihin perustuu tuo tehon laskeminen 5-10W? Käsittääkseni mitä enemmän ilmaa virtaa, sitä eenmmän sitä joudutaan lämmittämään joten energiaa kuluu enemmän. Pelkkä moottorien tehon laskeminen ei anna koko totuutta!
Kylmemmillä ilmoilla kone toimii 1. nopeudella, mutta siihen on kytketty kosteusanturi joka nostaa kierrokset jos on tarvetta! Ei ole ollut mitään kostusongelmia (asiaa on seurattu). Jos eristeet on huonot, niin silloin voi syntyä kastetta putkistoon.