Mikä minulla nykyisin menee aina pieleen? Sämpylät on kovakuorisia ja sahanpurusia? Käyttelen eri jauhoja, mutta onko näiden jauhojen koostumusta muuteltu jotenkin, kun mikään ei tunnu enää onnistuvan?
Leipuri pullat
jauhopeukalo ent.
34395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Hiilihydraatit eivät ole sinulle, eikä läheisillesi hyvä.
Paista kinkku ja viipaloi siitä aamupala.
saan aikaan erilaisia sämpylöitä, joskus tulee hyviä, toisinaan niillä voisi tappaa pikkulinnun.
Johtunee siitä etten katso mistään ohjetta, vaan mutu-tuntumalla heittelen aineksia taikinaan.
Nesteeksi käytän piimää ja vettä, loraus siirappia, vähän suolaa, pikkuisen öljyä ja sitten kaurahiutaleita ja hiivaleipäjauhoja.
Ehkä joku päivä taas kokeilen miten onnistuvat tai sitten eivät.
Ekana tulee mieleen, laittaisitko liikaa jauhoja?
Toinen, kohotatko tarpeeksi sekä taikinan, että leivotut tuotteet?
Kolmas, hiivan laitto oikeaan lämpötilaan.
Usein syynä on jauhojen liiaksi laitto, olen huomannut. Leivon viikottain, sämpylät joka toinen viikko, ja taikinan kuuluu olla löysEmpää, kuin pullataikina, eikä sekään kovin tiivis saisi olla.
unohtui hiiva, ilmankos sämpylät eivät onnistuneet ;))))
;D riippuu tietty, käytitkö soodaa, tai leiinjauhetta. Soodaa piimätaikinaan laitan, piiraspohjaan, teeleipiin leivinjauhetta ;D
Ps,,Vastasia aloittajalle, jonka ihan tavallisia hiivalla nostatettavia tuotteita ajatteelin leipovan ;))
käytän ja ihan tavallisia sämpylöitä yritän tehdä. Nyt vaan unohtui listasta.
On minulla sellainen piimäpohjainen taikina, johon on ohje kadonnut(yllättävää), viimeksi siitä tuli tosi litsua, pakotin toiset syömään, itselleni ei oikein maistunut ;(( Siihen tulee päälle omppusosetta tai jotain muuta, mitä sattuu kaapista löytymään.
Tyttäreni paistoi kakkua ja ainekset oli uunissa. Sitten hän ihmetteli, että mitäs nuo kanamunat tuossa pöydällä ova?
Samainen tyttäreni paistoi myös jotain leipää. Uunin luukustakin sitä pursusi ulos! Olikohan liikaa hiivaa?
Toinen tyttäreni teki kinuski kastikkeen, joka kaatuikin keittiöön. Uudet aineet ja seuraava lensi ruokailuhuoneen seinille. Seuraavasta hän vain totesi, että söiskö heti, vai heittäiskö olohuoneen parketille, jossa odotimme hänen keitoksiaan. Onneksi tarpeita riitti.
ettei kaikilla muillakaan aina onnistu :))
opetti minulle kun ihmettelin itse samaa kun teet sämpylä taikinan kohota taikinaa puoli tuntia leivo se pyöreiksi palloiksi kohota taas puoli tuntia sen jälkeen muotoile ne sellaisiksi kun haluat vielä kerran kohotusta puoli tuntia sit vedä veitsellä muutama viilto päälle uuniin paiston aikana pitä suihkuttaa vesipullolla muutaman eri kerran vettä reilusti se antaa sämpylöille kauniin pinnan oon kokeillu montakin kertaa ja aina onnistuu on jauhot sit mitä on.
tuota minulle kertonut?
Joko sinäkin olet kuuskymmentä täyttänyt ;)))
Minusta tuo kaksinkertainen kohotus on turha, kun antaa leivottujen vaan kohota n, 35-40min, molempia oon kokeillut. Tuosta suihkuttamisesta? Minä suihkutan silloin, kun haluan kovan rapsakan pinnan, en muuten. Sivelen vaan vedellä ja unikon tai joitain muita siemeniä päälle. Pakastan aina kaikki, ja rapsakka pinta hieman kärsii siinä.
kaksinkertaisella kohotuksella saa siistimmän näköisiä sämpylöitä ;))))
ei oo ettäällä kuuteenkymppiin enää seittemän vuotta ja vajaa kuukausi =)))))
aika hyvä, siistin näköinen sämpylä!
ja kokeilen seuraavalla leipomiskerralla.
Minulta puuttuu kuudestakympistä enää kaksi vuotta ja yksitoista kuukautta, tasan.
Sä olet tuollainen kakara ;))
musiikkia korville sää oot tollainen kakara varsinkin tällaisille vanhoille korville ;)))))
kaupasta ostetun leipomolla leivotun näköinen ;))))
ai te ootte noin nuoria - ilmankos teillä juttu luistaa, oikein tässä vanhakin nuortuu, vaikkei mukaan ehdikään. Siipeileen sentään pääsee.
Kiitos kaikille leivontavihjeistä - tuli tarpeeseen. Mulla on pitkään ollut tuo sama ongelma:
sämpylät ei onnistu.
Me olemme vanhoja tuttuja viivatiinan kanssa, jo kolmas vuosi menossa, on tavattukin monta kertaa.
Kyllä sinä mukana pysyt, mukava tutustua uusiin ihmisiin. :)
Jatketaan sämpylöiden teon kanssa, jospa harjoitus tekisi mestarin.
otan aina vastaan mielelläni sanan nuori ja hyvä jos sait hyviä vinkkejä =))))
Veiköhän minulta tuon entisen "jauhopeukalon" maineen uusi kokeilemani resepti?
Hesarista sen ensin luin ja katselin netistäkin.
Siinä hapatetaan ensin omenaa ja vehnäjauhoja tietenkin vettä. Seosta sekoitellaan päivittäin, jonka (3-5pv) jälkeen leivotaan esitaikina hiivan kanssa, joka laitetaan taas jääkaappiin.
Yön yli.....leivotaan leipä/piä, jotka taas kohoavat jääkaapissa. Uskomatonta, että ne todellakin kohoavat?
Mutta oikeaoppisesti, joka ekakerralla onnistui, mitä en suinkaan osannut neuvoa, niistä leivistä tulee todella upeita. Se ihana lievä happamuus, vaikka tietenkin sekoitin alustaessa muita/hiivaleipä/kaura jauhoja.
Nyt vain ostan o i k e a n hiivan, sillä se on taattua tavaraa ja kohoaa varmasti. Lämpötilatkaan eivät auta tuon kuivahiivan kanssa.
tuulihatut onnistuivat hyvin, ja aivan ns. halpisjauhoista.
Täyskäriskin tuli hyvä, nyt en laittanut jauhoja ohjeen mukaan, vaan vähensin perunajauhojen määrää ja niinollen kakkupohjasta ei tullut liian kova.
Kuivahiiva pitää laittaa lämpimään nesteeseen vähäksi aikaa heräämään, ja sitten vasta lisätä jauhoja, niin olen huomannut.
Mutta saanet toivottavasati viestini, kosksa naapuriltani saamani ohjeen mukaan, niitä tulisi stten ainakin 50 kpl, mutta hyviä olivat kuin taivaanmanna". Täytteistäkin oli muitakin vaihtoehtoja, kuin "mitä kaapista löytyy"! ja maunmukaan. Maustepippuri, valkosipuli, kaneli ja inkivääri pilaavat hyvät leipomukset, ainakin jos täyttää niitä hillolla, joka vaatii tujauksen kermavaahtoa.
Tässä pitäisi olla hieman tiivistysta kirjoitukseen, muuta sekin on kadonnut tiedoistani, kuten TV-ohjelmalehteni.Toivoton tumpero, koska yksiöni on pieni ja minun kaikki tavarani ovat keskellä lattiaa. Aamulla se on kuitenkin jostainsyystä ilmestynuyt eteeni, kuten silmälasini ja autonavaimet.
Niitä tuulihattuja menen kyllä paistamaan tämän mainion kokin kanssa....joskus. Samoin opettelen nämä erikoisen hyvät lusikkaleivät, joissa ainakin on niksinä, että voi ensin lämmitetään, jolloin siitä saadaan pois tämä maitohera. On siis kirkastettua voita, mitä lapsuudessani oli tavallista.
Minun kaapista ei todellakaan löydy kovinkaan paljon näitä "mitä kaapista löytyy", mutta jos en noita yrittäisin laittaa, niin home-tuore-juustoa varaisin. Tietenkin kraavilohta (jota yleensä on aina kaapissa), mutta mätiä, kaviaarin puutteessa.Samoin hilloa ja kermavaahtoa.
Ongelma onkin, että minulla ei ole ystäviä, joita kutsuisin kylään. Lapsenlapsiani kyllä hellyttelen laululla; "Olen pieni ??mummimammimummii (keksitty nimeni korvikkeeksi)", ei oo mulla yhtään ystävää, ei ole (nimet muutettu, olkoot nyt tyttöä) tyttöä ei ole poikaa, yksin täytyy aina nyyhkyttää.
Varma nakki, että lapsukaiset löytyvät heti viereeni, kuten myös löytävät heiltä aina siellä hukkaamani tavarat.
No, onneksi minulla on mannapuuro spesial, joita ei mumakas kukaan osaa laittaa minun tavallani. Sulkekaa silmänne te voin vihaajat. Lapset ovat laihoja, liikkuvat paljon, mutta syövät huonosti. Puurossa pitää olla voita ja päälle kaneli/sokeri seos. Ihmeellistä. Riisipuuro ei kelpaa.
siunkaa pullat olla hyvin uunissa.., mutta elämä on valintojen summa...niin se on.
Niitä tulee, kuin liukuhihnalta ja koskaan ne eivät epäonnistu.
Tosi ihanat ovat myös "ruiskakkarrat", joihin sekoitan vain löysähkön taikinan ja sitten uuniin.
Rieskat, ohrasta yleensä, mutta joskus sekoitan niihin "neljänviljan" suurimoita.
Parasta on itse paistetut leipäainekset. Ei liikaa suolaa, eikä lisäaineita.
Kun minä leivon joskus sämpylöitä, niistä tulee kovia ja kuivahkoja. Leivon ne tasan tarkkaan samoilla ohjeilla kun miten Vaimoni ne tekee. Uunin lämpötila ja paistoaika ovat samat. Vaimoni leipomissa sämpylöissä on ihana tuoksu ja maku. Ne ovat rapeita päältä ja ihanan pehmeitä sisältä. Tämä on mysteeri, jota en ole pystynyt ratkaisemaan.
Tuota, tuota ;D, koska sämpylätaikinaan ei munia yleensä tule, niin tarkoittanet omiasi ;D
En usko, olevan siitä kiinni, useat leipurit, kauttamaailman, ovat miehiä, sehän on raskasta puuhaa, aamuyöstä isoja taikinoita käsitellä, pienissä leipomoissa, mista äämuisin tuoreet sämpylät, patongit haetaan ;D
Omakohtaisiakin kokemuksia on. X,mieheni ei koskaan osallistunut yhteiselomme aikana ruokien valmistukseen, saati leiponut. Kun olimme eronneet, opetteli tekemään sämpylät, ja paljon muutakin, ja yllätys, olivat jopa parempia, useinkin, kun omat Sämpyläni ;D sain maistaa, ja en tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut, sai niin monta vuotta "osaamattomuutensa" vuoksi, täyden ruokapalvelun ;D
Koeta vaan uudelleen, ja laita niitä jauhoja vähemmän
Hyvää isänpäivää ;D
DD Kyllä olen kokeillut useammankinn kuin kerran, niiden sämpylöiden tekemistä. Lopputulos on sama. Perskuta rallaa.Annas kun leivon pullaa tai korvapuusteja. Omenapiirakoita tai muita räpellyksi. Tulee hyvääää.. Onnistuu yleensä yli odotusten. Vain sämpylät ovat ne ongelmatekeleet, joita en onnistu saamaan mieleisekseni. Laitan ruokaa, hyvää ja monimutkaistakin, jos on tarvetta. Pidän yleensäkin leipomisesta ja muusta ruuan laitosta. Enkä moista häpeä edes tunnustaa. Tiskaan jopa astiat ja siivoan tiskipöydän (ja pyyhin seinätkin sekä kaappien ovetkin) kokkaamiseni jäljeltä.
Samoin pidän leipomisesta, mukavaa hommaa.
Monet miehethän, ikäisemme, tekevät usein viikonlopun ruuat, paljonkin ollut tuttavissani sellaisia, se on niin erilaista, kun se leipätyö, ja tuloksia näkee heti. Saa myös perheeltä kehuja, useimmiten.
Hienoa kun siivoat jälkesi, osalla se tahtoo unohtua, olen kuullut.
Kokeile silti vaan vieläkin niitä sämpylöitä, älä anna periksi.
taikinaliemeen 2 tl sokeria, suola ja loraus ruokaöljyä, sitten ryynit ja jauhot. Lämmitän uunin 50-asteiseksi ja taikinakippo hetkeksi uuniin lämpiämään. Kohoaa hienosti ja yleensä leipomuksistakin tulee hyvännäköisiä.
Ei kun kokeile sinäkin.
kaksi kertaa sahramipullia. Ensimmäisellä kerralla jauhot ja hiiva olivat kodin lähikaupasta ja pullista tuli tosi hyviä. Toisella kerralla jauhot ja hiiva olivat halvoista hinnoistaan tunnetusta kaupasta. Leivoin samalla tavoin kuin yleensä, mutta jo taikina oli erilainen. Pullat eivät kohonneet kunnolla eikä niistä tullut läheskään yhtä hyviä kuin yleensä. Näistä jauhoista ole tehnyt muita leivonnaisia kuin hiivalla nostatettavia ja ne ovat onnistuneet hyvin. Ehkä jauhoja ei ole tarkoitettu hiivataikinoihin.
etkö tarkistanut millaisessa maassa vilja on kasvanut? Savimaan vilja ei kohoa jauhoina! Sahrami ei ole voinut sopia niiden samaisten jauhojen kanssa. Tai olit syönyt jo liikaa sitä sahramipullaaa ja toinen annos ei enää voi maistua samalla tavalla?
voisi tarkistaa? Minulla on todella pitkä kokemus pullan leipomisesta, äitini opetti taidon jo ollessani kuusivuotias ja vertailevia tutkimuksia osaan ihan tieteellisesti tehdä koulutukseni perusteella. Arvostan laadukasta ruokaa, mihin kuuluu myös ruoan alkuperä. Puolikarkeat vehnäjauhot kuuluvat niihin elintarvikkeisiin, joissa tyydyn lähikaupan tarjontaan. Lapsuuskotini maat olivat tosi savisia ja hyvää pullaa niistä jauhoista tuli.
En ole koskaan tutkinut niin tarkkaan jauhojen alkuperää, että siellä olisi mainittu, millaisessa mullassa/savessa niitä on kasvatettu. En myöskään voi tietää, mistä maasta (ulkomaat) jyvät ovat kotoisin, joista jauhot on jauhettu.
Yleensä suosin Liperin Myllyn jauhoja, koska oletan, että he eivät tarvitse tilata raaka-aineita ulkomailta, mutta mistäs senkään tietää? Korpelan mylly on toinen, jota suosin, puhumattakaan meidän paikallisesta luomutilasta, jossa porukka kokoaa esim. rukiin, pui sen riihessä, jauhaa jauhinkivillä. Sitä tuoksua ja makua ei voita mikään.
No, tuo loppu oli nostalgiaa, josta syksyisin nautin.
Mutta totuus lienee taikinan "tiiviydestä" ja kohotus lämpötilasta, sillä rakastamaani sikasuolalapaa laitoin uuniin ja tein siihen hyvin löysän ruistaikina kuoren, hiivalla kohotetun. Paistos oli uunissa yli 5 tuntia, mutta ruisjauho kuori oli mureaa.
Voi ihanuus, sitä makua ja nyt vain harmittaa, että en raaskinut ostaa lanttua siihen päälle kypsymään. Perunoita olisi ollut, mutta nekin unohdin laittaa. Kaikkihan muistaa, toivottavasti, nämä pula-ajan peruna ja lanttukukot. Kalastajat laittoivat nämä kalakukot, jotka eivät aina olleet niistä muikuista.