Lumi alleen peitti
mustan maan
peitti metsäpolut
ja hiekkarannat
missä puut valkoisissa
viitoissaan
jäi kesää suremaan
kesää joka jätti
hiekkaiset jäljet
märkään asfalttiin
kesä joka suri mennyttä
vihreyttään
niin surin minäkin
kun kynttilän
kummullesi sytytin
kesä sinut toi
ja talvi sinut vei
mustan maan
peitti metsäpolut
ja hiekkarannat
missä puut valkoisissa
viitoissaan
jäi kesää suremaan
kesää joka jätti
hiekkaiset jäljet
märkään asfalttiin
kesä joka suri mennyttä
vihreyttään
niin surin minäkin
kun kynttilän
kummullesi sytytin
kesä sinut toi
ja talvi sinut vei
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiitos
täytyy kommentistasi, siis kiitos sinulle Margitta.
... on armoton
se vain ottaa kun kohtalo sen määrää
ja jättää tuskan tunteen sydämmeen
jolle taivas ei vastaa
maalla ei ole sanoja
ja vain hiljaisuus kuulee ...
toisen laista lionaa
josta hyvin näkee silmiesi sateen maisemaan
joten hyvä liona !!!
tuo alkusäkeistö vastauksessasi oli hienosti laadittu siitä
lämmin kiitos!