Olen ajatellut hankkia itselleni digijärkkärin ja siihen makro-objektiivin. Lisäksi ajattelin vaihtaa järkkärin mattaan tähyslasiin, jolla käsitarkentaminen onnistuisi helpommin. Miten on, ovatko järkkärivalmistajat (Canon, Nikon, Sony, Pentax, Olympus) lopettaneet tai ulkostaneet moisen lisäosan valmistuksen, kun ei valmistajien sivuilta tahdo löytyä informaatiota?!
Pitääkö nykyjärkkäreissä tehdä himmeninaukkokorjaukset käsin 1:1 kuvaustilanteessa, vai osaako valotusautomatiikka ottaa tämän huomioon. Onko tässä valmistajakohtaisia eroja?
Kiitos vastauksista näin etukäteen!
Pitääkö nykyjärkkäreissä tehdä himmeninaukkokorjaukset käsin 1:1 kuvaustilanteessa, vai osaako valotusautomatiikka ottaa tämän huomioon. Onko tässä valmistajakohtaisia eroja?
Kiitos vastauksista näin etukäteen!
Vastaukset 15
Vanhimmat
sopivan makrokuvaukseen jos niihin löytää sopivan linssin. Itse käytän Nikkorin 105 mm F2.8 VR putkea joka saisi olla hieman pidempi. Kyllähän kukkia kuvaa lyhyelläkin mutta kaikki eläväiset tuppaavat tykkäämään kyttyrää kun tullaan liian lähelle. Jos niitä haluat kuvata suosittelen 150 mm makroa vähintään, ainakin Nikonilla ja Sigmalla lienee juuri tuollainen ja jommallakummalla lisäksi ainakin 180 mm makro.
Eri mieltä saatte olla sehän kuuluu keskustelukulttuuriin. Rungoksi tosiaan lähes kaikki kelpaavat. Jos kuitenkin aloitat nyt ja hankit ensimmäistä runkoasi niin mieti kaksi kertaa koska sen jälkeen olet sen kanssa naimisissa lopun ikääsi, nuo varusteet kun eivät yleensä sovi ristiin eri rungoilla.
Se, että itse olen Nikon käyttäjä ei merkitse Nikonin ylivoimaa vaan kertoo minun olleen jo ennen digiaikaa Nikon käyttäjä.
Rungossa on kuitenkin hyvä olla se syväterävyyden tarkennusnappi, joka monesta halpamallista puuttuu.
Mikään alkuperäisobjektiivi ei vaadi valotuksen korjausta. Vanhat sovitetut manuaalilasit vaatii usein valotuksen "hienosäädön". Joskus jopa 2 aukkoa.
On aika suppeaa touhua, jos makroilu jää 1:1:n. Jos halutaan kuvata vaikka muurahaista suurempaan suurennussuhteeseen putoaa kaikki teleobjektiivit pois pelistä ja jo 50 millinenkin voi olla pitkä. Arat suurperhoset ja sudenkorennot ei edes makroja vaadi, pieni loitto välissä riittää.
Äärimmäisessä lähikuvauksessa toimii vanhat manuaalilasitkin aivan hyvin.
Meinaat että alle 50-milliset on hyviä muurahaisten makrokuvaukseen? Mietihän nyt vielä hetki. Kokeile.
Mites olisi 20 millinen makro, jolla pääsee 10 x suurennukseen?
Aika koville ottaa, jos meinaat samaa 150 millisellä.
Kaikki on kiinni kuvaustekniikasta. Muurahainen juoksee yhtä lujaa käytetystä polttovälistä ja kuvausetäisyydestä riippumatta.
http://www.cyberphoto.se/?http://www.cyberphoto.se/info.php?article=EM-3535
Suurennuksen lisäksi käytettävyyteen vaikuttaa työskentelyetäisyys. Suurennusta on helppo kasvattaa loitoilla mutta on vittumaista jos kohde on kiinni etulinssissä ja ainoa valonlähde on selän takana.
Minulla on kuvauskokemusta vain 24 vuotta joten lasken itseni vielä aloittelijaksi.
Ja miten tuo Olympuksen 35-millinen tähän liittyy? Tuo ei ainakaan ole se "20-millinen jolla pääsee 10x suurennukseen".
Siinä se nähdään. Kokemusta ei kuitenkaan ole. Ei ole leikitty tarpeeksi.
Kuten minun entinen opettajani sanoi sähkötekniikan tunnilla. Piirejä pitää päästä polttamaan, että oppii. Vain käytännössä kokeilemalla ja erehtymällä, "polttamalla piirejä", oppii.
Valitettavasti tuota 20 millistä ei enää myydä uutena.
Ei kohde saa olla, eikä ole kiinni etulinssissä, muilla kuin "moderneilla" zoomeilla, eikä valo voi olla koskaan seläntakana, koska se ei silloin valaise mitään muuta kuin selän. Saat kotitehtäväksi keksiä, miten valaisu toteutetaan.
35 millinen oli vain esimerkki nykyään myytävistä lyhyistä makroista ja sillä on helppo päästä suuriinkin suurennuksiin, mikä ei hevin onnistu pidemmillä. Tiedätkös, kuinkapaljon loittoa tarvitaan, että 100 millisellä päästään 10 kertaiseen suurennukseen? Toivotonta, eikö totta?
Tällainen on tietysti yksi ratkaisu, mutta sillä ei kuvata mitään 1:1:tä pienempään suurennukseen.
http://www.cyberphoto.fi/index_fi.php?/info_fi.php?article=232103
Tuon tarkennusetäisyys on vain n. 24 cm filmitasosta.
Ei siis ole olemassa mitään ihannemakroa, vaan niitä tarvitaan monta eri tilanteita varten.
Suurten perhosten ja sudenkorentojen kuvaaminen käy ihan hyvin normaalilla 300-400 millin teleellä ja jos ei muuten tarkennu tarpeeksi lähelle, niin vähän automaattiloittoa väliin.
Mutta jos haluat kuvata nykyään niin yleistä puutiaista, kun kun se kävelee kämmenellä, on kaikki 1:1 makrot pois laskuista. Jopa 50 millinen vaatii useamman loittosarjan avukseen. Objektiivin rakenne määrää kuinka monta ja se on objektiivikohtaisesti testattava.
Mites selität sen, että nykyään 100 milliset makrot tarkentuu n. 30 cm:n, mutta wanhat manuaaliset tarkentui 45 cm kuvaussuhteella 1:1?
Huononnusta siis.
"eikä valo voi olla koskaan seläntakana, koska se ei silloin valaise mitään muuta kuin selän. Saat kotitehtäväksi keksiä, miten valaisu toteutetaan. "
Olen keksinyt jo vuosia sitten. Ostin rengassalaman. Silti tykkään enemmän kuvata luonnonvalossa ja vähän pidemmällä työskentelyetäisyydellä kuin mitä nuo lyhyet polttovälit tarjoaa, varsinkin silloin kun kuvattava kohde on sopivasti vettä täynnä olevan ojan väärällä puolella. Lyhyet makrot vaatii aika monesti kuvauskalustoon sen rengassalaman ja pitkävartiset kumpparit...
makro-objektiivi vatkaimella
Lienee Nikonin AF-S VR Micro-Nikkor 105mm f/2.8G IF-ED
http://www.dpreview.com/news/0602/06022103nikonafsvr105.asp
Runkona Nikon D300.
Kannattaa katsella myös noita kääntyviä takanaäyttömalleja kuten esim. Canonin 60D, Nikonin D5000, Panasonicin DMC-G2 tai Sonyn A390, SLTA33. Mua ainakin harmittaa joskus kun tarkentaa noihin "ötököihin" turpa maassa ja mudassa. Elävä etsinkuva on muutenkin hyvä noissa makroiluissa. Noilla päämerkeillä kaikilla on hyviä makrolaseja mutta esim Sigman 70 /2.8 jonka saa kiinni Canoniin,Nikoniin ja Sonyyn on testeissä todettu tosi hyväksi ( mm Kameralehti käyttää sitä referenssi objektiivina)
valitsisin uudemman vatkaimella varustetun
Sigma 150mm F2.8 EX APO DG HSM Macro
http://www.dpreview.com/news/1009/10092118sigma150os.asp
Tuo yo putki on mun mielestä ilman vatkainta eli OS merkintä pitäisi olla lisäsksi putkessa. Kyllä tuota tavallista versiota saa mutta esim Cyberphotossa sitä ei ole edes hinnoiteltu eikä sitä löydy myöskään Rajalasta eikä Verkkokaupasta.
http://www.dpreview.com/news/1009/10092118sigma150os.aspAPO Macro 150mm F2.8 EX DG OS HSM
”lens with optical image stabilization”
—lieneekä perätön tieto?
”The Sigma Corporation is pleased to announce the Sigma APO MACRO 150mm F2.8 EX DG OS HSM, a large aperture medium telephoto macro lens which incorporates Sigma’s original Optical Stabilizer function.
Successor to the APO MACRO 150mm F2.8 EX DG HSM, introduced to market in October 2004, this new OS design offers the latest optical technology. A floating focusing system moves two different lens groups in the optical path to different positions. This system compensates for astigmatic aberration and spherical aberration and provides extremely high optical performance from infinity to 1:1 Macro.
… Equipped with Sigma’s proprietary OS (Optical Stabiliser) function, this lens offers the use of shutter speeds approximately 4 stops slower than would otherwise be possible.”
Et kertonut mitä ja miten aiot makroja kuvata.
Jos käytät jalustaa niin et sinä tuota mattatähyslasia mihinkään tarvi koska melkein kaikissa nykyjärkkäreissä on "live view" eli voit käyttää käsintakennukseen kameran näyttöä. Ainakin Canonin myynnissä olevissa rungoissa kaikissa on tämä ominaisuus.
Voit jopa suurentaa kuva 10 kertaiseksi jolloin tarkennus onnistuu varmasti. (edellyttäen että sulla on kunnollinen objektiivi, jonka tarkennusrengas toimii niinkun pitääkin, kittilaseilla voi olla hiukan hankalaa kun niissä on "klappia" vaihtelevasti tarkennuksessa, tuulen puhalluskin voi siirrellä muovirinkulan omiin asentoihin).
Siis näet ruudusta kun tarkennus siellä missä halusit. Syväterävyyden tarkistusnappi on myös hyvä olla rungossa.
100mm f/2.8 macro on aika hyvä kompromissi. Kokeile sillä ja jos tarvit muuta niin vaihda myöhemmin.
Tuo käy myös muuhun kuvaukseen, esim. potretteihin.