Tästä varmaan ennenkin keskusteltu, mutta aloitan nyt uuden. 1v tyttöni aloittaa tammikuussa päiväkodissa. APUA! Pelottaa ja itkettää...Mutta taloudellinen tilanne sen vaatii.
Onko teillä aloittaneet perhepäivähoidossa vai päiväkodissa??
Minä valitsin päiväkodin, koska perhepäivähoitaja toimii työssään YKSIN, eikä koskaan voi tietää mitä siellä OIKEASTI tapahtuu (luottamuspula). Ja sitten kun hän sairastuu, minne lapsi sitten...varahoitoon... Ei ei... Mutta taas päiväkodissakin on huonoja puolia; suuret ryhmät, vähäinen henkilökunta, hälinä.
KUMPI ON PAREMPI????
Onko teillä aloittaneet perhepäivähoidossa vai päiväkodissa??
Minä valitsin päiväkodin, koska perhepäivähoitaja toimii työssään YKSIN, eikä koskaan voi tietää mitä siellä OIKEASTI tapahtuu (luottamuspula). Ja sitten kun hän sairastuu, minne lapsi sitten...varahoitoon... Ei ei... Mutta taas päiväkodissakin on huonoja puolia; suuret ryhmät, vähäinen henkilökunta, hälinä.
KUMPI ON PAREMPI????
Vastaukset 103
Vanhimmat
johon ei voida antaa sinulle vastausta. Jokainen kokee asiat eri tavalla, toiselle sopii päiväkoti ja toiselle sopii perhepäivähoito. Riippuu myös lapsesi luonteesta kummassa hän viihtyisi paremmin.
Mutta nythän onkin kyse sinun omista ajatuksista, ei lapsen.
Et voi tietää mitä OIKEASTI tapahtuu (mitä tällä nyt sitten tarkoitatkaan) missään, ellet ole koko ajan paikalla.
Minä valitsin aikoinaan perhepäivähoidon, koska en halunnut pienokaistani oravanpyörään heti, vaan kodinomaiseen hoitoon. Ja lapseni oli hiljainen, rauhallinen luonne, tuskin olisi viihtynyt pk melskeessä.
Meillä on alle 3v ryhmässä 11lasta, henkilökunta 3 "tätiä".
Lapsiryhmäthän on laskettu sen mukaan että alle 3v saa olla 4/aikuinen ja yli 3v 7/aikuinen.
Meillä jaetaan pienet lapset pienempiin ryhmiin kehityksen mukaan, välillä sekoittaen pienimmät ja isommat yhteen, niin yksi laulaa yhden ryhmän kanssa, toinen lukee satua toisen kanssa ja kolmas voi askarrella. Koska lapsi ei kovin kauan jaksaa keskittyä vaihdetaan vähän ajan jälkeen, joten kaikki lapset saavat askarrella, laulaa ja kuunnella satua. Näin aamupäivisin, ulkoillaan sitten yhdessä koko ryhmä. Joka päivä ei tietysti suju samalla tavalla, meillä on esim. metsäretket, pulkkapäivät jne jolloin mennään kaikki ulos heti aamupalan jälkeen.
Ruokailussa syömme lasten kanssa, meillä on onneksi kaksi ruokahuonetta, joka huoneessa 3pöytää.Joka pöydössö on sekä alle 3v että yli 3v lapsia, aikuinen. Ruokailu sujuu leppoisasti kun aikuinen pöydässä "ohjaa" keskustelua, ei huudeta toisiin pöytiin jne. Vaihdetaan viikottain istumapaikkaa (aikuiset) joten ehdimme tutustumaan hyvin kaikkiin lapsiin.
Pienemmät lepää eri huoneessa kuin isommat, koska unentarve on erilainen.
Välipala taas syödään yhdessä, ja välipalan jälkeen leikitään sisällä. Sen jälkeen mennään taas ulos.
Meillä kuitenkin suht pieni päiväkoti, 32 lasta.
Tällä halusin vain sanoa että vaikka (syystäkin) puhutaan paljon liian isoista ryhmistä jne, niin jos henkilökuntaa on riittävästi (siis laissa säädetty määrä) ryhmäkoot on vain järjestelykysymys.
Rohkeasti vain tutustumaan eri päiväkoteihin, toivottavasti pääsette paikkaan joka sopii teille ja jossa lapsenne viihtyy=)
on tutkinut paljon juuri näiden pienten lasten päivähoitoon liittyviä asioita ja tullut siihen tulokseen, että paras hoito olisi oman äidin / isän kanssa. Jos ja kun se ei ole mahdollista, hänen mukaansa paras ratkaisu olisi riittävän pieni ryhmä, joka ap:n tilanteessa olisi 3 -4 lasta. Tämä ei ole päiväkodeissa mahdollista, niin vaihtoehdoksi jää perhepäivähoito. Sinulle alkuperäinen kirjoittaja: luepas Keltikangas-Järvisen tutkimuksia ja artikkeleita, hän osaa perustella kaiken todella niin, että ne tavallisella maalaisjärjelläkin käsittää. Itse yli 30 vuotta päiväkotityötä tehneenä allekirjoitan samat näkemykset täysin!
Hyva perhepaiva hoitaja voi olla todella hyva, mutta sellaisen etsiminen, jos et ennestaan tieda, vie helposti aikaa, ja varmasti vaivaa. http://mattiviikate.newsvine.com/
tarkoitus valaista jotain, miten liittyi aiheeseen?
Se riippuu ihan tapauksesta, hoitajasta ja päiväkodista.
Samaisesta syystä; kun en yhtään perhepäivähoitajaa tuntenut enkä tuttavapiiristä saanut vinkkiä hoitajasta, jolla olisi ollut vapaita paikkoja, valitsin tai valitsimme myös 1v pojallemme päiväkodin hoitopaikaksi.
Panostimme pehmeään laskuun eli aloitettiin rauhassa ja yhdessä tutustuminen paikkaan ja hoitajiin.
Ryhmässä on 12 alle 3v lasta ja 3 vakituista hoitajaa. Lisäksi koko syksyn ajan ryhmässä on ollut 1-2 harjoittelijaa eli ryhmä ei ole ollut ylisuuri eikä hoitajia liian vähää.
Meillä ainakin lapsi viihtyy hoitopaikassaan ja kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin.
Pelkkää hyvää sanottavaa hoitajista, hoidosta, yhteydenpidosta, kommunikaatiosta yms.
Voi olla, että tämä päiväkoti on jossakin määrin poikkeus ja varamasti on toisenlaisiakin kokemuksia, mutta yritän sanoa, että lähtökohtaisesti päiväkoti EI ole huono valinta!
Tänään oli tunnin "kehityskeskustelu" lapsen omahoitajan, LTOn kanssa.
Ja kylläpä kertakaikkiaan oli hyvä, rakentava ja informatiivinen keskustelu.
Olen entistä tyytyväisempi valintaani tämän päiväkodin suhteen.
Emmekä ole kuvitelleet sitä, kuinka hyvin lapsi hoidossa viihtyy ja kuinka hänellä siellä sujuu. Ihan samasta lapsesta omahoitaja puhui ja kehitystä ja luonnetta kuvasi.
On hienoa että olette löytäneet päiväkodin joka tuntuu hyvällä tavalla ottaneet teidät vastaan ja jolla on ilmeisesti myös käytännön edellytykset oikealla tavalla vastata lapsenne tarpeisiin. Tämä asetelma on kuitenkin päiväkodeissa nykyään melko harvinaista (valitettavasti). Koska myöskään ei pidä unohtaa että taaperoikäinen ei vielä kehityksellisesti ole valmis ryhmähoitoon, ja tämä on seikka joka aina lisää päiväkotihoidon riskitekijöitä lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta. Siksi pph on tavallisesti taaperolle turvallisempi vaihtoehto.
Perhepäivähoidossa tapahtuu ihan samoja asioita kuin päiväkodissakin. Hoitaja tekee työtään yksin, mutta hänellä on kyllä esimies ja työsuhde kuntaan.
Huonoja työntekijöitä löytyy varmasti ihan niin kuin miltä tahansa alalta, mutta pääsääntöisesti perhepäivähoitajat ovat työlleen omistautuneita, koulutettuja ihmisiä. En ymmärrä ollenkaan pointtiasi.
Omat lapseni ovat oleet perhepäivähoidossa kaikki kolme ja muita vaihtoehtoja en edes miettinyt. Pienet ryhmät, kodinomaisuus ja aina sama tuttu ihminen aamuisin vastassa - Parempaa ei omalle lapselleen olisi voinut toivoa. On totta, että varahoitojärjestelmä tökkii usein, mutta yleensä se kuitenkin järjestyy. Joissakin kunnissa se on järjestettykin toimivasti.
Mutta ehkä päiväkoti on sinulle paras vaihtoehto ennakkoluulojesi takia. Hyvää hoitosuhdetta kun ei voi muodostua hoitajan kanssa, jos epäilet häntä jo valmiiksi.
Kun ei voi tietää, minkälainen ihminen on vastassa, jollei löydä hoitajaa, josta saa tuttavilta "suosituksia".
Muutaman "kauhutarinan" kun on kuullut, on luottaminen todella vaikeaa.
Totta, suurin osa on varmasti aivan loistavia työssään ja hyviä ja ammattitaitoisia, mutta tämä ei todella koske kaikkia pph:ia. Ja hoitaja tekee työtään päivittäin yksin, päiväkodissa hoito voi olla vähän laitoismaisempaa, mutta työllä on "laadunvalvonta", kun hoitajia on aina paikalla useita.
Mitä laadunvalvontaa päiväkodissa on, ja mitä laadulla tarkoitetaan ? Se että siellä aina useita hoitajia paikalla ei tarkoita sitä että siellä toimittaisiin niin kuin pitää. Julkisuuteenhan tuli kesällä tapaus päiväkodista jossa hoitaja teipannut kiinni muutaman lapsen ruokailun ajaksi, kun eivät pysyneet paikallaan. Johtajakin oli tietoinen asiasta eikä hän tehnyt asialle mitään.
Minä suosittelen myös prof.Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoja, siellä on tutkittua tietoa,ei yleisesti levinneitä mielipiteitä jotka monet kokee totuutena, vaikka oikeasti asia menisi ihan päinvastoin. (esim.päiväkoti ryhmässä oppii sosiaaliseksi).
Siitä hän myös kirjoittaa että pieni ryhmä ja yksi ja sama pysyvä hoitaja,pieni ei kykene luomaan suhteita kun vanhempiin ja johonkin muuhun aikuiseen. eli se että monta lasta ja paljon hoitajia ryhmässa ja vielä opiskelijoita jotka tulevat ja menevät, ei ole hyvä. Ja lapsi voi ulkoisesti "sopeutua" tilanteeseen, mutta stressitasot korkeat päiväkotilapsilla, mutta koti tai pph;ssa olevilla lapsilla tätä ei ollut.
Itse olen ollut yli 20v. päiväkotimaailmassa töissä, työntekijöitä riittää laidasta laitaan. Nyt olen jo vuosia itse toiminut yksityisenä perhepäivähoitajana. Kahdelle ensimmäiselle lapselleni sain ihanan kunnallisen perhepäivähoitajan. Kolmannelle ei löytynyt alueeltamme sellaista jolle olisin halunnut viedä, vaikka hän oli yli 3v.silloin (hyviä hoitajia tietyntyyppisille lapsille mutta ei minun), ja sitäpaitsi eihän pphoitajia ole kaikille halukkaille.
Joten minulla onneksi ammatti jossa pystyin hoitamaan oman lapseni. Ja nyt aina vuosien välein vuorollaan vapautuu paikkoja uusille halukkaille joista ei pulaa.Päiväkotiin en halunnut lastani vaikka tunsin ja tiesin monta "hyvää" ryhmää päiväkotimaailmasta.
Kun ei tee työtään yksin, muitakin silmäpareja on valvomassa toimintaa, on kynnys toilailuihin kuitenkin korkeammalla.
Töissä ei voi olla humalassa tai kesken päivän sammua, esimerkiksi. Niinkuin tuttavaperheen perhepäivähoitajalle oli käynyt. Jäi "kiinni" sattumalta, kun lasta mentiin hakemaan aikaisemmin, kuin oli ilmoitettu.
Olisin itsekin varmaan valinnut reilun vuoden ikäiselle lapselleni pph:n, jos olisin sellaisen, jota joku uskaltaisi kokemuksella suosittaa, löytänyt. Ja hänellä olisi vielä ollut vapaita paikkoja.
Ja kun en löytänyt, valitsin päiväkodin.
Ja olen ollut tyytyväinen.
Meidän päiväkodissa jokaisella 12 lapsella ryhmässä on yksi "omahoitaja".
Myös meidän päiväkodin tässä alle 3v ryhmässä on ollut opsikelijavahvistusta, mutta eivät ne tule ja mene.
Se sama harjoittelija aloitti syyskuussa ja lopettelee nyt marraskuun lopussa, uusi opiskelijaharjoittelija aloitti nyt ennenkuin edellinen lähtee ja on sitten taas pitemmän aikaa.
Ymmärrän, että näkökulmia on puolesta ja vastaan, mutta tuollaista mustavalkoista ei-ei-ei-päiväkotiin - ajattelua en ymmärrä. Kun ei asia ole niin yksioikoinen. Ja kaikki perhepäivähoitajat eivät ole kivoja ja ystävällisiä ja lämpimiä ja lapsirakkaita ihmisiä. Ikävä kyllä. Kaikenlaista on nähty ihan hiekkalaatikon reunalla istuenkin..
kuullut päiväkodin lastenhoitajasta, joka tarvitsi päiväolusensa selvitäkseen työpäivästään. En silti kuvittele, että kaikki lastenhoitajat toimivat niin.
Tuollaiset tapaukset ovat ikäviä, mutta varmasti harvinaisia eikä niiden takia pitäisi leimata koko ammattikuntaa.
On eriasia jos hoitajan ja vanhemman kemiat eivät pelaa. Silloin yhteistyö voi olla hankalaa, vaikka huonosta hoitajasta ei olisikaan kysymys. Mutta tuskin siellä päiväkodissakaan jokaisen hoitajan kanssa synkkaa. Pääasia kai kuitenkin, että lapsi tulee hoidetuksi ja hänellä on hyvä olla.
Onneksi on vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita itselleen ja lapselleen sopivimman. Minun mielestäni perhepäivähoito on alle kolmevuotiaalle paras ratkaisu, mutta joku toinen tykkää päiväkodista.
Hyvä olet aivan ihana ihminen kun sinulla on tuollaisia ystäviä. Kannattaa etsiä niitä lisää jotta kirjoittaminen asioista pysyy hanskassa! Sillä tavalla sinusta tulee pian oikein asiantuntia.
Niin....ei voi tietäää todellakaan,kun itse olet töissä ja lapsesi päivähoidossa perhepäivähoitajalla.Olisit itse utelias ja kiinnostunut hoitopaikan päivärytmistä ja tekemisistä,Kysyisit hoitajalta,mitä tekevät päivän aikana,niin sitten itsekin ymmärtäisit miten paljon se pitää sisällään.Jos on luottamuspula jo valmiiksi noin vahvana kuin sinulla.en tosiaan suosittele perhepäivähoitoa.Sinä ilmeisesti olisit se hankala vanhempi,joita ikävä kyllä aina on.Perhepäivähoito on kodinomaista,turvallista,lapsiläheistä hellää hoivaa sinä aikana kun sinä teet töitä niska limassa.Hoitaja kuuntelee lapsesi kiukuttelut,syöttää,nukuttaa,ulkoiluttaa,halittelee,lohduttaa,leikkii,laulaa,askartelee,niistää nenän ja istuttaa potalle puhumattakaan kaikesta muusta.Ehkä juuri hoitaja näkee lapsesi ensi askeleet... muistathan sen .Älä koskaan aliarvoi ihmistä,joka hoitaa vierasta lasta pienellä palkalla,sillä siihen tarvitaan kyllä todellista kutsumusta!!
Siellä sitä otetaan itseensä niin, että tärinä käy.
Ei kukaan halua lapsensa kanssa "ostaa sikaa säkissä" eli valita perhepäivähoitajaa, josta ei tiedä mitään, ei tunne eikä kukaan tuttavakaan osaa suositella.
Hyvänenaika, ei kukaan valitse koirahoitolaa tai lakimiestäkään niin ja lapsen hoidossa on kuitenkin aika lailla "vakavasta" asiasta kysymys.
Kuten useimmat ovat kirjoittaneet, suurin osa pph:sta on varmasti sydämellä mukana työssään ja tekevät sitä rakkaudesta lapsiin - kurjalla palkalla ja oman kotinsa käyttöön antaen. Mutta on joukossa toisenlaisiakin. Ja pelkän nimen ja osoitteen perusteella vanhemmat eivät voi tietää, minkälaisesta hoitajasta on kysymys. Ainakaan meidän kunnassa ei kunnan valvonta ole kovin kummoista, siihen varaan ei voi laskea yhtään mitään.
pvkodin hoitaja piti typeränä kun jätettiin lapsi ~10k ikäisenä hoitoon. Nyt lapsi on reilu 2v enkä ole päivääkään katunut moista temppua vaikka päiväkodissa meinattiin, että hän on liian nuori ja sama tilanne oli myös kotona.
Nyt voi jälkiviisaana sanoa, ettei yhtään itkuista aamua ole vielä ollu ja jos vertaa tilannetta tuttaviin ja moneen muuhun joilla lapsi hoitovapaiden jälkeen lähtee päiväkotiin, niin kuulemma jatkuvaa kiukkuamista aamuisin.
Perhepäivähoitaja vieroksuttaa omalta osaltani monessakin mielessä joista muuta esim
1. Mistä voi tietää mitä päivän mittaan tapahtuu kun ei ole ketään toista aikuista katsomassa
2. Ruoka puoli, että onko monipuolinen vai ei
3. Miten hoidon turvallisuus järjestetty
Nuo kaikki tulee päiväkodissa luonnostaan, ellei ole sitten jokin salaseura pesinyt ovien taakse. Ainakin "meidän" päiväkodissa 4lasta kohden on 1 hoitaja joten suhde siis sama kuin perhepäivähoitajalla. Myös henkilökunta vaihtuu aika-ajoin päiväkodissa jolloin tulee väkisinkin uusia virtauksia ja sitä kautta ehkä myös sitä kasvatusta.
Sinuna jättäisin lapsen päiväkotiin perhepäivähoitajan sijaan, mutta ratkaisu on teidän
Vien lapseni aamuisin n.klo 7 perhepäivähoitajalle.Kun olen seurannut lapseni touhuja aamulla niin jo siitä voin olla vakuuttunut että vastassa ei ole lapselle milläänlailla vastenmielinen henkilö. Samasta asiasta kertoo myös se että joskus on kinaa poislähtöaikana kun lapsi haluaisi jäädä vielä hoitopaikkaan.Monia muita asioita voisin tässä luetella mutta haluan sanoa että seuratkaa lasta.Hän kyllä viestii missä hänen on hyvä olla,onpa se hoitopaikka sitten perhepäivähoito tai päiväkoti.Ja muistetaan myös se että joka työpaikassa on eritasoisia työntekijöitä.Yleistykset kannattaa unhoittaa.
Erittäin viisas näkökulma tähän aiheeseen.Todellakin,lapsesta sen varmasti näkee missä viihtyy ja on hyvä olla.
1. Päiväkodissakaan eivät työkaverit kovin helposti puutuu toistensa tekemisiin. Toiset saavat rauhassa tiuskia ja äyskiä lapsille. Mustelmia voi löytyä lasten käsivarsista "pienen" ojentamisen jälkeen jne.
2. Ruoka voi päiväkodissa olla niin suolaista ja maustettua, etteivät edes meidän koululaiset syö.
3 Perhepäivähoitajan koti tarkistetaan ja tarvittaessa epäkohtiin puututaan. Onnettomuuksia ainakin meidän päiväkodissa tapahtuu aina välillä.
Prosentuaalisesti päiväkodissa pitää olla tietty määrä henkilökuntaa tiettyä lapsimäärää kohti, mutta osastokohtaisesti vajetta kyllä syntyy.
Omia en olisi vienyt päiväkotiin alle 3-vuotiaina.
jättää noin pieni vieraalle hoitoon.
Ne on henkisiä ne vauriot, ne ei näy ulospäin.
Mutta ...on ihanaa seurata niitä pieniä ja antaa rakkautta kun vanhemmat ei viitsi.
kotona, se on paras vaihtoehto :)
Siellä on pikkuisilla alle 3 vuotiailla pienemmät ryhmät. Lapsi oppii sosiaalisuutta paremmin ja hoito on hyvää ja turvallista, kaikesta huolehditaan pienen osalta hyvin. Lisäksi hänelle kasvaa hyvä vastustuskyky flunssaa ym vastaan . Alussa saattaa tulla nuhaa ja yskää herkemmin mutta vastus kasvaa nopeasti.
Siellä hän oppii nopeammin taitoja joita perhepäivähoidossa ei välttämättä harjoiteta.
Lisäksi 1 vuotias saa paljon aikuisen syliä ja päiväuneen silittelyä ja läheisyyttä. Ruokailussa avustetaan niin kauan kun hän itse oppii syömisen taidon.
Ja kaiken lisäksi hän saa paljon kavereita joiden kanssa kasvaa rinnakkain, usein kouluikään saakka.
Päiväkodin henkilökunnan kanssa kannattaa aina keskustella kaikesta mikä askarruttaa mieltä.
Mitä on ne taidot jota päiväkodissa oppii nopeammin?
ole sellaisia taitoja, se on aina lapsesta ja hoitajista kiinni mitä oppii ja kuin nopeasti. Ja mikä kiire on lapsella oppia jotain? Lapsen tehtävä on saada olla lapsi ja leikkiä turvallisten aikuisten seurassa ja huolenpidossa :)
Olen aivan samaa mieltä, siksi sitä kyselinkin et mitähän ne taidot mahtaa olla.. :)
haluaisin tietää, että mitähän taitoja siellä
päiväkodissa opetetaan joita ei pph:ssa tai kotona
toteuteta? Tietenkin itse mietin, että jonotus ja
vuoronodottaminen on ehkä yksi. Jonotat vessaan,
käsien pesulle, ulos menoa, sisään tuloa,ruokaa,
nukkumaan menoa yms.Onhan ne tarpeellisia
taitoja koululaisille ja varmaankin hyvä opetella ja
yksi vuotiaasta lähtien.
Omat lapseni olen hoitanut kotona ja hyvin ovat koulussa
pärjänneet ja kavereitakin on riittämiin.
Tämä mielikuva 1v päiväkotikokemuksista ei ikävä kyllä vastaa todellisuutta.Niin moni äiti tuudittautuu näihin fanttasioihin. Näin pienen lapsen ryhmähoitoon päiväkodissa sisältyy paljon hankalia asioita joiden kanssa läheinen työskentely nimetyn hoitajan kanssa, joka on riittävän lähellä lasta ja pystyy siksi myös äidille kertomaan päivästä ja lapsen tunnellmista, on ainoa mahdollisuus äidille olla lähellä lapsen arkea.
Vaikeista asioista, ikävästä ja hämmennyksestä kertominen on hoitajille vaikeata, ei haluta syyllistää äitejä ja lisätä äidin huolta. Ikävä kyllä silloin myös äidit saavat vääristyneen kuvan lapsen päiväkodissa olemisesta.
Päiväkotien kasvattajat ovat yleisesti huolissaan alle kolmevuotiaiden ryhmähoidosta ja tiedostavat vaikeudet jotka estävät riittävän hyvän tuen antamisen. Avoimesti näistä huolista yhdessä keskusteleminen ei kuitenkaan ole vielä ollut mahdollista. Toivon mukaan kuitenkin tähän hiljalleen päästään. Todellisuuden kieltäminen ja epäkohtien väheksyminen ei auta ketään, vähiten lasta.
olen perhepäivähoitaja ja voin sulle vakuuttaa että pienokaiset saavat perhepäivähoidossa hyvin yksilölistä hoitoa paljon syliä, opastusta syömisessä,erillaisten tietojen ja taitojen opettelussa, lapset oppivat varhain esim. syömään itsenäisesti, haluavat kiihkeästi oppia pukemaan itse yms. kaikessa tekemisessä kannustamme lasta. nukkumaan mentäessä luetaan satu ja lapsi saatellaan uneen silityksin jos hän sitä kaipaa. suurin osa perhepäivähoitajista on valinnut työnsä rakkaudesta lapsiin ja tekevät työtä sydämmellään. kodinomaisuus ja läheisyys on lapselle tärkeää.
1 vuotias ei tarvitse vaihtuvia aikuisia eikä muiden paijauksia ja silittelyjä KUIN OMAN ÄIDIN!!!!
Päiväkodin alle 3-vuotiaiden ryhmät on yleensä sellaisia, joissa on 12-16 lasta ja 3-4 hoitajaa.Osa lapsista tarvitsisi kokoajan aikuisen syliä, eikä osaa leikkiä ollenkaan toisten lasten kanssa. Isommassa ryhmässä saattaa olla useampiakin vähän villimpiä lapsia, jotka villitsevät myös niitä rauhallisempia lapsia.
Kaikkia lapsia ei välttämättä silitellä päiväunille,koska on joitain sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat aikuisen kokoajan vierelleen, että rauhoittuvat ja välttämättä kuka tahansa aikuinen ei riitä vaan pitää olla joku tietty.
Miten lapselle kasvaa hyvä vastustuskyky flunssaa vastaan?
Meillä oli joskus yksi lapsi perhepäivähoidossa kun päiväkotiin ei mahtunut. Ensimmäisessä paikassa perhepäivähoitaja oli jättänyt pienen lapsen yksin ulos leikkimään, kun oli niin surkea ilma niin ei itse viitsinyt mennä ulos. Päivähoitotoimistossa olivat vaan huolissaan ettei asia leviäisi etteivät vahdi lapsia, kun kyse ei ole mistään uniikkitapauksesta. Uhdessä perhepäiväkodissa lapsi joutui syömään vaan keitettyjä makarooneja ja juomaan vettä, kun ei alkoholistipäivähoitajalla muuta ollut ja yhdessä joku mies oli vaan perhepäivähoitajan kanssa ja haisi viinalle. Päivähoidostakin lapset lähtevät kaupungeille seikkailemaan, kun pitävät jotain kokouksia, niin jättävät lapset oman onnensa nojaan. Varsinkaan sellaisten kanssa joissa tunnetaan käsite "sylihoito" ei kannata olla missään tekemisissä. Sellaisissa on sosiopaatteja jotka satuttavat lasta ilman mitään syytä.Eivät vahdi eivätkä kuykene vahtimaan lasta. Meidän lapsemme oli mustelmilla kyseisen hoidon seurauksesta ja pelkäsi mennä päiväkotiin. Otettiin pois, niin päiväkodin johtaja uhkaili että joutuu koulussa sitten tarkkikselle.
Maaseudulla on luotettavia paikkoja ja kaupungeissa seurakunnan päiväkodit. Muut on kyllä sellaisia, joita kannattaa välttää, ellei ole ihan pakko.
perhepäivähoito pienelle paras ratkaisu, tarhassa kolmekaan hoitajaa ei ehdi tehdä muksujen kanssa kun perusjutut.Lapset aika itsenäisesti tekee kaikkea, onko aina valvovia silmiäkään kaikkialla??epäilen..Ihanko liukuhihna työtä , kiirettä tahdotko lapsellesi semmoisen elämän.
Perhepäivähoitaja kaikessa rauhassa antaa aikaa lapsille leikkiin ja kaikkeen.Kannattaa seurata millaisen ihmisen käsiin lapsesi annat.Jos lapsi viihtyy, asiat on hyvin.
Kodinomaisuus pienelle tärkeää.
Mutta isompina 3v jälkeen lapsille on hyvä päästä muihin ympyröihin saa kavereita enempi virikkeitä.
Lisäksi tarhoissa ainainen sairastamiskierre,Sisäilma ongelmia jne.Onkohan kukaan koskaan miettinyt esim.homepäiväkoteja, hoitolaitoksia mitkä terveydelliset haitat saattavat vaania lopun elämää?astma puhkeaa sen myötä sairastamiskierre.Sairastamiskierre päiväkodeissa koko talven..ei siinnä auta huippu hygieeniakaan kun on esim sisäilma ongelmaa.Lasten hoitopäivien pituus on usein yli8h.Perhepäivähoidossa saattaa työpäivä alkaa klo 5..-5.30..päättyä 17.30 tai illalla myöhään..
Olen itse toiminut perhepäivähoitajana omien lasten ollessa pieniä ja omaan koulutuksen joka on hoitoalan koulutus. Olen työskennellyt myös päiväkodissa. Lapset kasvavat sosiaalisiksi perhepäivähoidossa. He saavat leikkiä rauhassa leikkinsä loppuun joka on tärkein asia lapsen kehityksen kannalta. Lapsi voi myös mennä levolle tullessaan aikaisin hoitoon, se ei aina päiväkodissa ole mahdollista. Pieni alle 3-vuotias ei ole valmis suureen ryhmään. Yleensä pottakoulutus on perhepäivähoidossa parempaa, koska hoitaja ehtii keskittyä siihen. Perhepäivähoitajat osaavat järjestellä työtniin että aikaa riittää. Itse luin unisadut mekoillen lasten keskellä jolloin he saivat nukahtaa turvallisesti aikuisen kyljessä. Lauloimme, leikimme, askartelimme, ulkoilimme, teimme retkiä. Mitä muuta pieni lapsi tarvitsee. Lisäksi perhepäivähoitaja osaa kertoa mitä lapsi oikeasti on päivän aikana tehnyt. Päiväkodeissa on valiutettavasti kiireinen tunnelma aamusta iltaan eikä se miehityskään aina ole ajantasalla. Hoitajat eivät tule kaikki aamulla yhtäaikaa ja jos joku on sairaana ei sijaista aina saada. Lisäksi jokainen toimii omalla tyylillään joten lapsella voi olla hyvin ristiriitainen olo miten tulisi toimia.
Omista hoitolapsistani on kasvanut hyvin omatoimisia ja tasapainoisia koululaisia. Vanhemmat olivat tyytyväioisiä vaikka jotkut aluksi epäilivätkin.
Ei lapsia(kaan) laitoksiin, eli perhepäivähoitoon. Sääli että talous pakottaa (yksinhuoltaja?) ylipäätään.
On se kumma kun lapsiperheitä ei voida tukea kotiin, vaan järjestetään kallis julkinen päivähoito.
Päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle noin 900€/kk. On täysin järjetöntä että pienipalkkainen yksihuoltaja vie pari muksua päivähotoon (maksaa 1800€) ja menee työhän josta tienaa noin 1500€/kk nettona ja maksaa työntantajan kanssa yhteesä saman verran veroja ja sotuja.
Moni jäisi kotiin jos saisi edes puolet palkastaan kotihoidon tukena. Vanhemmat saisivat hoitaa lapsiaan kotona ja yhteiskunta säästäisi rahaa.
hoitaa ihan ITSE, kun on jo VALMIIKSI luottamuspula?????????????.
Olen eri päiväkodeissa lastenhoitajana tekemässä sijaisuuksia. Lapset ovat hyvin yksilöllisiä ja joillekin sopii päiväkoti ja joillekin perhepäivähoito. Omat lapseni, 3kpl, hoidin aikoinaan itse eli olin 9v kotiäiti. Kaikilla ei ole tällaiseen mahdollisuutta. Mieheni matkusteli hyvin paljon ja silloin päätimme, että lapset eivät matkusta hoidon ja kodin väliä.
Päiväkoti on oikeasti hyvä ja turvallinen paikka lapselle.Päiväkodissa myös omahoitajasysteemi! Teemme kaikkemme lapsen hyväksi, olemme koulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia.Rakastamme, hellimme, silitämme, niistämme, syötämme, leikimme ja autamme myös epävarmoja vanhempia tarvittaessa.Joskus voi olla ettei kaikissa perheissä aina asiat suju toivotulla tavalla.Rakastan lapsia,he ovat miulle erittäin tärkeitä! En tee tätä työtä rahan vuoksi, sillä palkat ovat surkeita. Sinulle huolehtiva vanhempi neuvoisin pohdiskelemaan lapsesi ominaisuuksia ja persoonallisuutta. Kaikki ominaisuudet kehittyvät, mutta on hyvä oppia tunnistamaan lapsensa erityispiirteitä.Muistathan myös että neuvolasta saat apua pohdintoihisi ja tutustumiset päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa ovat mahdollisia. Sinun oman tietoutesi lisääntyminen kasvattaa luottamustasi ja se heijastuu myös lapseesi.Jos äidin/vanhempien suhde päiväkotiin tai perhepäivähoitoon potee luottamuspulaa tai epävarmuutta, lapsesi sen myös aistii. Äitiytesi kukoistakoon ja kaikkea hyvää jatkoon!
se luottamus pula tulee???mietippä sitä...kokemuksista,muiden näkemyksistä jne..
hyvä
asia kauaks kulkee pahat vielä pitemmäksi miten se sanonta
menikään..
Kun luo jo valmiiksi ennakkoluuloja, on aivan väärällä tiellä,
paras olisi hoitaa sitten itse. Oli Pk tai Pph , tutustumassa saa käydä ja
kannattaa olla itsekin aktiivinen , ja luoda hyvä vuorovaikutus lapsen hoitajaan /hoitajiin,
siitä alkaa turvallisuuden ja luottamuksen ensiaskeleet.
Onko lähellänen ryhmäperhepäiväkotia? Se on yksi HYVÄ hoitomuoto. 3 v. poikani aloitti viime tammikuussa hoidon päiväkodissa 21 lapsen ryhmässä. Se ei sopinut hänelle ollenkaan, ei halunnut mennä jne. Ryhmä oli aivan liian iso touhukkaalle ja menevälle lapselle. Hain hänelle paikkaa ryhmiksestä, 8 lasta ja 2 hoitajaa. Ja hän pääsi viime elokuun alusta aloittamaan ryhmiksessä. Kaikki on sujunut paljon paremmin!!! Luojan kiitos! Poika tykkää mennä hoitoon jne. Ryhmäkoolla on mielestäni suuri merkitys. Olen itse päiväkodissa töissä eskariryhmässä, jossa on 19 lasta. Se on välillä tosi kaoottista touhua! Toivottavasti ratkaisu löytyy ja lapsesi viihtyy hoidossa.
on erittäin hyvä vaihtoehto!
Itse olen myös hoitajana ollut päiväkodeissa, ja nyt pääsin tekemään sijaisuutta vuoden ajaksi ryhmäperhepäivähoitokodissa(ryhmis)
Tämän puolen vuoden aikana olen huomannut miten tämä pieni 8 lapsen ja 2 hoitajan yksikkö on paljon kiireettömämpi, välittömämpi ja lapset yksilöllisesti huomioivampi kuin isot päiväkoti ryhmät.
Itse olen toiminut perhepäivähoitajana n. 20 vuotta ja siinä ohessa ollut töissä silloin tällöin myös päiväkodissa pienten eli alle 3-vuotiaiden puolella. Omat lapseni hoidin aikoinaan kotona, mutta jos nyt pitäisi olla laittamassa omia hoitoon jonnekin tällä kokemuksella, niin huh. Itse tykkään kovasti työstäni, koska siinä on niin paljon hyviä puolia. Ja työ sopii mielestäni luonteelleni, koska olen aina ollut herkkä ja empaattinen.
Mutta pakko on myöntää, että meitä hoitajia on tosiaan joka lähtöön. Myös päiväkodissa. Monilla on sellainen käsitys, että päiväkodissa saa laadukkaampaa hoitoa kuin perhepäivähoidossa. Itse olen sen laadun tai siis laadun puutteen kyllä nähnyt siellä päiväkodissa pienten puolella montakin kertaa. Kun useampi pieni aloittaa hoidon samoihin aikoihin elo-syyskuulla ja itkua luonnollisesti riittää, niin eipä niitä kaikkia pieniä ennätetä eikä edes haluta lohduttaa, koska päiväkodin hoitajan sanoin " Eihän täällä voida ruveta sylissä pitämään, kun muksut tottuisivat siihen ja lapsia riittää.." Ja ikävä kyllä osa pientenkin puolen hoitajista on todella lyhytpinnaisia, kovakouraisia, lapsia tempovia jne. Ei se laadukkaammaksi hoitoa tee, jos siellä samassa ryhmässä on muitakin hoitajia, koska usein hoitajat ymmärtävät toisiaan ja käytöstään.
Ja varmasti samanlaisia hoitajia löytyy perhepäivähoitajistakin. Mutta ainakin se on perhepäivähoidon hyvä puoli, että ryhmä on pieni.
Itse kysyisin ensimmäisellä tutustumiskäynnillä perhepäivähoitajalta, mitä mieltä hän on itse työstään: mikä hänestä on raskainta tai ikävintä tai tekisikö hän jotain muuta työtä mieluummin, jos siihen olisi mahdollisuus. Tai ylipäätään jotain, että vastauksista selviäisi, miten motivoitunut, innostunut jne. hän on nykyisessä työssään. Että jotenkin saisi selvän, onko hoitajalla sydän mukana työssään.
Riippuu ihan hoitajasta ja päiväkodista kumpi paikka tuntuu paremmalta.
Esikoinen aloitti perhepäivähoidossa, paikka oli aivan ihana, hoitotätiä moikataan edelleen (hän ei varmaan enää poikaa tunnista, kun ei ole poikaa päiväkoti-iän jälkeen nähnyt kuin satunnaisesti).
Seuraavaksi molemmat lapset olivat perhepäivähoitajalla, jossa oppivat mm. katsomaan televisiosta lastenohjelmat heti aamusta, kotona telkkari oli siihen asti ollut aamulla kiinni, vain pikkukakkonen kuului ohjelmaan. Hoitajalla oli tapana käydä viikottain lasten kanssa kaupassa (3 perhepäivähoitajaa lapsineen lähtivät kimpassa kaupparetkelle, 2 km kävelyä ja nuorimmat rattaissa, meidän kaikkein nuorin ei sen vuoksi ollutkaan kovin hanakka kävelemään). Meille vanhemmille ohje oli, että ensin haetaan lapset, vasta sitten kauppaan - pahimmillaan lapsi kävi kaksi kertaa samassa kaupassa samana päivänä!!!
Päiväkoti oli meidän valinta, ja sinne pistettiin haku jonoon heti kun mahdollista. Sinne sai lapset viedä jo aikaisin, 6.15 kun meidän työt alkoi tuolloin klo 7 yli puolen tunnin matkan päässä. Aina oli mukavia hoitajia paikalla ja jo aamusta sai piirrellä. Samoin tekivät kävellen kaikenlaisia retkiä lähiympäristöön. Edelleen moikkaillaan hoitajien kanssa ja lapsetkin mainitsevat milloin ovat hoitotätejä nähneet - viimeksi kuulemma eilen (tytär, joka on jo 7. luokalla kertoi nähneensä yhden hoitajista).
Perhepäivähoitajissa on monenlaisia, esikoisen hoitotäti oli paneutunut asiaan ja teki kaikkensa lasten eteen. Toisena ollut hoitotäti hoiti samalla omaa esikoistaan, ja tuntui että se oli hänelle vain yksi vaihe elämässä, ei ammatinvalinta. Sen vuoksi ja varsinkin varahoitokokemusten vuoksi (lähipäiväkodissa) halusimme hoitoon jatkuvuutta valitsemalla päiväkodin heti kuin mahdollista. Meillä ei ollut mahdollista saada lapsia ensisijaisesti päiväkotiin, hyvä kun saatiin paikka kunnalliselle puolelle.
Miksi et valitse mainitsemiesi hoitojen välimuotoa, eli ryhmistä.
1 vuotiaan paikka ei todelakaan ole päiväkodissa, yli 10 lpientä, miten aikaa olisi muuhun kuin perushoitoon.Ei kenenkään lapsen Ole hyvä olla n20 lapsen ryhmässä. 5-6 vuotiaat ovat kykeneviä jollakin tasolla päiväkotiryhmään.
Ryhmäperhepäivähoidossa on 8 lasta ja 2 hoitajaa, tai 12 lasta ja 3 hoitajaa, jolloin yhden hoitajan on oltava lo. lasten iät vaihtelevat 0-5 v. On aikaa sylille jopa vanhenpien toiveille toki muun ryhmän toimintaan sisällytettynä. Lapsesi saa olla yksilö. Huolenaiheet huomataan helpommin(huom, niitä ei etsitä) On aikaa sylille, saduille, leikille, tai vain olemiselle jos siltä tuntuu.
Usein ryhmis käyttää lähipalveluja hyödykseen esim. kirjasto, koulujen jumppasalit, lähipäiväkodit.
Kysy vaihtoehtoa oman kuntasi päivähoidotoimistosta ja jonovastaavalta tilannertta ja käy ihmessä tutustumassa ko. hoitomuotoon.
ootteko joskus nähnyt perhepäivähoitajan joka esim. askartelis lasten kanssa, tai tekis muuten samoja juttuja kuin päiväkodissa?tyylihän on tää, että lapset istuu telkkarin ääressä katsomassa jotain kivaa videoo sillä aikaa kun hoitotäti istuu keittiössä kahvilla naapurin tädin kanssa. mulla on sukulainen pph:na ja se on joskus sanonut ettei siinä hommassa muuta vaadita kuin että osaa kääntää videokasetin toisinpäin.entäs ruokailu sitten:ateriakorvaus on niin onneton ettei sillä saa kuin tarjousmaksalaatikkoo ja sekin punasella lapulla.näkeehän sen jo palkastakin, ettei pph:n työtä tee kuin sellainen henkilö, yleensä nainen, joka ei muuhun pysty. kortistostakin saa paremmin, älkääkä nyt vaan sanoko, että se on kutsumustyö, ei se ole, vaan laiskan ja tyhmän ihmisen hommaa, joka ei koskaan päässyt opiskelemaan esim.lastentarhanopettajaksi.
Ei voi olla totta! Ehkä sinun pitäisi tulla katsomaan oikeaa perhepäivähoitoa. Tuo, mistä kirjoitit, on kyllä jotain ihan muuta. Monenko perhepäivähoitajan luona olet käynyt, kun olevinaan tiedät, ettei pph:ssa askarrella? Kyllä meillä ainakin askarrellaan, lauletaan, pelataan, leikitään ym. ym. Ja ruoat teen koulun/päiväkodin ruokalistan mukaan pienillä muutoksilla. Ettenkö pystyisi muuhun työhön ja että olisin laiska? Ei millään pahalla, mutta jo kirjoituksesi perusteella epäilen, että taidan olla aika paljon koulutetumpi kuin sinä? Katsos kun perhepäivähoitajakin voi olla ihan koulujakin käynyt -ja jopa useita vuosia lukionkin jälkeen ja vieläpä erinomaisen hyvillä papereilla. Jäi vähän mietityttämään sinun ÄO, kun et vieläkään osaa kirjoittaa isoja kirjaimia jne.. Ei pahalla :)
Törkeää mustamaalaamista ja yleistystä kenties jonkun poikkeuksen nojalla! Jos noin toimii sukulaises hoitajana vielä tänäpäivänä ihmettelen suuresti miten mahdollista! Pitäiskö sun ottaa yhteyttä ohjaajaan ja kertoa, että sun mielestä ko. henkilö tarvitsee työnohjausta. Tosin en usko tuota kirjoittamaasi. Olen itse pph ja tunnen lähipiirissä tosi monta muutakin pph.ta eikä yksikään ole tuollainen, ei todellakaan. Tv.tä tiedän joissakin ryhmissä katseltavan aamuisin, mutta se toive tulee useinmiten vanhemmilta.
Joo ja kyllä olen nähny hoitajan askartelevan, saduttavan, loruilevan ,laulavan ,pelaavan, muovailevan ym.ym lasten kanssa. Kaikki meidän kunnan hoitajat tekee niin,varmasti! Myös minä! Meillä kootaan lapsista myös kasvunkansioita käydään VASU-keskusteluja vanhempien kanssa ym.
oikeasti ole pienintäkään käsitystä siitä miten Pph työnsä tekee. Kunhan heitit tällaisen riidanhaaston tänne.
pPepäivähoitoa valvotaan säännöllisesti, ja yksikään vanhempi ei tyytyisi siihen ettei koskaan tehtäisi mitään, tai että aina syötäisiin maksalaatikkoa, joten tuollaisen (keksityn) pph:n ura olisi hyvin lyhyt.
Kortistosta ei saa parempaa palkkaa kuin oikeasta työstä, tässäkin näkee sen ettet tiedä mistä puhut.
Sinusta ei ole tähän työhän, olet hyvin lapsellinen ja vääristelet asioita. Et pystyisi kantamaan tämän työn vastuuta hetkeäkään.
Ter. Pph, jolla ammattitutkinto tähän työhän (sekä ammattitututkinto toiseenkin ammattiin, joten kouluja olen käynyt).
terveisin yks ent. perhepäivähoitaja joka ei ole ikinä ollut kortistossa ja joka valmistuu pian lastentarhanopettajaksi.
S
Huh-Huh ja Heh-heh! En voi muuta sanoa! Olen ollut PP-hoitajana 35v. Edelleen teen tätä työtä suurella sydämellä, vaikka pienellä palkalla. Kiitoksena saan jokapäivä halia ja pusuja lapsilta. Lapset jäävät aamuisin hymyillen vilkuttelemaan vanhemmilleen. Ja meillä kaikilla on niin mukavaa...!!
Veisin ja veinkin omat lapseni perhepäivähoitajalle, niiden ollessa 1,5 vuotiaita. Olen itse töissä päiväkodissä päivähoitajana, joten tiedän mitä sekin oikeasti on. En suosittele sitä noin pienelle lapselle. Olen ollut siis monenikäisten ryhmissä, onneksi usein ihan noin pienten ryhmät ovat pienempiä kooltaan, kuin isompien, mutta silti mielestäni on lapselle liikaa hälinää. Ja sairastelujakin tulee taatusti enemmän, kuin perhepäivähoidossa, koska lapsia nuhaisine nenineen on enemmän (jotka syövät samoja leluja jne.) Yleensä ei perhepäivähoitajalle laiteta kuin 4 lasta ja niistäkään tuskin kaikki ovat ihan 1 vuotiaita. Siellä on kodinomaista olemista ja lapsi saa kokea yhden turvallisen aikuisen huolenpidon koko päivän. Voithan vaikka soittaa perhepäivähoidon ohjaajalle ja kysyä mieltäsi askarruttavista asioista. Itse laskisin ainoaksi huonoksi pph:ssa sen, jos pph sairastuu tai lomailee, niin varahoitoon täytyy turvautua. (Meillä on käytössä pappa ja mummi yleensä silloin, kun en halua vieraaseen paikkaan viedä päiväksi tai kahdeksi ja niistä päivistä meillä ainakin hyvitetään hoitolaskuissa).
Päiväkodeissa ainakaan meilläpäin, ei sijaisia oteta, kuin silloin jos puuttuu talosta 3 tai enemmän henkilökuntaa ja siis usein joku on sairaana...
Nyt järki käteen, kun olette onnistuneet saamaan lapsen, hoida oma lapsesi kotona ja ole äiti !
Olen itse ns. ammattikasvattaja ja tiedän mistä puhun. Mikä ihmeen kumma on saada lapsia ja heti viedä hoitoon, ei se rahasta ole kiinni jos haluat nähdä oman pienen vauvasi kehitysvaiheet.. lapsen työpäivä päivähoidossa olkoon sitten perhepäivähoidossa tai päiväkodissa ei ole sama kuin se biologinen äiti alle 2-vuotiaan kohdalla. Alle 2-vuotias lapsi itkee hylätyksi tulemistaan eli tulee trauma, ei hän ymmärrä miksi hänet erotetaan äidistä eli sieluun jää jo jälki... Oi että minä en ymmärrä että joku haluaa 15- 18 kokoiseen lapsiryhmään yksivuotiaan.... mieti ja kaksi kertaa. Töitä ehdit kyllä tehdä, mutta kerran näet lapsesi tekevän jotain ainutlaatuista, mitä hän sitten vieraan hoidossa kenties tekee ja on jo sydän merkattu.
vie lasta minnekkään kotoa alle 4-5 vuotiaana.
Eräs henkilö oli 6 kk lapsen saatuaan hakemassa jo töitä. Kertoi että ei ollut saanut hakemaansa paikkaa. En viitsinyt sanoa, mutta tiesin kyllä syyn miksi ei ollut saanut työtä! Työnantaja ymmärsi laittaa tuon äidin vielä sinne minne kuuluisikin, kotiin hoitamaan omaa vauvaansa. Lapset on selvästi tehty tyydyttämään jotain omaa tyhjyyttä tai tarvetta, ei antamaan hyvää kotia. Koska se koti ei ole hyvä. Sitten kuulee taas niitä vanhempia jotka valittaa uupumustaan kun "pitää" yhtäaikaa hoitaa työ ja perhe-elämä. Voi voi kun on niin kova (itse hankittu) kiire että!
näitä minä joka päivä selitän työssäni.. tuleeko mun äitin tai isin kaveli vai kavelin kaveli, tai sitten äiti tai isi hakemaan... selitän että varmasti tulee...ja lapsi katsoo luottavaisesti... kello lähenee viittä ja sitten te lähdette kotiin palataksenne taas vaikka puoli 7 aamulla päiväkotiin... laatuhoitoa ja läsnäoloa ja syliä niin... toivoisin pystyväni tähän nykyaikana mutta en pysty kun ryhmäkoot ovat pahimmillaan 23 lasta. Mitä lapsellene kuuluu, syönyt hyvin, nukkunut, mitä muuta, enpä ehkä ehtinyt näkemään tai huomioimaan, joten voin puolivalheella selvitä että hyvin päivä meni. Näin kun jatkatte sinne koulumaailmaan, voisitte kysyä milloin olitte läsnä lapsenne päivässä, kuin illalla yöllä ja aamulla kun kiikkutitte kiireissänne hoitoon ja selitys oli työ. Provosoitukaa en välitä mutta näin se menee..
onneksi on olemassa vanhempia jotka tekevät lapsen työvpäivästä lyhyemmän mahdollisuuksien mukaan, mutta suurimman osan lapsi on päivähoidossa jos tarkkaan mietitte ja katsotte päivän kulkua..
olen surullinen
Opiskelen lähihoitajaksi tarkoituksenani suuntautua vanhustenhoitoon. Joudun nyt kuitenkin suorittamaan myös jakson päiväkodissa. Omat lapseni olen kotona kasvattanut ja käsitykseni päiväkodista on vai vahvistunut.Työntekijöiden kesken on valtavan huono ilmapiiri, en saanut minkäänlaista työhönopastusta. Kiireeseen ja stressiin vedotaan, verraten entiseen työhöni, he eivät ole kiirettä nähneetkään; lienee ylipaino ja vääränlaiset ruokailutottumukset syynä velttouteen. Minä olin paikassa orjana -sitä ei huomioitu, että opiskelen ja minun piti havainnoida lapsia eri näkökulmista. En siivoamalla saanut paljonkaan aineksia kriteerien aukomiseen ja niistäkin keskustelin ystävieni kanssa...hoitajat keskustelivat vain tuppervaarekutsuistaan, kun yritin keskustella lapsista ja lasten käyttäytymisestä. Päiväkodissa suositaan kauniita lapsia, vain heitä hemmotellaan. Kuri on kuin armeijassa, Pieni 3-vuotias pistetään tuolille miettimään tekosiaan, jos pienikin poikkiteloinen käytös...JA KUN VANHEMMILLA ON PÄÄVASTUU MÄÄRÄTÄ LAPSEN KASVATUKSESTA...ja sitä johdonmukaisuutta ja kasvatuskumppanuutta pitäisi noudattaa.
Suhtautukaa hyvät vanhemmat loukkaantumatta päiväkodin diagnooseihin kaikenmaailman syndroomista. Tuollakin oli yksi "epäsosiaalinen"...jolle löytyi diagnoosi...ahaa...tämä sitä vaivaa...ei katso silmiin: nappasi lasta hartioista kiinni ja tapitti lasta suoraan silmiin...olisin minäkin kääntänyt katseeni pois. Itse höpsöttelin hänelle seuraavana päivänä ja niin katsoi poika suoraan silmiin; hyvin älykäs poika, joka varmasi suuntautuu vielä elämässään johtotehtäviin, mahdollisesti itsenäiseen tutkimustyöhön. Erilaisuuden arvostuksesta puhutaan kauniisti, suurin osa sulautuu massaan, mutta niille positiivisesti poikkeaville helmillekkin haetaan diagnooseja. Itse turhauduin täysin koko paikassa ja viimeinen niitti oli se, kun yksi 1.5v. suorastaan pelkäsi minua. Ilmankos, kun kuulin, kun yritin lähteä hänelle vaippaa vaihtaamaan, lapsi lähti karkuun ja kuulin, kun tämä yksi hoitaja lohdutti:"Yrittikö ilkeä --täti koskea sinua, tule tänne turvaan". Hän MANIPULOI lasta minua vastaan...kaikkea muuta kuin lapsilähtöistä ajattelua...mutta halusi ja teki kaikkensa, että näyttöviikkoni menisi pipariksi - hän oli OHJAAJANI.
Ap:n kannattaa todella ottaa tämä todesta! Usean aikuisen pyöriminen 1v:n (ja kaikkien muiden!) ympärillä oli se sitten miten valvottua tahansa, ei mitenkään saa lasta tuntemaan itsensä turvalliseksi, eikä hän myöskään saa riittävän yksilöllistä huomiota.
Vaihdoin alaa, kun en enää jaksanut sitä diagnoosien hakua. Jos joku vähänkin erilainen, eikä niin söpö, ongelmia on...toisiin menee enemmän aikaa, ja kun hoitajat ovat vellttoja ja laiskoja pullukoita... Kyllä myös kannustan vanhempia suhtautumaan kriittisesti päiväkodin diagnooseihin. Eivät ole mitään lääkäreitä ja harvempi sieltä älykkäämmästä päästä, joten pientä suodatinta ottamaan vastaan niitä diagnooseja:-)
Pienen lapsen hermosto on kehittymisvaiheessa ja päiväkotien suuretn lapsiryhmien melu, jatkuva aikataulutus ( ulos, nukkumaan, välipalalle ja kaikki taytyy tapahtua tietyssä aikataulussa) nostaa lapsen stressitasoa, joka ei ehdi laskea edes päiväunien aikana. Ja kun monilla lapsilla on vielä pitkät hoitopäivät ja 5 päivää viikossa, pysyy stressihormoni korkeana koko ajan. Lapsi on ikään kuin hälytystilassa koko ajan. Lyhyt ilta kotona ja yöunetkaan ei riitä laskemaan stressihormonin tasoa vaan tilanteesta muodostuu pysyvä ja lapsi käy ylikierroksilla koko ajan. tämä ilmenee itkuisuutena, levottomuuten yms. eri variaatioina.
Aivot "oppivat" ja kokemuksista jää jälkeen ns. muistiratoja ja jos jatkuva tila on kiihtyneisyys niin tämä "kiihtyneisyyden rata"vahvistuu ja siitä tulee pysyvä. Ja vastaavasti jos "rentoumisrata" ( =näitä lepposia ja rauhallisia kokemuksia on vähän) on kovin ohut tai kapea aivoissa, on sitä vaikea "saada toimimaan" myöhemminkään.
Eli ehdottomasti, jos kotihoito alle 3-vuotiaalle ei ole mahdollinen, suosittelen perhepäivähoitoa tai muuta vastaavaa hyvin pientä ryhmää.
Jos tuntuu epäilyttävältä jättää perhepäivähoitoon niin kannattaa tehdä hiukan taustatyötä, millaisia hoitajia on tarjolla ja millaisia kokemuksia heistä on.
Onnea matkaan!
On parempi vaihtoehto. Kuinkahan aloittajaa itkettää,kun lapsesi lähtee rippikoululeirille,kun itkettää jo lastenhoitopaikan miettiminenkin? Koita vähän reipastua,johan asuntosi ikkunat menevät huuruun moisesta itkemisestä.
Olen lapsilleni opettanut, ettei lihavia ihmisiä saa pilkata, ovat sairaita. Miten selitän lapselleni päiväkodin pullukat tädit? Mielestäni heidän pitäisi myös omilla elintavoillaan toimia esimerkkinä lapsille.
Ja sitä jaksamistakin silloin olisi enemmän.
Täyttä puppua! Kerroppa miksi olisi päiväkoti TAAPERON näkökulmasta parempi?
Joo kierrä ihmeessä kaikki lihavat tädit. samalla kannattaa kiertää myös punatukkaiset, tummaihoiset ja liikuntavammaiset.
Punatukkaiset ja tummaihoiset ovat terveitä ihmisiä ainakin siltä osin. Lihavat ovat aina jollakin tavalla sairaita, että elämä on pois hallinnasta ja itse lihavuus tuottaa lisäsairauksia. Eli erittäin huonoja malleja lapsille. Minä en ainakaan halua lapselleni sellaista esimerkkiä. Terveellisestä ruokavaliosta ja liikkumisesta lähtee eväät elämälle. Lihavat tädit yleensä myös hyvin kateellisia. Tiedän, että päiväkodissa nämä kateelliset jopa mustamaalaavat hoikempia hoitajia lasten silmissä, ei lapsilähtöistä ajattelua ollenkaan. Kaunis ystävättäreni suorittaa työssäoppimista norsujen joukossa ja on alusta asti hyljeksitty ja lapsia puhutaan häntä vastaan.
olen sitä mieltä että perhepäivähoito on parempi ratkaisu. Kannattaa myös tutustua Keltinkangas-Järvisen tutkimuksiin. Päiväkodissa lapset ovat isommissa ryhmissä ja aina altavastaajan asemassa. Eivät tule kuulluiksi, eikä yksilöllisestä hoidosta voi puhuakaan. Tosi asiahan on tänä päivänä ettei sijaisia oteta tarpeeksi vaki hoitajien sairauslomien ajaksi. Koulutuksia on paljon jolloin myös tehdään vajaamiehityksellä töitä.
Parhaat hoitajat ovat luonnollisesti omat vanhemmat. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Itse sekä pph:na ja nykyisin 1 - 3-v osastolla päiväkodissa työskentelevänä olen sitä mieltä, että perhepäi vähoito eli pieni ryhmä on parempi ainakin alle 2-vuotiaalle lapselle. Riippuu tietenkin lapsen temperamentista, luonteesta ja hoitajien määrästä sekä sijaisten saatavuudesta sairauslomiksi ym. Joskus kiireisinä päivinä huomaa, ettei ole ehtinyt huomioida jokaista lasta tarpeeksi ja konttaavat lapset ovat kyllä säälittävä näky isossa ryhmässä. Silti on vaikea sanoa, onko loppupeleissä kuitenkaan vahingoksi lapsen kehitykselle olla suuressa ryhmässä, vai kasvaako lapsesta sen vuoksi vahvempi..
En kuitenkaan halua aiheuttaa syyllisyyttä vanhemmille päiväkodin valinnasta lapsen hoitopaikaksi. Hakekaa silti lapsenne hoidosta heti töistä päästyänne älkääkä tuoko lasta vapaapäivinänne hoitoon, kuten monet tekevät nykyään!! Lapsi tarvitsee aikaanne, vaikka tekisikin mieli pitää lasta hoidossa "koko rahan edestä"!
Tämä ei toki koske kaikkia vanhempia, mutta suuntaus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina...
Mielestäni alle kolme vuotiaalle on sopivin hoitomuoto pph, päivärytmi on rauhallisempi kun siirtymätilanteet pienen ryhmän kanssa ovat sujuvampia ja meteli vähäisempää kuin isommassa ryhmässä. Nykypäivänä toiminta on monipuolista myös pph:ssa ja eri ikäiset lapset samassa ryhmässä ovat rikkaus kaikkien kehityksen kannalta. Olen ollut pph kotona, ryhmiksessä ja sijainen päiväkodissa
lasten kanssa toteutettiin siten, että alussa perhepäivähoitoon, jossain vaiheessa, noin 5-vuotiaina sitten päiväkotiin, saavat enemmän virikkeitä ja kavereita, mutta sekin vähän riippuu hoitajista
Vein ensimmäisen lapsen 1v päiväkotiin ja huonompaa hoitoa ei olisi voinut olla! Kuulin itse kuinka lapsiin siellä suhtauduttiin/hoidettiin/kohdeltiin, kun samat sijaiset kävivät meidän päiväkodissa. Tuotiin lapset kipeinä hoitoon, joten meillä oli flunssa, flunssan perään, korvatulehdukset, keuhkoputkentulehdukset ja lopuksi piste i päälle oli keuhkokuume. Sanoin päiväkotipaikan irti ja hain perhepäivähoitopaikkaa. Hoidettiin lasta isovanhempien, perättäisten kesälomien turvin yli kesän elokuulle. Perhepäivähoitaja löytyi ja hyvä hoitaja olikin, lapseni oli hänen hoidossaan esikoululaiseksi saakka. Seuraavan lapsen kanssa ei miettinyt hetkeäkään hoitomuodoksi muuta kuin perhepäivähoitoa! Kaiken oppivat kuten muutkin ja ne hyvät käytöstavat ovat tänäänkin "paras perintö". Vieläkin lähetetään joulukortteja ja soitellaan, vaikka lapseni ovat jo aikuisia.
Itse valitsin toisen hoitajan käymällä ulkoilemassa leikkipuistossa, jossa perhepäivähoitajatkin kävivät. Seurailin miten lapsia hoidettiin, istutettiinko rattaissa, pyyhittiinkö nenää, miten puhuttiin lapsille. Yhden "aarteen" sieltä löysin ja kysyinkin häneltä suoraan mahtuuko ryhmääsi ensi syksynä lapsia. Onnekseni hän oli yksityinen perhepäivähoitaja, joten paikasta sopiminen oli meidän välistä. Ja taas mentiin esikouluikään saakka.
Päiväkotihoito on laitosmaista ja lapsen yksilöllinen huomioonottaminen vaikeampaa kuin perhepäivähoidossa. Jos päiväkodissa on kiinteät pienryhmät ja omahoitajajärjestelmä niin asiat ovat jo hieman paremmin.
Olen itse ollut 20v lastentarhanopettajana päiväkodissa niin isojen kuin pientenkin ryhmissä. Minun mielestäni perhepäivähoito on paras ja ainakin omille lapsilleni, kun en voinut itse jäädä kotiin.
Samoin toimin aikoinani lasteni hoitopaikan suhteen. Halusin heidät ehdottomasti perhepäivähoitoon, jossa he olivat kouluikään saakka. Tätä ketjua lukiessa selkeästi huomaa, kuinka päiväkodin ammattilaiset melkein poikkeuksetta kannattavat ainakin pienille lapsille perhepäivähoitoa. Kannattaisi vanhempien kuunnella joskus meidänkin mielipiteitä, sillä tosiasia on, että päiväkotihoito nykyisellään on tosi raskasta kaikille lapsille. Minullakin päiväkotityötä takana 33 vuotta ja kokemusta kaikenikäisistä lapsista.
Seuraavaksi voitkin sitten alkaa murehtimaan, että mistä kullannuppu aikanaan saisi hyvän työpaikan ja oikeanlaisen työsopimuksen --kannattaa alkaa nyt jo soitella ja tarkistella työnantajia ja lueskella työsopimusluonnoksia.
niin ja isovanhempien vanhainkotipaikoista ja huonosta hoidosta kannattaa myös olla huolissaan --siis OLETKO KUULLUT, että nykyään on sellaisia vaippoja, joita vaihdetaan vaan kerran päivässä..?!
--eihän sellainen käy laatuun herranenaikasentään! KYllä minä ainakin vaadin, että meidän mummulle vaipat vaihdetaan, tukka kammataan ja mekko oiotaan ainakin tunnin välein!
Meillä on molemmat pojat aloittaneet päiväkodissa ja hyvin on mennyt. vanhempi poika, nyt 10v, aloitti alle vuoden ikäisenä, ja nuorempi vuoden vanhana. Molemmat viihtyivät hyvin, joten ei kannata pelätä. Siellä on kumminkin noille ihan pienille lapsille ihan pätevät hoitajat paikalla.
Kaikki eivät kärsi eikä samalla tavalla mutta häiriöriskit suurempia mitä pienempi lapsi on kun aloittaa päiväkodin ryhmähoidossa. Tästä on jo runsaasti näyttöä ja tutkimusta. Jos teillä mennyt hyvin ei se merkitsesitä että päiväkotihoito olisi jotenkin suositeltavaa alle kolmevuotiaille, puhumattakaan alle 1v:lle.
On viety niin tiukille työntekijät että lapsille ei riitä aikaa...
Olen itse pph, koulutettu, kokenut. Olen työskennellyt myös useissa päiväkodeissa.
Minusta tärkeintä ei ole päivähoitomuoto, vaan ihmiset/ihminen joka sitä työtään tekee. Molemmissa löytyy hyviä ja huonoja. Jos saat hyvän pph:n se on paras vaihtoehto alle 3v. lapselle.
Molempiin vaihtoehtoihin voi tutustua etukäteen lapsen kanssa ennen kuin allekirjoittaa hoitosoimusta. Tutustuminen on tärkeää niin hoitajan, sinun kuin lapsenkin kannalta. Samalla voit kysellä kaikesta mikä mieltäsi askarruttaa.
Mieleni tekisi puolustaa pph:ta, mutta tiedän että meissäkin on tyyppejä joille en omaa lastani veisi. On päiväkodeissakin paikkoja joihin en omaa lastani veisi. Olen aika kriittinen ja siksi hoidinkin omani itse heidän ollessaan pieniä. Nyt näen asiat enemmän päivähoidon kannalta kuin aikoinani pienten lasten vanhempana. Pph:ssa voi olla helmiä, jotka todella sekä hoivaavat että kasvattavat, järjestävät virikkeelistä toimintaa ja toimivat vasun mukaisesti, mutta voi olla myös niitä, jotka kävelevät kaikki aamupäivät lasten kanssa, koska eivät viitsi pukea lapsille kuravaatteita eivätkä anna heidän leikkiä ulkona (=sotkea itseään) kuin vähän ennen kotiin lähtöä. Käyvät kaupassa omilla asioillaan lähes päivittäin ja pyyhkivät pölyjä ja siivoavat sisällä ollessaan. Samalla he kyllä valvovat lapsia, ettei heistä tule meteliä...
Itse olin lapsena perhepäivähoidossa kouluikäiseksi pari vuotta vanhemman veljeni kanssa. Ensimmäinen pphoitaja oli mukava äidin mukaan, itse olin sen ikäinen etten muista (1-2 vuotias) ja hoitaja erikoistunut juuri vauvaikäisten hoitoon. Seuraava olikin sitten jotain ihan muuta. Itselle on jäänyt mieleen se, kun sanoin (huom. todellakin sanoin/totesin, en kiukutellut) ruokapöydässä etten pidä hernekeitosta, siinä samassa hoitaja nappasi käsivarresta kiinni ja raahasi vessaan ja pesi suun saippualla eikä mitenkään helläkätisesti, siitä on jäänyt traumoja. Samainen hoitaja pisti kaikki hoitolapset syömään näkkileivän pihalla ettei tule muruja sisälle. Sanomattakin selvää, että veljeni ja minä emme kauaa kyseisellä hoitajalla olleet. Kolmas ja viimeinen hoitaja oli aivan ihana, niin lämpimät muistot olin siellä 2-vuotiaasta 6-vuotiaaksi. Koulun aloitin 6-vuotiaana, koska olen syntynyt loppuvuodesta.
Äitini on perhepäivähoitaja,ja voin kertoa että tämä kyllä hoitaa hoitopaikan mikäli sairastuu tai sitten työskentelee sairaana,perhepäivähoitajalla on myös apulainen joten luottaisit edes siihen että tämä vahtii ettei mitään käy,yleensä perhepäivähoitaja tekee työtä siksi että pitää siitä.
Oma tyttäreni(2,5v) on perhepäivähoitajalla. Ihan vaan sen takia, että kun olin tyäharjoittelussa vuosia sitten yhdessä päiväkodissa ja näin minkälaista touhua siellä oli, niin päätin etten koskaan anna lapsiani hoitoon päiväkotiin. Siellä hoitajat puhuivat vanhemmista pahaa selän takana ja huusivat lapsille ihan pikku asioista. Niin ja yhtä hoitajaa kohden lapsia on paljon enemmän kuin perhepäivähoitajalla. Joten perhepäivähoitajalla on jokaiselle lapselle enemmän aikaa.
Käyn lapseni kanssa kerran viikossa srk:n kerhossa, johon raahautuu yksi pph 4 muksunsa kanssa. Toisen äidin kanssa sitten juteltiin kotiin tullessa että antaisitko oman lapsesi tälle henkilölle hoitoon...nope.
PPH pitää voida tuntea/ jonkun pitää antaa suositus. Muutoin kyseessä voi olla "leipäpappi"
saanko kysyä, miksi ette antaisi hänelle hoitoon? vaikuttaako leipääntyneeltä vai mikä saa ajattelemaan, kerran viikossa näkemisen perusteella hän olisi huono hoitaja? itse näen päivittäin pph:ita puistossa ja kaikki vaikuttavat hyviltä hoitajilta, joille lapseni veisin ilomielin kun sen aika on.
Miksi olet laittanut lasta maailmaan kun et näytä haluavan olla kotona sen kanssa?
Meillä ainakin alkoi samantien päiväkodissa hirvee sairastelu rumpa.. korvatulehdus kierre alkoi sekä nappasi kaikki virukset mitä liikkui.. jopa tulirokon sai.. nyt lapsi on perhepäivähoidossa ja on sairastelua on paaaaaljon vähemmän. En suosittele noin nuorelle päiväkotia juuri tuon sairastelun ja hälinän vuoksi. Poika oli iltaisin aivan poikki ja se johtui osittain myös tuosta hälinästä..
Meillä kaksi tyttöä, jotka kumpikin olleet päiväkodissa ja nuorempi edelleen.
Meille oli alusta asti selvää, että päiväkotiin menevät. Siellä useita hoitajia ryhmässä. Monipuolista toimintaa lapsille. Ikätovereita, joiden kanssa leikkiä.
Itse en olisi "luottanut" perhepäivähoitajaan. Koskaan kun ei voi varmasti tietää, millainen hoitaja on.
Vaikka lapset ovat olleet isommissa ryhmissä, ei esim. sairastelua ole ollut mitenkään erityisen paljon.
Ja lapset menneet iloisin mielin hoitoon.
No voi voi. Lapsesi ei edes muista sinua päiväkodissa, kun on niin pieni vielä. Älä stressaa niin paljon. Päiväkodissa se ottaa kyl varmaan vähän yhteen toisten lasten kanssa, mutta ei se ole vaarallista. Meillä ainakin muksu menee ihan mielellään päiväkotiin, ja leikkii iloisesti kun käy hakemassa. Aluksi oli vähän kankeaa, kun kaikki oli uutta ja sitä myöten päivät raskaita. Toisten lasten seura on vaan hyvästä.
Varhaiskasvatus on erittäin hyvällä tasolla päiväkodeissa, joissa on hiljattain valmistuneita lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja sosionomeja. Nämä ammattiryhmät ovat tämän päivän varhaiskasvatuksen osaajia, ja tukevat lapsen kasvua ja kehitystä myös 1-3 v. ryhmissä.
Näin pienten tutkimusta on tehty kunnolla vasta 2000-luvulla, siitä viittaus vasta hiljattain valmistuneisiin, joilla on alan viimeisin tieto.
Oikeastaan voit miettiä, haluatko lapsellesi päiväsäilytyksen vai varhaiskasvatuksen.
Eikä kyllä paikkaansa pidä että laadukas varhaiskasvatus toteutuisi yleisestiottaen päiväkotien pienten ryhmässä. Laadukas päivähoito taapero-ikäiselle edellyttää jatkuvan läheisen kontaktin hoitajaan joka myös on kiinteässä JATKUVASSA yhteydessä lapsen vanhempiin.Tämän asetelman toteuttaminen päiväkotien ryhmähoidossa jossa aikuisten vaihtuvuus ja lapsiryhmien jatkuva paisuminen on kasvava huolenaihe. Ei lapsen turvallisuudentunne siitä kasva että stressaantuneet korkeasti koulutetut kasvatusalan ammattilaiset pyörivät lapsiryhmän ympärillä.
noin 5 vuotta päiväkodissa töissä, niin
kerroppa sitten tästä 1-3 vuotiaiden varhaiskasvatuksesta.
Epäilen ettetpä ole sen parempi kasvattaja kuin nämä
20 vuotta sitten koulutuksen saaneet päivähoitajat.
Kukapa sen kissan hännän nostaa jos ei kissa itse?
perhepäivähoitaja ei ole varhaiskasvattaja? Minulla on perhepäivähoitajan ammattitutkinto.
Entäs ne päiväkotien ylimääräiset esim. sivarit, opiskelijat, tettiläiset ovatko hekin mielestäsi parempia varhaiskasvattajia kuin perhepäivähoitaja?
se on siis päiväsäilytystä on siellä töissä ketä tahansa!
Liian usein valitettavasti juuri näin.
ei tule informaatio katkoksia!
http://www.valkeakoskensanomat.fi/cs/Satellite/Uutiset/1194657137021/artikkeli/hoitajien informaatiokatkos syyna paivakotipojan livahtamiseen.html
Turvallista ja tuttua aikuista se taapero eniten tarvitsee. Ei sitä mitään ihmeellisiä kuoulutuksia tarvita. Kunhan hoitaja on lapsista pitävä, myös äidin tarpeita ymmärtävä aikuinen, ei siinä tavallisesti muuta tarvita.Ammattimaisuus on sitä että ymmärtää pienen tarpeet ja on käytettävissä. Pph:n mahdollisuudet tähän on tavallisesti paljon paremmat kun päiväkotien hoitajien. Tämä on se todellisuus! Tietenkin on aina olemassa epäkohtia ja riskejä, mutta kyllä niitä enemmän löytyy päiväkotihoidossa.
perhepäivähoitaja on kaikista pahin. Hoitaja joka ei osaa sanoa EI kun ohjaaja sijoittaa lapsia ylipaikalle. Kun valitset ja jos se on kotona työtä tekevä perhepäivähoitaja, ryhmiskin on perhepäivähoitoa.
NIIN VARMENNA, ETTEI KYSEINEN HOITAJA OLE VASTUUTON, ELI ETTEI OTA YLIPAIKOILLE LAPSIA!!!!!!!
tämä on pötypuhetta, ei näin tehdä missään!
Ylipaikoille lasten ottaminen on huomattavasti tavallisempaa nykyään päiväkodeissa!
Olen ollut keikkatöissä molemmissa, opiskelen tällä hetkellä lto:ksi.
Perhepäivähoitajaa en juuri itsekään lapselle valitsisi, koska niistä ei koskaan tiedä.
Päiväkotien laatu menee jossakin määrin myös alueiden mukaan, huonommilla alueilla on enemmän ongelmaperheitä eivätkä ne ole niin toivottuja työpaikkoja, lisäksi ongelmalapset rasittavat niiden pätevien/mukavienkin hoitajien kestokykyä.
Olin juuri vähän aikaa sitten perhepäiväkodissa keikkatöissä. Se ei sinäänsä niin suuresti eronnut päiväkodista sisustukselta tai muutenkaan, paitsi se oli tietenkin paljon pienempi, hoitajat eivät olleet niin korkeasti koulutettuja eikä lastenkaan oppimiseen panostettu ollenkaan. Niin ja hoitajat ovat vastuulla lasten ruoasta, välipalaksi näille lapsille syötettiin sipsiä, karkkia ja suolatikkuja!! pienet 2-6 vuotiaat saivat kaikki lautaset täyteen sipsiä karkkia ja suolatikkuja. Eli kyllä minä ehdottomasti valitsisin sen normaalin tai yksityisen päiväkodin lapselle.
Valehtelet edellinen! Yhdessäkään perhepäviäkodissa ei edes ole hoitajia, vaan yksi ainoa perhepäivähoitaja omassa kodissaan. Et ole ollut sellaisessa smissään harjoittelussa, kun et tuota edes tiedä. Ryhmäperhepäiväkodit ovat erikseen ja sen tietää jokainen opiskelijakin.
höpöhöpö! Ryhmiksissä pätevät päiväkodin säännöt ja siellä syödään listan mukaan! Ei siellä kukaan ostele moisia, koska ei ole omia rahojakaan! Lie olleet synttäripäivät kyseessä!
Pienelle alle 3-vuotiaalle paras on pphoitaja, ihan jo pelkästään siksi, että ryhmäkoot ovat aivan liian isoja pienille tarhoissa. Tarhassa yksi hoitaja hoitaa 4 alle 3-vuotiasta, kuka meistä oikeasti pystyy sanomaan, että pystyisi hoitamaan hyvin neljää 1-2-vuotiasta (jotkut vielä nuorempia)? Se aika menee ihan perushoitoon ja vaipanvaihtoon ja jos yksi hoitaja on poissa, usein kuulemma yksi hoitaja saattaa joutua hoitamaan esim. 8 pientä lasta yksin! Varhaiskasvatuksesta voidaan puhua vasta 3-vuotiaasta eteenpäin, muistaakseni Keltikangaskin on sen sanonut jossain artikkelissa. Sitä ennen kyseessä on vain hoivaa, ei alle 3-vuotias tartte kuulemma mitään "hienoa varhaiskasvatusta", vaan syliä, rakkautta ja yksilöllistä huomiota! Sen sijaan pphoitajalla saa olla kerrallaan vain 2 alle 3-vuotiasta ja 2 vanhempaa 3-6-vuotiasta lasta, joka on siis paljon helpompi!
Hmm, ihan omasta 3-pphkokemuksestani voin sanoa ettei noi vanhemmat 3-6-vuotiaat välttämättä ole helpompia kuin alle 3-vuotiaat. Yli 3-vuotiaat vaativat paljon enemmän puuhaa, kuin alle 3v ja saattavat tylsistyä kun hoitaja vaihtaa pienille vaippoja.
Heippa. Olen kierrellyt päiväkoteja sijaisuuksia tehden. Olen muutama vuosi sitten valmistunut lähihoitaja ja odotan itse esikoistani. Kokemuksesta olen siihen tulokseen tullut, että en itse aijo laittaa lastani päiväkotiin. Paljon mieluummin perhepäivähoitajalle.. Ja pph:nkin pitää olla mukava ja omasta mielestäni luotettava. Mielipiteitä on monia, mutta sitä mieltä minä olen :)