alkaa kohta savu nousta..tai noussut jo pidemmän aikaa.en kohta enää pärjää 9v tyttäreni kanssa jonka käyttäytyminen on mennyt aivan mahdottomaksi. joka aamu alkaa huudolla kun ei jaxa lähtä kouluun ja ei kaxa pukea päälle ja haluu sitä ja haluu tätä ja kaikki pitäisi mennä juuri niinkuin hän haluaa. ja mieletöntä isottelua ja nokkavuutta.esim: mä haluun sen ja sä ostat sen..ja jos et saata mua kouluu ni en mee sinne ollenkaa. ei kohta enää kiinnosta eikä jaksa tehdä/mennä tytön kanssa mihinkään kun joka paikassa tulee riita.kauppareissukin voi päättyä karmeaan huutoon kun hän ei saa suklaapatukkaa.ja kiittämättömyys..tyttö sai talvikengät niin ennenkuin päästiin edes kotiin niin alkoi valitus että täytyy saada uusi takki.ymmärtäisin jos tyttö olisi tottunut aina saamaan kaiken,mutta ei ole saannut.yleisin vaatteiden ostopaikka on kirpputori ja muutenkin yksinhuoltajana tyttäreni ei ole tottunut "ylelliseen"elämään. viik.loppu aamut alkavat sillä että "mennään sinne,käydään siellä jne..tuntuu että mikään ei riitä mitä teen.joka päivä joudun sanomaan samat asiat..esim:kenkiä ei jätetä keskelle eteistä,takki naulakkoon,tiskit tiskialtaaseen,nukkumaan menosta joudun aina sanomaan 3 kertaa ennen kuin mitään tapahtuu.ei vaan kohta enää jaksa.jos tässä iässä tälläistä niin kauhulla odotan murrosikää.ei tule mieleenkään että löytäisin miehen ja alkaisin seurustelemaan..ei kukaan jaksaisi tälläistä kiukkumyllyä.
9v kiukkuttelu
toivo mennyt
244086
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
mulla on pikkupbroidi joka on 8 vuotias ja se on ollut laitoksella ton takia tai siis sairaalassa.
'se hakkaa äitiäni ja saa ihan vitunmoiset raivokohtaukset.. SULLA EI OO NIIN PAHA!
moi! Mulla on Pikku sisko joka on 10 vuotta . Se on alottanut raivoomisen 9vuotiaana . Se on jokin kiukku ikä jolloin pitää kaikki mennä miten minä käsken. Olet vain hiljaa ja et välitä. Ei hän jaksa koko ajan valita. Ottakaa Tyyliin kiristys peliin. Tarkooitan esim että jos tytto huutaa kaupassa ... Kotona Jokin tytön rakkaimmista leluista tai peleistä kirpparille myyntii tai pannaan. Kyllä rupee tottelemaan jos on jo monta¨rakasta lelua/peliä/asiaa pelissä.
kiitos viestistä! :) "kiva" kuulla että muillakin kiukutellaan :) oli oikein varteenotettavia konsteja.mukavaa talven odotusta
Niin tuttua! Olen ihan loppu oman 9v.:n kanssa. Kuulostaa aivan samalaiselta. Pelottaa välillä, että alan inhota häntä. Murrosikä pelottaa myös tosi paljon. Minkähänlainen kovis siitä kuoriutuu... Tsemppiä sinulle!
Ja minua sanottiin silloin hirveäksi? PAH! Ootas vaan niin kyllä se sitten jossakin vaiheessa valaistuu, itselleni ainakin kävi niin murrosiän alkaessa.
juu meillä kans sama homma alkoi kun likka oli jus jotain 9v nyt 11v ja pahemmaksi menny kauhulla odotellaan sitä murrosikää =/ niin kokeilin kans sitä että otan pois jotain tärkeää (tietokone,tv,pelikone,kännykkä yms) ei auttanut ei kityssyt niitä takaisin mut muu kitinä ja kiukkuilu ja epäsiisteys jatkui. kännykän annan nyt pitää jos joskus olen pienempien muksujen kanssa kaupassa tai neuvolassa niin jos sattuu jotain kun tulee koulusta ni on ainakin puhelin hätätilanteita varten kun ei ole naapureitakaan lähettyvillä. oma lapsuus on ollu aikan räväkkä ni tiedän mitä murrosikä voi tuoda tullessaan. tietty teen kaikkeni ettei likka kulje samoja polkuja =) (surutonta nuoruusaikaa tosiaan vaikka sinne surujakin mahtui sekaan) =)
Minulla on lapsenlapsi joka on kauhea kakara, manipuloi äitiään ja minua tai ainakin yrittää jos annan siihen mahdollisuuden. Valehtelee ja juoruilee olemattommisra asioista. Olen alkanut inhota häntä. Lapsen äitikin on niin sokea että ei huomaa sitä. Lapsi on liian viisas. mutta salakavala.
En osaa kuvitellakaan millaista olisi ollut elää lapsuutta ja nuoruutta jos kaikki vaatteet haettaisiin aina kirputorilta. Kun ajattelisi että ne voivat olla luokkatovereiden vanhoja. Se on kuitenkin vaikea paikka lapsellekin. Kyllä nyt isän täytyisi alkaa maksaa lapselle edes joskus uusiakin vaatteita, ettei hän kokisi olevansa aina syrjäytyvä. Jos ei isä niin isovanhemmat isän puolelta. Jos kaikesta on aina ollut puutetta koko elämänsä ajan niin ymmärrän hänen katkeruutensa.
Voisitteko saada diakoniatoimistolta maksusitoumuksen lapsen vaatteisiin. Kyllähän lämmin talvitakki pitäisi lapsella olla, ei liian pieni. Harkinnanvarainen toimeentulotuki?
Tuo kaikki kuuluu ikään, ihan normaalia 9v;n käytöstä.
Tottahan toki rasittaa, mutta jos aikuiset pysyy aikuisena, asettaa rajat ja rangaistukset, homma pelaa.
Kokemuksen syvällä rinta-äänellä voin sanoa, että pysy vahvana ja lempeänä auktoriteettina, vaadi käytöstapoja ja kunnioitusta.
Palkinto seuraa vain jos osaa tyttö käyttäytyä!
Voi teitä curling-vanhempia,,,
Helpoin tapa on hakea ammattilaisen apua. Mannerheimin lastensuojelu liitto on hyvä netti sivu aloittaa etsiminen.
Ei kannata jäädä yksin ongelman kanssa.
yhdessä ja erikseen ammattilaisen kanssa keskustelu voi saada aikaan ihmeitä.
Olet ottanut lapseltasi vastuun pois jo pienenä ....nyt kun hänen pitäisi toimia itsenäisesti on tullut ristiriita ei pystykkään tekemään mitään ......siis palauta vastuu lapsellesi niin voitte molemmat paremmin. Sinä kerrot hänelle että hän saa ottaa vastuun asioistaan ...aamulla on tuonikäisen jo herättävä itse kellon soittoon...sinun ei tarvitse sotkeutua ollennkaan ...jos myöhästyy eihän se sinua haittaa vaan lastasi ...jos läksyt on tekemättä älä jankuta vaan anna olla ...jos vaateet ei mene pyykkikoriin ei kukaan niitä pese eikä kerää kulkee likasissa...siis anna lapselle vastuu takaisin hän osaa jo pestä omat pyykitkin kun vaan annat tilaisuuden...elä omaa elämääsi ...jos lapsi huutaa sanot vain rauhallisesti että meillä puhutaan normaalisti jos siihen et pysty en kuuntele ollenkaan ...älä anna hänen pomottaa itseäsi.....muista vaan itse pysyä rauhallisena ja puhua hiljaa...kehu lastasi aina kun vähänkin on kehumista mutta älä moiti ja jos koti konstit ei auta hanki ammattiapua vielä kun voit...ja halaa lastasi joka päivä ja kerro että pidät hänestä
:D:D:D Voi kun tuttua tuo.Samanlainen 9 vuotias neitokainen on täälläkin.
Joka päivä kasa ulkovaatetta ja monesti päivässä odottaa keskellä eteistä joka ne poimis kaappiin...paitoja vaihdetaan monesti päivässä kiukutellen "EI OO MITÄÄN PÄÄLLE LAITETTAVAA" :D
Miksi Ella saa sitä ja tätä,miksi Sara pääsee sinne ja tänne,miksi meillä ei ole sellaista,milloin saa uuden sellasen ja tuollaisen...silläkin on, miksi minulla ei....
Pahaa ruokaa...miksi ei mennä pizzalle,miksi ei mennä raxiin...ompa köyhää elämää.
Kaupasta kahmisi kaikki vaatteet,laukut ja korut mukaan ja kauppareissu päätyy viimeistään autossa huutoon...miksi en saa...toisillakin on.
Neiti passuttaa kotona ...tuo se ,anna tämä.Harja hiukset,eti yöpaita jne.
Valtaa tv:een,huutaa kurkku suorana...välillä on kaikki paskaa,koulu on tylsä paika,opettaja on tylsä,äiti tajua,isä ei tajua....
Koko ajan vailla jotain.
Toisesta korvasta päästän pihalle osan ja en edes vaivaudu osallistumaan vaatimusten toteutumis yrityksiin.
Taitaa olla lähestyvän murkkuiän ensioireita ja kasvamista neidoksi :)
Samantapaista kiukuttelua myös täällä. Alkavaa murkkuikää veikkailen pojalleni (täyttää kohta 10v). Eniten tapellaan läksyistä ja nukkumaanmenoajasta. Mutta onneksi tämä on vielä kausiluonteista. Murkkuiästä ollaan jo heiman juteltu etukäteen, lähinnä näistä kiukkupuuskista, kun poika siitä itse aikanaan kyseli. Nyt sitten naureskellaan kiukkuillan jälkeen, että taitaa se murkkuikä jo kummitella.
Kiukkupuuskat on mielestäni myös persoonakysymyksiä. Kaverin saman ikäinen tyttö ollut "tulta ja tappuraa" koko pienen ikänsä ja meillä poika enemmän rauhallisempaa sorttia. Tämä näkyy myös näissä kiukkukausissa, erilaisia ovat kestoiltaan ja muodoltaan. Lisäksi aikanaan on tullut joissakin asioissa rajat asetettua niin, että toivottavasti ne vielä pitää ja pitkään. Esim. kielenkäyttö ja käyttäytyminen; kotona ei kiroilla ja vanhempia kunnioitetaan eli ei tulla huutamaan mitä sattuu. Välillä asiat harmittaa ja kiukuttaa ja kaikkea ei saa mitä haluaa, ja tämä on ok. Mutta turhanpäiväinen napina ja ivailua on jotain, mitä en sulata eikä sitä meillä onneksi olekaan.
Tuosta vaatteiden laittamisesta eteisessä... Pari kertaa jätin kylmästi ulkovaatteet lattialle märkinä lojumaan ja sitten aamulla tai kun kaveri tuli ulos hakemaan, niin ihmeteltiin, että mitenkäs ne vaatteet noin märät on, onko toisia sopivia vaatteita tilalle vai pitääkö laittaa märät vaatteet päälle - oppi laittaman vaatteet naulakkoon :)
Voimia vaan aloittelijalle ja kaikille muillekin tämän asian kanssa painiville. Yh minäkin.
Kyllä nykyään vanhemmat jaksaa narista.
Taidat olla ite pahempi itkupilli kun täälä valittelet. Jos et jaksa tytön kiukuttelua niin anna peris vähemmän tärkeissä asioissa.
Kyllä luulisi aikaihmisen saavan 9v kuriin. Jos ei saa niin itessä on vika ja thats it.
Ime MunAA
nykyajan "vanhemmista" ei oo vanhemmiksi
ja lapsia pitää tehdä vaan lisää
tämänkin taavetin "hyvä perhe" jo menny alusta pilalle
tuli heitettyä mies pellolle tai läksi itse menemään
joka tapauksessa ei osata edes muutamia vuosia pitää parisuhdetta ylllä niin miten henkisesti vammainen ihminen sitten osaisi hoitaa/kasvattaa lasta
ja !ei kun kaikki on lapsen vika kun huutaa ja heiluu"
yksinhuoltajuus on nykypäivän naisen "normaali"olotila
nussia pitää mutta ei saada puolisoa pidettyä sen vertaa että lapsi kerkeis edes täysikäiseksi sit ihmetellään kun on lapsen mieli järkkyy yms
mutta ei ei oo naisissa mitään vikaa ei ei ei :)
sääli vaan lasta minkälainen kylmä lahna,parisuhteeseen kykenemätön otus sunkin tyttärestä valitettavasti kasvaa kun olet tehnyt niin hyvää työt (ja kaikki taputtaa karvaisia käsiään)
jatka hyvin tehtyä työtä ,kannattais varata sukan varteen rahaa mielenterveys hoitoihin siis sinulle ja lapsellesi ja toivottavasti ei lisää lapsia oo suunnitelmissa kun oot niin hyvää työtä tehnyt tämänkin kanssa.
suosittelisin kummallekkin kevyttä reseptilääkitystä.
lapsesi tulee valitettavasti edustamaan nykyajan niin trendiästä naistyyppiä :kylmä kun lahna
Tarinatädiltä Tarinaa. Sairasta soopaa.
Ben Furmanin muksuoppi. Kannattaa ja helpottaa huomattavasti. Meillä adhd-lapsi, jolla ollut vaikeaa. Tuo todellakin toimii, kunhan jaksaa panostaa täysillä siihen.
et anna kuukauteen mitään periksi niin voi saada lapsen kuriin mutta älä anna periksi ja lapsesi on jo alkavassa murrosiässä.
Minnäe oun kuunnellunna koko naemisisa oloaekaen akan murjotusta millo mistähi. Tie sittee ja tättee, ethän sinnäe mistee mittee älyvä, elä kuorsoo, elä ryystä sittee soppoos, elä pierre, elä tie mittee ominepäenes, mäne siittee ja mittee kaekkee muutahi. Ja likka on oppinna äetiltänsä samallaeset käätöstavat. Siittee muuten suapi joku lökäpöksy viälä ihtellensä "hyvän eekon". Mittees minnäe niillen kahellen mahan,ee aata vuurmannin opit ennee eukkoon, eekä liijjon sen koommi tyttärree... tulupat korvissaen alavarriinsa ja er huoneesa oltava. Hommasi oman telekkarinni,ko en jaksanna sittee aenasta riitoo ja surhvoomista er kanaviin välisä. Laeton lustelekkarijja siellä sittee näkkyy porRNnoohi.
Voipihan tuossa olla että,lapset eivät ole saaneet olla lapsia.Kaverit on paremmin,kaikkea...kaikkea.En kyllä mainitse itseni kouluvaatetusta...Olenkin jo vanhaihminen eri vuosituhanneltakin.
Kevättä kohden ollaan menossa.Koittakaa jaksaa joskus "helpottaa".en ole huumori-ihmisiä.
Minulla on 8,5-vuotias poika, joka on lähes samanlainen. Meillä auttaneet (jonkin aikaa) seuraavat systeemit:
- sanon/pyydän vain kerran enkä vastaa jäkätykseen => poika tekee valittamisen jälkeen pyydetyt hommat
(jaksan pysyä tässä vain jos en itse ole väsynyt - yh-äiti)
- pistän leikiksi ja alan kiukuttelemaan samalla tavalla.
- huudamme molemmat täyttä kurkkua, ja sitten lopuksi istumme kaakaolle, ja yritän saada keskustelua aikaiseksi.
PARAS: laitan tiukasti kotitöihin enkä päästä pleikkaa pelaamaan enkä nettiin. Viime viikolla sanoin, että pese sinä matto, minä laitan pyykit koneeseen. Vedellä oli pyykkituvassa kiva leikkiä. Oli lopuksi tyytyväinen itseensä ja suoritettuun työhön. (muistin myös kehua)
Ota ohjat käsiin ja sano, että nyt meillä muuttuu systeemit: saat kyllä sitä ja tätä, mutta ensin työ, sitten huvi. Ja tätä kaavaa pitää toistaa vähintään 2000 kertaa, ennenkuin menee perille.
Tärkeätä olisi myös tietää, onko jo kyse esipuberteetistä. Pojalleni on ennustettu alkavaksi JO 10-vuotiaana!
Myös tärkeä sanoa, että rakastaa lastaan, mutta energian voi suunnata kivoihinkin juttuihin. Muista tehdä lapsesi kanssa yhdessä jotain, vaikka marisisikin vastaan. Tsemppiä!
Itse olen tällä hetkellä 11 vuotta... Itse kiukuttelin joskus vähän näin, jospa pitäisit pienen puhuttelun lapsesi käytöksestä ja vaikka menisitte yhdessä lenkille ja juttelisitte kaikesta kivasta. Itseeni tämä tehosi (: