Muistan sen kesäillan.
Se oli samanlainen kuin monasti ennen.
Silti muistan sen erikoisena iltana.
Aurinko laski,
iltatuuli suhisi leppeästi rannan kaislikossa.
Sorsaemo narisi poikasilleen,
järvi välkehti auringon laskevassa kullassa.
Sinä sanoit
-Lausutaan runo.
Ja sinä lausuit;
riimittömän, repaleisen
hajanaisen runosi
-hymyillen.
Itse en lausunut runoa.
Tämä ilta on kuin runo
-sanoin.
Ja sinä, sinä
teit siitä täydellisen.
En koskaan unohda sitä iltaa.
Se oli samanlainen kuin monasti ennen.
Silti muistan sen erikoisena iltana.
Aurinko laski,
iltatuuli suhisi leppeästi rannan kaislikossa.
Sorsaemo narisi poikasilleen,
järvi välkehti auringon laskevassa kullassa.
Sinä sanoit
-Lausutaan runo.
Ja sinä lausuit;
riimittömän, repaleisen
hajanaisen runosi
-hymyillen.
Itse en lausunut runoa.
Tämä ilta on kuin runo
-sanoin.
Ja sinä, sinä
teit siitä täydellisen.
En koskaan unohda sitä iltaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.