Mikä on mennyt pieleen, kun parin asteen pakkasessa katolla oleva kuura/lumi sulaa kattotuolien kohdalta? Siis sellaiset sulat raidat muodostuu katolle.
Samanmallisissa Teijo-Taloissa sama ilmiö. Alueen muissa taloissa näin ei tapahdu. Hassun näköistä, kun Teijoissa on katolla raidat!
Onko kattotuolin puu niin paljon varsinaista lämpöeristettä huonompi eriste, että lämpöä johtuu näinkin paljon? Vai onko lämpöeriste laitettu huonosti ja reunat vuotavat?
Harmittaa vain kalliilla sähköllä sulatella lumia...
Samanmallisissa Teijo-Taloissa sama ilmiö. Alueen muissa taloissa näin ei tapahdu. Hassun näköistä, kun Teijoissa on katolla raidat!
Onko kattotuolin puu niin paljon varsinaista lämpöeristettä huonompi eriste, että lämpöä johtuu näinkin paljon? Vai onko lämpöeriste laitettu huonosti ja reunat vuotavat?
Harmittaa vain kalliilla sähköllä sulatella lumia...
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tulee ensimmäsenä mieleen, että onko siellä katteen alla aluskate? Saattaavat rakentajat "säästää" jättämällä sen pois. Ainakin peltikate tipuuttaa talviaamuisin vettä alleen, jos aluskate, joten ne eristeet kostuvat. Ainakin konehallini peltiseinästä näkee pakkassäällä, missä kohtaa on tuulensujalevy pellin alla, se on huurussa, jos pelkkä pelti, niin ei ole huurua pinnassa.
Ei kai näissä ole kuin ponttilaudoitus alla. Ei ole ullakkoa, vaan mansardikatto.
Minkälainen remppa on laittaa katto kuntoon ja paljonko maksaa noin suurin piirtein?
Kyllä tuo huurteen puuttuminen johtuu kattotuolin "ylälankuun" varautuneesta lämpöenergiasta ja lämpötilan muutoksista. Puu varastoi lämpöenrgiaa kiloa kohti esim betoniin verrattuna kaksinkertaisen määrän. Jos ulkolämpötila on tasaisen kylmä ja kostea pitempään, niin raidat häipyy katoltasi. Jos välikatto olisi vuodon takia pakkasella selvästi plussan puolella, niin sulamisen pitäisi tapahtua ensin kurkiasen läheltä jos se on täysin avoin tila.
Siinä talossasi taitaa ollakin lämmin yläkerta. Paljonko eristettä on huovan aluslaudoituksen alla? Jos kattotuolien välissä on huomattavasti lisävillaa kattotuolin kohtaan verrattuna, niin ehkä edellinen kirjoitukseni ei aivan pidäkään paikkaansa.
"Puu varastoi lämpöenrgiaa kiloa kohti esim betoniin verrattuna kaksinkertaisen määrän."
Toisaalta tilavuutta kohden huomattavasti vähemmän.
Kattotuolien kohdalla on vain puuta 300 mm ja muualla on villaa 250 tuuletusrako 50.
Johtaako 300 mm "Teijo-puuta" sen verran hyvin lämpöä, että lumi lähtee katolta?
Eipä kannata hirsitaloa yrittää tuosta puulaadusta...
Tässä linkissä on laskettu ulkopinnan(seinärakenteen) lämpötiloja ja eri kohdissa ulkopintaa lämpötila olisi laskujen mukaan -7,1 ja -6,4 asteen välillä. Siis vain vajaa aste eroa puukoolauskohtien ja villakohdan välillä. Tämä vahvistaa kyllä lämmön varautumisen olevan olellisin asiassa. Tuo tuuletusrakoalue talossasi seuraa nopesti ulkoilman lämpötilaa ja siinä kohtaa huurtuminen tapahtuu melko äkkiä. Katso linkki
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/rafyp/Laskentateht/laskmalli2.pdf
Monta pakkaspäivää on jo takana ja vieläkin sulaa.
Katossa on myös pari sulaa kohtaa kattotuolien välissä...
Jos et usko noita jonkun tekemiä laskelmia ja arvioitani, niin mittaa lämpötilat. Tai helpompi vaihtoehto on heittää ohut kerros lunta raidan peitteeksi ja katsoa kymmenen tunnin päästä onko vielä säilynyt. Toivottavasti ei sula. Huurtuminen on ehkä estynyt alkuvaiheen kostean pakkasen aikaan kattotuolin lämpöenergian takia ja nyt uutta kuura ei enää synny kun ilma on kuivunut. Onko raidat muuten rännille asti?
Villan lämmönjohtavuus on luokkaa 0,04 ja puulla 0,14. Eli 300 mm "Teijo puuta" vastaa 100 mm villaa.
Olisiko lumen sulamisen syynä olle se, että huopakatossa aluslaudoitus lyödään suoraan kiinni kattotuoliin. Kylmäsillan kautta johtuva lämpö pääsee suoraa katon pintaan lunta sulattamaan. Tiilikatossa kattituolin ja katon väliin tulee ruoteet, jolloin kattotuolin kautta johtuvä hukkalämpö tuulettuu tuuletusväliin.
"Onko raidat muuten rännille asti?"
Tuo tieto minuakin olisi eniten kiinnostanut.
"lämpötila olisi laskujen mukaan -7,1 ja -6,4 asteen välillä."
Tuohan riittää jo siihen että sopivassa tilanteessa huurtuessa ilman kosteus jää huurtumatta asteen lämpimämpään kohtaa kun vieressä oleva katto on juuri alittanut kastepisteen, mutta asteen lämpimämpi kohta ei.
Katolla voisi käydä pyyhkäisemässä kuuraa huurteettoman kohdan päälle ja seurata että katoaako se uudelleen (jos ei niin nou hätä).
Minulle ei ainakaan käynyt seläksi että onko huurre todellakin sulanut kattotuolien kohdalta, vai jäikö se muodostumatta kattotuolien kohdalle.
Kylmässäkin katossa voi käydä niin että kattotuolien kohda jää huurtumatta, koska kattotuolien välissä on puuta vain laudan paksuus, kun taas kattotuolin kohdalla sitä on paksusti.
Päivällä aurinko lämmittää kattoa ja illalla kun kylmenee, niin ohuet puuosta tietysti jäähtyy nopeammin, varsinkin kun ne jäähtyy molemmin puolin. Tästä seuraa se että ilman kosteus huurtuu ohuempii osiin ensin ja pidemmän aikaa ja sopivassa tilanteessa kosteus on ilmasta pois kun kattotuolin kohta ehtii jäähtyä.
Taitaa olla hengittävä talo. Yläpohja märkänä.
Nyt ei ole aurinko paistellut päiviin ja lämpötilakin on ollut muutaman asteen tarkkuudella sama. Eikä nyt ole kyse pelkästä kuurasta, vaan lunta on useampi sentti. Silti sulaa. Kattotuolien kohdalla sulat raidat harjalta räystääseen asti. Pahan näköistä.
Siinä on taidettu tehdä finndomot.
Eli miten lienee välitilan tuuletuksen kanssa. Lieneekö vetäisty eristeet suoraan raakaponttiin asti. Harvassa talossa näkee kattorakenteet huovan läpi. Ja se perustuu raakapontin alla olevaan tuuletukseen. Eli ei näy jos tuulettuu.
Ethän sinä millään niitä räystään alusia lämmitä? Jos raidat on sinne asti niin lämpövuoto ei niitä sulata. Usko vaikka huvikses, niin on mukavampi asua (s..n) Teijossa. Lumen satamisen aikoihin leveän kattotuolilankun lämpöenergia siis sulatti lunta. Siihen kattotuolin energia on luultavasti riittänyt, jos on satanut lähes nolla asteista lunta ja sitä ennen on ollut lämpimän puolella.
Räystäälle asti? Mutta silloinhan kyse on jostain muusta, sillä eihän räystäällä ole alla lämmitä joka sinne voisi vuotaa. Eikö niin?
Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaisia sulamisia huopakatolla. Sama huopa on kuin naapurilla. Naapurilla näkyvät yläkerran rakenteet huopakatossa kuvioina.
Mutta sillä onkin läpihengittävä talo. Puhallusvillaa seinissä ilman mitään sulkuja. Tuulella kuulemma kylmä.
Villat on leikattu näppärästi sellaiseen kulmaan, että menee hyvin paikoilleen. Reunat siis tosiaankin vuotavat.
kerro tarkemmin, hyvä ammattiveli
Kiilaksi leikattu näyttää hyvältä paikallaan. Mutta höttö mikä höttö.
Eikkös kattouolijako laiteta niin että sinne solahtaa jus soppelisti eristelevy leikkaamatta? Tuskin kukaan viitsii nähdä vaivaa tehdäkseen huonoa? Vaan ei näistä raksamiehistä aina tiedä...
niin mäki aattelin että paketista suoraan kattotuolien väliin menee normaalisti. onk teijolla joku oma viritys?