Lainaan pojalleni 200 tuhatta euroa. Hän ostaa asunnon ja alkaa lyhentää velkaa parilla tonnilla kuukaudessa. Koska lyhennysten jälkeen hänelle ei jää juuri mitään palkastaan hommaan hänelle luottokortin, rinnakkaiskortin. Siinä on kahden tonnin luottoraja jonka hän käyttää joka kuukausi. Maksan luottokorttilaskut hänen lainanlyhennyksellä.
Reilun kahdeksan vuoden kuluttua hän on velkansa maksanut. Onko hän saanut ennakkoperintöä? Entä kun asunto käy pieneksi, sen markkihinta on vaikka 210 tonnia. Ostan sen 280 tonnilla, onko nyt kyseessä ennakkoperintö?
Reilun kahdeksan vuoden kuluttua hän on velkansa maksanut. Onko hän saanut ennakkoperintöä? Entä kun asunto käy pieneksi, sen markkihinta on vaikka 210 tonnia. Ostan sen 280 tonnilla, onko nyt kyseessä ennakkoperintö?
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Lainaan pojalleni 200 tuhatta euroa. Hän ostaa asunnon ja alkaa lyhentää velkaa parilla tonnilla kuukaudessa."
Tämä on täysin mahdollista. Korkoakaan ei tarvitse periä, jos ei halua. Mutta lyhennysten täytyy olla todellisia ja toteennäytettävissä, muuten verottaja voi kiinnostua asiasta.
"Siinä on kahden tonnin luottoraja jonka hän käyttää joka kuukausi. Maksan luottokorttilaskut hänen lainanlyhennyksellä."
Maksat laskut sitten omilla rahoillasi tai pojaltasi saamillasi rahoilla, kyse on lahjasta. Annat siis joka kuukausi 2000 euroa lahjaksi pojallesi. Kun ilman lahjaveroa saa lahjoittaa korkeintaan 3999 euroa joka kolmas vuosi, niin sinä pääset tuon rajan yli jo toisen kuukausilahjoituksen jälkeen.
Voit maksaa poikasi elinkustannuksia ilman lahjaveroja, mutta vain jos hoidat homman niin, että pojallasi ei ole mahdollisuutta käyttää rahaa mihinkään muuhun. Voit siis maksaa esim. hänen sähkölaskunsa suoraan laskuttajalle, tai ruokalaskun kauppaan.
Mutta jos annat hänelle luottokortin käyttöön, verottajan näkökulmasta tämä ei ole suoraa elinkustannusten maksamista, koska poikasi voi käyttää luottokortin avulla rahaa myös muuhun kuin elinkustannuksiin.
Ties kuinka monet vanhemmat antavat lapsilleen rinnakkaiskortteja ja maksavat heidän laskunsa vuosikausia, esim. silloin kun ovat opiskelemassa. Ei verottaja perään hauku, miten muka saisi selville tälläisestä "lahjasta"?
Voihan aloittaja tehdä niin että joka kuukausi nostaa sen pari tonnia ja antaa ne pojalleen käteen. Ei sitä kukaan valvo, eikä kyllä valvo vaikka maksaisi luottokorttilaskutkin.
"Ei verottaja perään hauku, miten muka saisi selville tälläisestä "lahjasta"?"
Olet varmaakin kuullut veroilmoituksesta. Jos ihminen vuodesta toiseen lyhentää velkaansa joka kuukausi niin suurella rahamäärällä, että hänelle jää tuskin lainkaan käyttörahaa, niin eiköhän verottaja jossain vaiheessa ala miettiä, millä rahoilla kyseinen henkilö elää.
Kaikesta lainrikkomisesta ei tietenkään jää kiinni. Toisaalta, joku aina jää kiinni, ja sitten ei enää nauratakaan.
Lainaan veljelleni, poikani sedälle 20 tuhatta euroa. Samantien hän lainaa rahat pojalleni. Minä maksan sovitut lainanlyhennykset veljelleni joka maksaa ne minulle. Eikö tässä lain kirjain toteudu, kyse ei ole lahja, ei tule lahjaveroa? Kyse on aivan samasta asiasta kun maksaisin hänen ruoka tai sähkölaskun.
Toisen elatukseen menevät menot saa maksaa, eli sähkölaskun sähköyhtiölle, ruokalaskun ruokakauppaan jne. Sen sijaan lainanlyhenys ei ole elatusta.
Verottaja kun rupeaa ihmettelemään millä joku elää niin verottaja lähettää selvityspyynnön. Siihen kannattaa vastata taikka seuraa arvioverotus. Tässä tapauksessa vastaaminen on helppoa, poika saa apua elantokustannuksiinsa vanhemmalta. Siinä ei ole mitään laitonta eikä se ole lahja. Kunhan lainanlyhennys on todella maksettu niin asia on kunnossa. Vaikka sama summa rahaa palautuu pojalle niin näillä kahdella asialla ei ole mitään tekemistä keskenään
"Voihan aloittaja tehdä niin että joka kuukausi nostaa sen pari tonnia ja antaa ne pojalleen käteen."
"poika saa apua elantokustannuksiinsa vanhemmalta. Siinä ei ole mitään laitonta eikä se ole lahja"
Miten vanhempi todistaa, että on maksanut pojan elantokustannuksia, kun rahat on nostettu ja annettu käteisenä? Elantokuluja saa maksaa ilman lahjaveroa ainoastaan niin, että saaja ei pysty käyttämään rahoja mihinkään muuhun.
Eli vanhemman tiliotteista pitää näkyä että joka kuukausi on maksettu useiden satojen markkojen arvosta toisen ihmisen sähkölaskuja, vakuutusmaksuja, ruokakauppalaskuja, yms. yms.
juniorille luottokortti, pappa betalar
Mutta onko tuo luottokorttihomma sellsinen joka katsotaan verottomaksi?
esim yritysmaailmassa raja menee siinä että kos työntekijä ei saa päättää mitä saa lahjaksi se on verotonta ja jos hän saa valita se on verollista.
Samalla logiikalla poikasi voi ihan vapaasti valita mitä hän tuolla luottokortilla ostelee.
Toisaalta jos hän toisi sulle laskunsa ja sanoisi ettei ole varaa maksaa niitä ja sinä maksat ne hänen puolestaan niin poikasi ei voi päättää mitä tekee rahoillasi (nehän menevät elinkuluihin) tällöin voisi homma mennä läpi.
Tietenkin kuvioon astuu harkinnanvarainen asia, verottajalla on oikeus hylätä (elikkä siis verottaa) asioita joita se katsoo veronkierroksi.
Esimerkkinä. vanhemmat ostavat asunnon ja vuokraavat sitä pilkkahintaan lapselleen, yhtiövastikkeista, remonttikuluista yms. aiheutuu tappioita, normaalisti nämä saa vähentää sijoitustoiminnasta.
Mutta kuinka ollakkaan verottaja ei hyväksy asuntoa sijoitusasuntona eikä kuluja vähennyskelpoisena.
Eli veropykälissä voi lukea mitä vain mutta jos verottaja tulkitsee asian verokierroksi niin sillä se.
isukki makselee pojan koko aikuiselämän. Teetkö oikeasti pojallesi hyvin kun petaat kaiken valmiiksi?
Omituista sakkia löytyy- ellei hän sitten ole sairas tms.
Tarkoitus olisi elää vielä 30-40 vuotta. Sitähän ei tosin tiedä milloin potkaisen tyhjää. Mitä järkeä siinä on että vasta vuosikymmenten päästä lapseni minut perisi ja maksaisi perintöverot koska nythän hän rahaa tarvitsee? Minulla on rahaa aivan riittävästi, miksi siitä pitäisin kynsin hampain kiinni?
Sinä varmaan antaisit oman lapsesi olla ilman mitään tukea vaikka itselläsi olisi rahaa yllin kyllin? Miksi hommata lapsia jos heitä ei tahdo tukea!
Mutta vastaampa sulle.
Lapsi/nuori/nuori aikuinen joka saa aina kaiken mitä haluaa ja jollla ei koskaan ole tarvetta laskea riittääkö rahat, kasvaa sillälailla kieroon ettei hän tajua rahan arvoa.
Kun isipapan rahat on tuhlattu ja velkaakin otettu oman omaisuuden verran ja tulee maksun aika niin siinä vähän ennen eläkeikää hän sitten kiroaa sinut isänä kun teit hänelle sellaisen karhunpaäveluksen.
Hänenhän ei ole tarvinnut käydä töissä eikä muutenkaan suunnitella tulevaisuutta joten hän putoaa "köyhien" joukkoon minimieläkkeelle.
Minimieläkkeellä hän sitten kittuuttaa loppuelämänsä ja kiroaa edesmennyttä isäänsä.
Eikö olisi todella kiva opettaa lapsillensa miten tässä maailmassa tullaan omillaan toimeen?
Itse olen pitänyt kukkaronnyörejä tiukalla ja vahin lapsista tulee hyvin toimeen ja esim. ajelee paremalla autolla kuin minä omaa insinööri koulutuksen ja hänellä on oma firma.
Keskimmäinen lapsista on saanut kiinnityksen työnjohtajaksi ja tulot ovat 3500€ luokka.
nuorin lapsi vielä opiskelee ammattikoulussa ja on omakunut ajattelutavan miten tässä yhteiskunnassa pärjätään.
Samaan aikaan katselen vieretä kun samanikäiset nuoret itkevät että kun rahat ei riitä vessapaperin ostoon niin joutuu suodatinpussilla perseen pyyhkimään.
Rahaa kyllä riittää kaljaan, tupakkaa, auton tuunaamiseen yms. mutta ei elämiseen.
Mutta itsehän lapsesi koulutat joten antaa palaa.
niin miksei sitä voi antaa ihan laillisesti? Täräytät pojan tilille sen verran että riittää lahjaveroonkin, ei se vero nimittäin mikään mahdottoman kova ole.
Lapsen tai kenen tahansa elatusta saa maksaa määrättömästi kunhan edunsaajalla ei ole mahdollisuuksia käyttää rahoja muuhun. Eli yhtiövastikkeet jne. pysyvät kulut on helppo maksaa.
Koroton laina käy, kunhan se on yleisten lainaehtojen mukainen. Ystävällinen pankinjohtaja kertoi että nykyisin voi olla jopa 25 vuotta ja voi olla aika paljon vapaavuosia alussa. Lyhennysten kanssa toki pitää olla tarkkana. Mitä väliä, lyhennysvaiheessa tuo voi olla kahvikupillisen hinta.