Päteminen vituttaa

koska nykyään ihmiset ovat itsekkäitä... pääasia että itellä menee hyvin... ei niitä muita kannata ajatella

Huomasin vasta pari vuotta itsessäni piirteen, että kiihdyn ja alkaa tajuttoman paljon vituttaa, jos minulla sekä toisella osapuolella on hyvin vahvat mielipiteet ja näkemykset tietyistä asioista, mutta ne ovat päinvastaisia. Siiinä tilanteessa lauon tyhmyyksiä (eli päden, nussin pilkkua, takerrun pikkuasioihin) ja kadun sanomisiani heti tilanteen jälkeen. Vituttaa itteeniki sellaset ihmiset, joten en tajua miksi itse olen sellainen. Kasvotusten sellaisista asioista keskusteleminen on mulle melkein mahdotonta kun ei tuu ajateltua tarpeeks. Kirjoittaa kuitenkin kykenen asiallisesti ja ajattelen asioita toiseltakin kantilta.

Tämän takia nykyään pidän vaan pääni kiinni jos tulee joku tulenarka aihe vastaan kasvotusten keskusteltaessa. Se on kyllä ihan hyvä ohje: Jos et osaa keskustella, älä ota kantaa.

Jaahas, minullakin on selläne vituttava piirre, että koen tarpeen korjata jos joku sanoo väärin mut yleensä sanon vaa sillee et, "eiks se ollukkaa.......".



hmm kaverini luulee että jos on pätevä niin pätee paljon...... Eikös se tarkota, että jos on pätevä maalaamaan niin on hyvä maalaamaan >:o

mä ihmettelen mitä pahaa on jos pätee...
juttelin yhtenä päivänä kaveriporukas ja yks tyyppi sitte sano et "meillähä loppuu koulu huomenna yheltä". mä sitte sanoin että se loppuu kylläki kahdelta, koska tiesin että se menee niin. heti jotkut haukkuivat minua pätyksi.
Mitä helvatan pahaa siinäon jos sanoo mikä on totta ja korjaa virheet!?? muutenhan kaikki olisivat olleet siinä uskossa että koulu loppuu yhdeltä eikä kahdelta.

Jos toinen ilmasee oman näkemyksensä, sitä ei luokitella pätemiseksi. Toki voit ajatella sen pätemisenä.

No tästä pätemisestä.Tunnilla puhuttiin jostain jutusta ja tehtiin tehtäviä ja sit tarkistettiin niitä niin siinä oli semmonen kohta johon periaateessa oli kaksi vastausta.Ni kysyin sitten opettajalta et hei eiks se voi olla niinkun tälleenkin ni heti supistiin toisella puolella luokkaa et taa se pätee.En niinkun ymmärrä tollasta ja sit jos joku sanoo et tyyliin 3 4=9 ni sitten kun korjaat että se kyllä on 9 ni sitte haukutaan hikeks.No kaikki tavallaan

Jos itse olen erimieltä asiasta niin kyllä ihmeessä sanon sen ääneen. Ei sitä välttämättä tarvitse pätemiseksi tulkita. Kaikilla on oikeus mielipiteeseen ja sen ilmaisuun. Koska on fakta että joittenki mielipiteessi voi olla joitain ristiriitoja joita se ei ite huomaa tai esimerkiksi eettisiä epäkohtia tms. Ymmärrät pointin.

Mitä on päteminen? Ihan oikeasti jos toinen sanoo jotain väärin ja toinen kiltteyttään oikaiseen, niin onko se jotain pätemistä?

Aloittaja: Millainen on sinusta "oikeanlainen" keskustelu? Onko se sellaista, että molemmat vain höpisevät omiaan ja myöntelevät toistensa puhetta? Minä ainakin koen sellaisen keskustelun todella epäkehittävänä. Saman tien voin puhua peilille, joka on muuten kanssani aina samaa mieltä, vaikka tekisinkin virheitä.

Jos päteminen on toisen virheisiin puuttumista, niin sitten minä tykkään todella paljon pätemisestä.

Toisen esittämän virheellisen tiedon korjaaminen ei ole pätemistä.

Itse näen pätemisen niin, että pätijällä on ylimääräisen (joskin aiheena olevaan asiaan liittyvän) nippelitiedon esittämisen lisäksi pakonomainen tarve saada sanotuksi ns. viimeinen sana, myös hänen ollessaan väärässä. Pätijän ollessa väärässä toimintatapaan liittyy usein myös yritys venkoilla itsensä ulos tilanteesta kehittelemällä keskusteluun sivujuonne tai -juonteita, jotka tekevät hänen argumenteistaan jälleen, eh, päteviä.

Ajattelen pätemisen liittyvän jossain määrin myös narsistiseen persoonallisuuteen, mutta on kuitenkin huomattava, että päteminen yksissään ei tee ihmisestä narsistia.