Kaikki isojen koirien omistajatkin pelkäävät isoja koiriaan vaikka toista uhoovat. Vai kuka teistä uskaltaisi jättää ison urosrotikan tai pari pittbullia yöksi lastenkamariin 3- ja 5-vuotiaitten lastensa kanssa tai jättää ne vaikka pariksi tunniksi kolmistaan kotiin. Tai kuka ottaisi tuollaiset hurtat sänkyynsä yöksi, ei kukaan. Jokainen pelkää, että jospa se repäsee minulta yöllä kurkun auki. Jokainen laittaa ne yöksi kauemmas ja vetää ovet kiinni, kaiken varalta tietenkin.
Joka muuta puhuu niin hän valehtelee.
Joka muuta puhuu niin hän valehtelee.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ihmisiäkin kaikki ihmiset pelkäävät, koska ihminen on iso ja vaarallinen.
Meillä ainaskin 40 kiloa koisii minun ja isännän välissä, koivet kohti kattoa tietty.. =) Musta toi on niin hassua, vaahdota täällä asiasta josta et tosiaan tiedä mitään. Isot koirat on mahtavia! On mitä rakastaa ja sydän täyttä kultaa..
Mun 50-kiloinen herrakoira nukkuu mun vieressä, mutten päästä pienempää kodinvaihtajana minulle tullutta vajaa 10-kiloista sänkyyni, koska en luota koiraan.
Pienempi koiristani on arka ja arkuuttaan napannutkin ihmistä.
Suurempi koirani on varmaluonteinen tyyni pitkäpinnainen kaveri jota ei paljoa liikuta jos yön aikana olen nakannut vaikka jalan sen pään päälle. Siinä se tyytyväisenä röhnöttää vieressä.
Aloittajan viesti oli selvä provo! :D
-----Se ei ole pelkoa, ettei jätä lasta ja koiraa keskenään, vaan viisautta, oli kyse sitten isosta tai pienestä rodusta. Lapsi ei aina tiedä miten koiran kanssa käyttäydytään. -------
Yrität vain löytää pelolle jonkun perustellun syyn mutta ei se niin ole vaan se on yleistä pelkoa.
"Joka muuta puhuu niin hän valehtelee. "
Joka tällaisia viestejä tänne laittelee, on unohtanut ottaa pillerit ;D
Syytä omistajaa, koira ei ole luonnostaan paha, ihminen on, lue uutisia.
"3- ja 5-vuotiaitten lastensa kanssa tai jättää ne vaikka pariksi tunniksi kolmistaan kotiin."
Kuka jättäisi 3- ja 5 vuotiaat lapset pariksi tunniksi yksin kotiin? Kannattaisi miettiä ennen kuin kirjoittaa ;)
jättäisi koiransa 3-ja 5-vuotiaiden lasten kiusattavaksi. Tuon ikäinen lapsi ei vielä ymmärrä tekojensa seurauksia ja sitä jos koiraa vetää hännästä siihen sattuu. Voi koira parat!
Kun koiran kasvattaa pennusta asti olkoon iso taikka pieni,sen oppii tuntemaan,ei sitä osaa pelätä,joissakin asioissa täytyy kunnioittaa koiran mielipidettä,eikä aina sotkea sitä maanrakoon.Tottahan se on että iso ja vihainen VIERAS koira herättää erinäisiä tunteita,toisilla ihmisillä pelkoa,silloin onkin syytä pysyä kaukana,mitä sitä itseään kiusaa turhilla asioilla.
mennä yöunet. Mulla ei ole yhtään ovea jonka voisin sulkea yöksi ja jättää koirani oven taakse. Toisaalta jos olisi ja jättäisin koiran en nukkuisi sitä vertaa koska olisi yksinäistä ja turvatonta. Kylmäkin kun kamu ei olisi lämmittämässä.
Puhukoon jokainen itsensä puolesta. Ei kaikki pelkää koiria.
Joku pelkää hämähäkkejä, joku korkeita paikkoja, joku kärsii ahtaan paikan kammosta.
Mutta tuskin koiranomistajat pelkäävät omaa lemmikkiään... :)
ja täyttä totta. Aloittajan viesti oli joko provo ja/tai todella tyhmän kirjoittama
Pitbulleja ei edes ole Suomessa luultavasti yhtään oikeaa. Ja nämäkin ovat ainakin korkeudeltaan vain polvenkorkuisia koiria.. ;)
Sitä paitsi tyhmäkin tietää, ettei tuon ikäisiä lapsia KOSKAAN jätetä kilteimmänkään koiran kanssa yksin, tai muutenkaan jotain 3-5 vuotiasta "pariksi tunniksi yksin kotiin"! Huhhuh. Säälittävä aloituskin. PROVO.
Meillä ainakin landseer ja pyreneittenkoira on niin kamalan vaarallisia että pelkään niitä kuollakseni. Eilenkin lansu nuoli lapseni käsiä, varmaan maisteli että jokos tämän voi syödä.
Sen sijaan ikinä en tähän taloon hankkis mitään pikkufifiä. Sellaset räkyttää, on arkoja ja helposti iskee naskalihampaat nilkkaan kiinni.
Luullaan,kun tieto puuttuu
Heti aamusta sai melkeen sydärin kun naurattaa niin paljon. Ja samalla toisen sydärin kun 50kg beussi uros alkaa mellastaa että OUJEE nyt ton voi syödä!! Kylläpä pelottaa.
Ja >>paljon>>. Amerikanpitbullterrieri hurmaa hetkessä sellaiset koiraharrastajat, jotka haluavat makeilla pahamaineisilla koirilla. Jos pittiin joku ihastuu, niin sellaiset hän hankkii vaikka toiselta puolen maapalloa. Ja Suomessa on paljon puhdasveristen pittien kasvattajia, vaikka FCI:n mukaan rotu on edelleen epävirallinen. Mutta kuka penishullu hurjamaineisen pitin haluaa, niin häntä ei pidättele mikään. Amerikasta hän tilaa intohimolla puhdasverisiä pittejä ja alkaa kalliilla hinnalla >>kunnioitettavia>> pittien pentuja myymään, kun on ollut pakko alkaa niitä kasvattamaankin. Pitti on monelle peniksenkasvattajalle todellinen viehetys. Mutta koska pittejä ei rekisteröidä, eli tilastoja rodun määristä Suomessa ei ole ja pitti muistuttaa lähes 100-prosenttisesti amstaffia, niin Suomessa rodulla on >>väärinkäsityksellä>> harvinaisuuden maine :-)
Mun mielestä se vähän riippuu rodusta.. mun isosiskolla on kaks isoo koiraa, toinen mun painonen (40-45 kiloo) ja toinen vähän lihavampi. En pelkää niitä yhtään, mut ne onkin kilttejä.. tietty mä pelkäisin ihan hitsisti näitä.. rotwailereita tai muita vaarallisii, esim. mitä on koulutetti suojelemaan ihmistä, esim mun serkun koira, hyökkäs mun päälle, puri naamaan, ´jäi pienet arvet, mut useesti jotkut kysyy, mitä mulla on nenän vieressä, ja sanon aina et mua puri koira. Leuassaki on arpi, mut se ei näy.
Mun isosiskon koira, tai niistä toinen voi näyttää vähän pelottavalta, mut oikeesti se tulee aina kun oon siskollani yötä, tai siis menen sinne pariksi kolmeksi viikoksi(se asuu kaukana) niin se tulee herättään mut nuolemalla mun naamaa, joskus jopa tulee nukkuun mun viereen. Enemmän nyt niiden kissanpentua pelkään (eli en paljoa) kun se käy joskus kinttuihin kiinni, mut vaan kynsillään, sit se säikähtää ja juoksee pois. toinen isosiskoni koira on sitten niin vanhan näköinen (silmät hieman lupsahtavat, vähän lihava, ei oo niin vauhdikas).
Riippuu rodusta.
Ei pelkääminen riipu rodusta eikä edes lajista. Pelkäämisen todellinen syy on useimmiten jotain ihan muuta kuin vaikkapa iso koira.
Yksilöistä useimmat joskus syntyneet koirapelko-ongelmatkin riippuvat. On omakohtainen kokemus huonosta hetkestä jonkun koiran kanssa. Negaation syntymisessä kyseessä voi olla myös ihminen tai mikä vaan muu maan päällä eläjä. Vaan koirasta usein tehdään sijaiskärsijä.
Eli koira ei todellakaan ole huono. Koira on ollut ihmisen paras ystävä vuosituhansia ja taas tuhansia. Huonot kokemukset koirien kanssa eivät johdu pelkästään kyseisen yksilön geeniperimästä, vaan ennen muuta sen kokemuksista pentuna, nuorena, aikuisena: rotu sinänsä ei todellakaan ole paras mahdollinen ongelmien ennustaja. Eikä edes laji: itse ainakin uskallan väittää, että tottakai uskaltaisin jättää rotikan ja vaikka ne pitbullitkin samaan aikaan pienten lasteni makuuhuoneeseen. Ainoat edellytykset ovat, että olen itse valinnut koirat pentuna ja seurannut sekä ohjannut lähietäisyydeltä koirien kasvamista niiden vauvaiän jälkeen. Eli olen omistanut koirat pennusta asti ja ne ovat kasvaneet samassa laumassa toistensa ja itseni kanssa. Näillä ehdoilla uskaltaisin nukuttaa vaikkapa leijonaa lastenhuoneessa. Pöh, ei se ole rodusta kiinni, eikä edes lajista.
Se riippuu siitä, millainen koira on ollut käytökseltään minun seurassani aiemmin. Mihinkään vieraaseen koiraan en luota heti, vaan jokaiselta koiralta tienaan ajan kanssa tietyn laisen luottamuksen, samoin kuin ihmisiltä.