Ongelma raiskaussyytteissä on että jos muija ei sanonu ei, vaan halus seksiä, mutta seuraavana päivänä se katukin sitä että oli ollu niin "lutka" että halus seksiä ja päätti väittää että se on raiskattu jottei sen tarvi myöntää itelleen että se on seksuaalisesti halukas kännissä.
Sit se menee tekeen miehestä raiskaussyytteen poliisille joka sitten menee pidättään miehen joka on ihan järkyttyny koska sekin tietää että se muija oli oikeesti halus seksiä mut myöhemmin se vaan väittää ettei oikeesti ois halunnukaan, eli et se jätkä oiskin syyllistyny raiskaukseen.
Kuka sen pystyy todistaan että onko muija halunnu vai ei jollei siinä oo mitään jälkiä eikä mitään todistetta siitä että se olis pakotettu? Riittääkö tän jätkän tuomitsemiseks raiskaajaks vaan se että se muija väittää sen raiskanneen?
Nykyään tilanne on se ettei muijan tarvikkaan todistaa yhtään mitään vaan poliisille ja oikeudelle riitää että se väittää tulleensa raiskatus, eikä se miesreppana voi sille yhtään mitään!
Jollei se sit oo niin fiksu ollu et se on salaa nauhottanu sen seksikohtauksen.
KAIKKIEN KANNATTAA AINA NAUHOTTAA KAIKKI SEKSI JUTUT KOSKA SE ON SUOMESSA TÄYSIN LAILLISTA JOS SÄÄ ITE OSALLISTUT SIIHEN. Sit sitä voi käyttää oikeudessa todisteena jos se muija väittää sun raiskanneen sen! Eikä sun siis tarvi etukäteen sanoo sille muijalle mitään että sää nauhotat sen. Eikä oo mitään väliä vaikka jäät "kii" nauhotuksesta koska se on ihan laillista touhua. Se vaan olisi rikollista jos sää alat myymään niitä nauhotuksia jolleki pervolle, mut poliisille ja oikeudessa voit ihan rauhassa käyttää näitä todisteena jos tarvii.
Hanki niin pienen pieni pimeessä kuvaava valvonta tai videokamera ja laitat sen siten ettei sitä nää.
Muista säästää videot ainakin 20 vuotta, koska se muija voi tehä raiskaussyytteen viä useita kymmeniä vuosia myöhemmin.
PIDÄ PUOLES!
Sit se menee tekeen miehestä raiskaussyytteen poliisille joka sitten menee pidättään miehen joka on ihan järkyttyny koska sekin tietää että se muija oli oikeesti halus seksiä mut myöhemmin se vaan väittää ettei oikeesti ois halunnukaan, eli et se jätkä oiskin syyllistyny raiskaukseen.
Kuka sen pystyy todistaan että onko muija halunnu vai ei jollei siinä oo mitään jälkiä eikä mitään todistetta siitä että se olis pakotettu? Riittääkö tän jätkän tuomitsemiseks raiskaajaks vaan se että se muija väittää sen raiskanneen?
Nykyään tilanne on se ettei muijan tarvikkaan todistaa yhtään mitään vaan poliisille ja oikeudelle riitää että se väittää tulleensa raiskatus, eikä se miesreppana voi sille yhtään mitään!
Jollei se sit oo niin fiksu ollu et se on salaa nauhottanu sen seksikohtauksen.
KAIKKIEN KANNATTAA AINA NAUHOTTAA KAIKKI SEKSI JUTUT KOSKA SE ON SUOMESSA TÄYSIN LAILLISTA JOS SÄÄ ITE OSALLISTUT SIIHEN. Sit sitä voi käyttää oikeudessa todisteena jos se muija väittää sun raiskanneen sen! Eikä sun siis tarvi etukäteen sanoo sille muijalle mitään että sää nauhotat sen. Eikä oo mitään väliä vaikka jäät "kii" nauhotuksesta koska se on ihan laillista touhua. Se vaan olisi rikollista jos sää alat myymään niitä nauhotuksia jolleki pervolle, mut poliisille ja oikeudessa voit ihan rauhassa käyttää näitä todisteena jos tarvii.
Hanki niin pienen pieni pimeessä kuvaava valvonta tai videokamera ja laitat sen siten ettei sitä nää.
Muista säästää videot ainakin 20 vuotta, koska se muija voi tehä raiskaussyytteen viä useita kymmeniä vuosia myöhemmin.
PIDÄ PUOLES!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikki mahdollinen kannattaa nauhoittaa eikä jättää ikinä mitään sana-sanaa vastaan. Nauhoituskaan ei päde mikäli oikeus on arponut jutun toisin. Ei auta todisteet, eikä asianosaisten riidattomat tosiseikat jos ne ovat vastoin arvonnan tulosta. Sitä ei hovikaan muuta.
Harvalla ihmisellä on varaa palkata "henkivartija" eli todistaja kulkemaan kokoajan mukana joka tilanteessa.
Vainoharhainen on se joka ottaa huomioon joka hetki sen että asioita saatetaan käydä joskus käräjillä, mutta se joka käräjillä on käynyt ja tämän huomannut niin ymmärtää mitä tarkoitan!
Olen täysin samaa mieltä!
Suomen oikeuslaitos toimii oikeusvaltion periaatteiden vastaisesti, varsinkin seksuaalirikoksissa.
Syytetynhän pitäisi olla syytön kunnes toisin todistetaan, kuitenkin seksuaalirikoksissa asia on täysin päinvastoin.
Syytetyn täytyy pystyä todistamaan itsensä syyttömäksi, jotta vapautuisi tuomiosta. Tämä on yleensä täysin mahdotonta, koska kuinka voit todistaa ettei mitään ole tapahtunut? Miksei syyttäjän tarvitse todistaa että rikosta on edes tapahtunut, saati sitten että juuri kyseinen syytetty on siihen syyllistynyt?
Sulla pitäisi olla kokoajan mukana kaiken tallentava videolaitteisto, jotta pystyt todistamaan jokaisen sekunnin elämästäsi. Tällähetkellä se on täysin mahdotonta, mutta ehkä tulevaisuudessa onnistuu.
Kuuluisa kyläkauppiashan pääsi raiskaussyytteestä sen takia että hänellä oli varaa ja älliä ollut hankkia kallis tallentava videovalvontalaitteisto, jonka avulla hän pystyi todistamaan itsensä syyttömäksi.
Ikävä kyllä kaikilla syytetyillä ei tätä ylellisyyttä ole, jolloin he tulevat syyttömänä tuomituksi!
Suomessa tuomioistuimien oikeutta jakavien tuomarien valta on koskematon.
Väärää päätöstä voi hakea ylemmästä instanssista mutta kun samaan hiileen puhalletaan niin harvoin asia muuttuu. Etenkin jos alempi tuomioistuin on tehnyt selvän virheen niin ylemmät sitä suojelevat. Ehkä jossain räikeimmissä tilanteissa ylempi instanssi palauttaa asian kehotuksella "menetellä siinä laillisesti".
Itse en koskaan tule kääntymään tuomioistuimen puoleen koska siitä ei ole mitään hyötyä, parempi kärsiä vahingot kuin kärsiä vahingot ja oikeuskulut.
Tilanne muuttuu jos tuottamuksellinen tai tahallinen tuomarin moka sanktioidaan. Ensimmäisestä mokasta huomautus, toisesta vakava varoitus ja kolmannesta potkut. Vai mitä Brax?
"Oikeuden tuomio asiassa perustui lähes yksinomaan uhrin kertomukseen tapahtumista. Mies kiisti syytteen.."
Pystyykö joku vielä väittämään että seksuaalirikostuomioissa tarvitaan jotain muutakin kuin PELKKÄ ASIANOMISTAJAN VÄITE???
On useita tuomioita joista voi tulla tuomituksi pelkästään asianomistajan väitteen perusteella,
ilman että on mitään todisteita että koko rikosta on edes tapahtunut.
Kunnianloukkaustuomio ei vaadi mitään kirjallisia tai muitakaan todisteita.
Riittää että joku väittää että olet haukkunut häntä julkisesti vaikkapa "huoraksi".
Laiton uhkaus on myös sellainen rikos josta ei tarvitse olla mitään todellista näyttöä.
Riittää että väität että joku on sinua laittomasti uhannut.
Esim. ärsyttävä naapurisi tai työkaverisi saa laittomasta uhkauksesta tuomion,
kunhan vain väität poliisille että se on "uhannut tappaa" sinut.
Kätevää ja helppoa kiusata hankalia sekä muuten vaan ärsyttäviä ihmisiä.
Bonuksena on että oikeus määrää hänet maksamaan sinulle korvauksia.
Käytännössä mahdotonta jäädä kiinni huijauksesta, ellet sitten tule katumapäälle
ja tunnusta kusettaneesi kaikkia.
Ihmettelen mikseivät kaikki käytä Suomen lepsua lakia hyväkseen?
Niinkuin lehtiartikkelissa todettiin, niin seksuaalirikostuomiot ovat täysin arpapeliä.
Tutkitaanko koko juttua riippuu siitä kuka on epäiltynä ja siitä kuka on asianomistaja sekä
siitä kuka tutkiva poliisi jutussa on. Jos rikostutkija on nuori seksuaalisesti aktiivisessa iässä oleva poliisi ja epäilty on saman ikäinen ja saman kaltainen kuin poliisi itse, niin on todennäköisempää että tutkinta ei etene ilman riittävää näyttöä jutussa, koska nuori poliisi voi samaistua epäiltyyn. Jos seksuaalirikostutkija sensijaan onkin kuudenkympin ja kuoleman välissä oleva vanhapiika, jolla itsellään ei enää ole vuosikymmeniin ollut minkäänlaista seksuaalielämää ja jonka mielestä lähes kaikki seksiin viittaavakin on rikos, jollei muuten niin ainakin moraalinenrikos, niin on lähes 100% varmaa että seksuaalirikostutkija kääntää jokaisen asian osoitukseksi rikoksesta!
Oikeastihan poliisin tehtävä olisi vain kerätä kaikki todistusaineisto siitä huolimatta että osoittaako se epäillyn syylliseksi vai syyttömäksi, koska tuomioistuinhan on se joka päättää onko näyttö riittävää syytetyn tuomitsemiseksi vai ei. Poliisi ei sitä päätöstä saisi tehdä, eikä poliisi saisi salata niitä asioita syyttäjältä tai syytetyltä itseltäkään, jotka todistavat hänen olevan syytön rikokseen. Mutta todellisuudessa poliisi on se joka päättää kuka on rikollinen ja etsii vain sellaisia todisteita jotka todistavat epäillyn syyllistyneen rikokseen. Kaikki ne todisteet jotka todistavat ettei epäilty ole syyllistynyt rikokseen, poliisi jättää joko tutkimatta tai ei ainakaan kerro niistä syyttäjälle joka tarvitsisi niitä syyttämispäätöksen tekemiseen, eikä todellakaan kerro niistä syytetyn puolustusasianajajalle!
Syytetäänkö jutussa riippuu siitä kenelle syyttäjälle juttu menee ja kuka on syytettynä. Jos syytetty on syyttäjän mielestä jotenkin epämiellyttävä ihminen, niin syyte tulee. Jos syyttäjä sensijaan tuntee empatiaa syytettyä kohtaan, niin syyttäjä jättää syyttämättä.
Tuomio tulee riippuen siitä mitä mieltä tutkivapoliisi on ollut ja mitä mieltä syyttäjä asiassa on, koska varsinkin KäO:n tuomarit ja lautamiehet ovat "maallikkoja", joilla ei välttämättä ole minkäänlaista lakiasiantuntemusta. Tuomari ja lautamiehet tuomitsevat syytetyn omien tuntemustensa mukaisesti.
Varsinkin seksuaalirikoksissa tuomarit ja lautamiehet eivät ajattele realistisesti ja järkevästi todisteiden pohjalta vaan tekevät päätöksensä omien tunteidensa vallassa.
Siksi tuomiot vaihtelevat täysin riippuen siitä missä KäO:ssa ja ketkä siellä tuomion ovat antaneet.
Hovissa sentään vähäisen koitetaan edes kaivaa laista perusteita tuomion antamiseen, muttei sielläkään tuomioita täysin lakiin perusteta, vaan edelleen omiin tuntemuksiin.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lasten+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%A4jien+rangaistukset+kuin+arpapeli%C3%A4/1135245009987