Zebra

(Eli aamurunoja diplomaattisilla muisteloilla)






"Äiti, katso.
Joessa on vielä yksi seepra."




****




Taiteilija Pierre Milou seisoo rantapenkereellä pidellen äitiään kädestä. Ilma on kuumempi kuin hakkaava sydän. Jossain kaukana sataa jo vettä. Tuoksu kantautuu mailien ja taas mailien takaa tänne.
Taiteilijalla on hirveä olo. Hän vannoo, että nämä olivat viimeiset pikkujoulut sitten miesmuistiin. Jos illasta otetaan ääni pois, niin ihmiselämästä katoaa kaikki järjellisyys. Jää vain rantapenkereet ja tyhjäksi kuivunut joenuoma.

Taiteilija juo vettä. Lapsena hänen suurinta herkkuaan oli kylmä vesi. Niin nämä maisemat muuttuvat ja ajatukset täyttyvät muistojen vedestä, elämästä. Taiteilija Pierre Milou katselee ikkunasta harmaata Helsinkiä, joka tuskin saa silmiään auki huomatakseen missä kohtaa avaruutta milloinkin lennetään.
Sydämessään Taiteilija kantaa kaukaista rakkautta, pientä runoilijatyttöä omituisella murteella. Asiat, jotka ovat saavuttamattomia, eivät kärsi kuivuutta, eivät maailman pahuutta tai piittaamattomuutta. Kaukaiset asiat ovat puhtaita ja kauniita, ikuisia.


http://www.youtube.com/watch?v=z3YMxM1_S48&list=MLGxdCwVVULXegzhNx9XTX61QcBANtOJDI&playnext=3
0232
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


ciscokis kirjoitti:

(Eli aamurunoja diplomaattisilla muisteloilla)






"Äiti, katso.
Joessa on vielä yksi seepra."




****




Taiteilija Pierre Milou seisoo rantapenkereellä pidellen äitiään kädestä. Ilma on kuumempi kuin hakkaava sydän. Jossain kaukana sataa jo vettä. Tuoksu kantautuu mailien ja taas mailien takaa tänne.
Taiteilijalla on hirveä olo. Hän vannoo, että nämä olivat viimeiset pikkujoulut sitten miesmuistiin. Jos illasta otetaan ääni pois, niin ihmiselämästä katoaa kaikki järjellisyys. Jää vain rantapenkereet ja tyhjäksi kuivunut joenuoma.

Taiteilija juo vettä. Lapsena hänen suurinta herkkuaan oli kylmä vesi. Niin nämä maisemat muuttuvat ja ajatukset täyttyvät muistojen vedestä, elämästä. Taiteilija Pierre Milou katselee ikkunasta harmaata Helsinkiä, joka tuskin saa silmiään auki huomatakseen missä kohtaa avaruutta milloinkin lennetään.
Sydämessään Taiteilija kantaa kaukaista rakkautta, pientä runoilijatyttöä omituisella murteella. Asiat, jotka ovat saavuttamattomia, eivät kärsi kuivuutta, eivät maailman pahuutta tai piittaamattomuutta. Kaukaiset asiat ovat puhtaita ja kauniita, ikuisia.


http://www.youtube.com/watch?v=z3YMxM1_S48&list=MLGxdCwVVULXegzhNx9XTX61QcBANtOJDI&playnext=3

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu