Leski hankkimassa pienempää asuntoa

Talon perintöveroarvon (n. perukirjassa) ja sitä korkeamman myyntihinnan erotuksen puolikkaasta perikunta maksaa luovutusvoittoveroa 28%, mutta lesken osuus on veroton. Myyntikulut saa vähentää.

"Lesken ei siis tarvitsisi hallintaoikeuden haltijana edes suostua ottamaan uuden asunnon lainaa itselleen, joten ostakaa uusi asunto perikuntana yhteiseen omistukseenne ja sopikaa lesken hallintaoikeus siihen. Samalla sovitte, että talo vapautuu hallintaoikeudesta tulevaa myyntiäkin varten ja vain mahdollisen hintaeron osalta voisi hallinnasta luopuminen olla lahja, mutta varmaankin alle verotettavan 3999€/nenä.
Tarvitsette talon pantiksi 20% lainaosalle, niin sekin olisi ristiriitaista yksin lesken lainaa varten. Pantin osuus lainasta on maksettava viimeistään taloa myytäessä. Lesken hallintaoikeutta loukkaamatta en oikeastaan näe uuden asunnon yhteisomistukselle ja yhteteiselle lainalle vaihtoehtona ositusta jne. "

Tilanne on se, että leski asuu asunnossa johon hänellä on hallintaoikeus. No mitä hän haluaa?
Jos halutaan, että leski siirtyy asumaan toiseen asuntoon, jossa on pienemmät asumiskustannukset kuin ok-talossa, niin uusi asunto voidaan hankkia kuolinpesälle ja lesken hallintaoikeus siirtää siihen. Lainakin tulee sitten kuolinpesälle. Vakuutena OK-talo, jonka myynnistä saaduilla rahoilla maksetaan laina ja loput rahat voi jakaa.

Ei tartte kyllä perikunnankaan ottaa lainaa itselleen, jos se ei halua. Jos leskellä on rahaa ja vakuuksia, hän voi ostaa itselleen asunnon miten haluaa. Hän säilyttää edellen hallintaoikeuden ok-taloon ja voi vaikka vuokrata sen.

sjkldhfljkasdhlkfj kirjoitti:

"Lesken ei siis tarvitsisi hallintaoikeuden haltijana edes suostua ottamaan uuden asunnon lainaa itselleen, joten ostakaa uusi asunto perikuntana yhteiseen omistukseenne ja sopikaa lesken hallintaoikeus siihen. Samalla sovitte, että talo vapautuu hallintaoikeudesta tulevaa myyntiäkin varten ja vain mahdollisen hintaeron osalta voisi hallinnasta luopuminen olla lahja, mutta varmaankin alle verotettavan 3999€/nenä.
Tarvitsette talon pantiksi 20% lainaosalle, niin sekin olisi ristiriitaista yksin lesken lainaa varten. Pantin osuus lainasta on maksettava viimeistään taloa myytäessä. Lesken hallintaoikeutta loukkaamatta en oikeastaan näe uuden asunnon yhteisomistukselle ja yhteteiselle lainalle vaihtoehtona ositusta jne. "

Tilanne on se, että leski asuu asunnossa johon hänellä on hallintaoikeus. No mitä hän haluaa?
Jos halutaan, että leski siirtyy asumaan toiseen asuntoon, jossa on pienemmät asumiskustannukset kuin ok-talossa, niin uusi asunto voidaan hankkia kuolinpesälle ja lesken hallintaoikeus siirtää siihen. Lainakin tulee sitten kuolinpesälle. Vakuutena OK-talo, jonka myynnistä saaduilla rahoilla maksetaan laina ja loput rahat voi jakaa.

Ei tartte kyllä perikunnankaan ottaa lainaa itselleen, jos se ei halua. Jos leskellä on rahaa ja vakuuksia, hän voi ostaa itselleen asunnon miten haluaa. Hän säilyttää edellen hallintaoikeuden ok-taloon ja voi vaikka vuokrata sen.

""Jos leskellä on rahaa ja vakuuksia, hän voi ostaa itselleen asunnon miten haluaa.""
Kun pesän asioita suunnitellaan ilmeisen sovinnollisesti ja vaikutti siltä, että lesken ja pesän varat ovat kiinni talossa, niin en pidä kahden asunnon vaihtoehtoa kysyjän pesälle sopivana vaihtoehtona.

Olen lukenut oikeuden ratkaisusta, jossa leski sai jatkaa asumistaan luxus-talossa, vaikka hän omisti vaatimattomamman asunnon. Sitä en tiedä, että onko oikeuden ratkaisuja hallintaoikeuden jatkumisesta lesken asuessa muualla ostelemissaan asunnoissa.

11 kirjoitti:

""Jos leskellä on rahaa ja vakuuksia, hän voi ostaa itselleen asunnon miten haluaa.""
Kun pesän asioita suunnitellaan ilmeisen sovinnollisesti ja vaikutti siltä, että lesken ja pesän varat ovat kiinni talossa, niin en pidä kahden asunnon vaihtoehtoa kysyjän pesälle sopivana vaihtoehtona.

Olen lukenut oikeuden ratkaisusta, jossa leski sai jatkaa asumistaan luxus-talossa, vaikka hän omisti vaatimattomamman asunnon. Sitä en tiedä, että onko oikeuden ratkaisuja hallintaoikeuden jatkumisesta lesken asuessa muualla ostelemissaan asunnoissa.

>>Sitä en tiedä, että onko oikeuden ratkaisuja hallintaoikeuden jatkumisesta lesken asuessa muualla ostelemissaan asunnoissa.

old_profile_45359 kirjoitti:

>>Sitä en tiedä, että onko oikeuden ratkaisuja hallintaoikeuden jatkumisesta lesken asuessa muualla ostelemissaan asunnoissa.

""Katsoisin, että lesken hallintaoikeus kuitenkin päättyy siihen, kun hänen varallisuuteensa myöhemmin sisältyy hänen kodikseen sopiva asunto.""
En edes yritä tulkita lain sisintä, mutta näin lesken hallintaoikeus kohtuullistuisi perillisiin nähden. Asunnon vastaavuuden leski tavallaan hyväksyy muuttaessaan. Mielestäni jopa vuokralle muuttokin saisi olla hallinnan menetyksen peruste, ellei leskellä ole erityisiä vastasyitä, kuten asumisen tilapäisyys.

11 kirjoitti:

""Katsoisin, että lesken hallintaoikeus kuitenkin päättyy siihen, kun hänen varallisuuteensa myöhemmin sisältyy hänen kodikseen sopiva asunto.""
En edes yritä tulkita lain sisintä, mutta näin lesken hallintaoikeus kohtuullistuisi perillisiin nähden. Asunnon vastaavuuden leski tavallaan hyväksyy muuttaessaan. Mielestäni jopa vuokralle muuttokin saisi olla hallinnan menetyksen peruste, ellei leskellä ole erityisiä vastasyitä, kuten asumisen tilapäisyys.

Tuossa tuli puntaroitua leskenoikeutta yhteiseen kotiin mutta miten tilanne jossa yheistä kotia ei käytetty viimeisen vuoden aikana kotina, eikä kuoleman jälkeenkään leski muuttanut yhteiseen kotiin vaan osti itselleen asunnon joka kylläkin oli pienempi kuin yhteinen mutta samaa kokoluokkaa kuin vuokra-asunto jossa he elivät viimeisen vuoden.

Aikaa on kulunut 5 vuotta eikä leski vieläkään ole asunut yhteisessä kodissa, vaan vuokrannut tätä hallintaoikeuden (testamentti) turvin.

Onko leskellä leskenoikeus yhteiseen asuntoon vai ei?

Kyseessä voi tulla tilanne että leski joutuisi luopumaan yhteisestä kodista (lakiosavaade) mutta leskenoikeudella voisi välttyä tältä luopumiselta.

Soppaan kirjoitti:

Tuossa tuli puntaroitua leskenoikeutta yhteiseen kotiin mutta miten tilanne jossa yheistä kotia ei käytetty viimeisen vuoden aikana kotina, eikä kuoleman jälkeenkään leski muuttanut yhteiseen kotiin vaan osti itselleen asunnon joka kylläkin oli pienempi kuin yhteinen mutta samaa kokoluokkaa kuin vuokra-asunto jossa he elivät viimeisen vuoden.

Aikaa on kulunut 5 vuotta eikä leski vieläkään ole asunut yhteisessä kodissa, vaan vuokrannut tätä hallintaoikeuden (testamentti) turvin.

Onko leskellä leskenoikeus yhteiseen asuntoon vai ei?

Kyseessä voi tulla tilanne että leski joutuisi luopumaan yhteisestä kodista (lakiosavaade) mutta leskenoikeudella voisi välttyä tältä luopumiselta.

Ensiksikin kiitoksia tähän mennessä vastanneille,

tässä on hieman lisää taustaa tästä tapauksesta..
Talon omistaa puoliksi leski ja puoliksi perikunta.
Perikuntaan kuuluu leski ja tytär.
Leski ja tytär asuvat nyt eri paikkakunnilla, mutta leski haluaa muuttaa samalle paikkakunnalle missä tytär asustaa.
Sopiva, pienempi asunto on nyt löytynyt ja kaupoista on jo sovittu. Leski ei kuitenkaan pääse vielä muuttamaan, joten asuntoon muuttaa väliaikaisesti (noin vuodeksi) vuokralle tyttären tytär.

Tähän mennessä olen antanut itseni ymmärtää, että uusi asunto kannattaa ostaa perikunnan nimiin ja leskelle hallintaoikeus.
Lainan hankinta on vielä hieman epäselvä. Kannattaako ottaa perikunnan nimiin, vai lesken nimiin? Vai onko suurta väliä? Lainasta on tarkoitus maksaa vuoden ajan vain korko ja sitten kun omakotitalo myydään, maksetaan laina pois.

Perunkirjaan merkitty talon arvo on määritelty 10 vuotta sitten, jolloin asuntojen arvo oli nykyista huomattavasti alhaisempi. Maksaako perillinen kuitenkin myyntivoittoveroa kaavalla ("myynti-hinta" - "perunkirjan hinta" - "myyntikulut") / 2 ?
Saako myyntihinnasta vähentää viime vuosien aikana tehdyt remonttikulut (leski maksanut)?

Soppaan kirjoitti:

Tuossa tuli puntaroitua leskenoikeutta yhteiseen kotiin mutta miten tilanne jossa yheistä kotia ei käytetty viimeisen vuoden aikana kotina, eikä kuoleman jälkeenkään leski muuttanut yhteiseen kotiin vaan osti itselleen asunnon joka kylläkin oli pienempi kuin yhteinen mutta samaa kokoluokkaa kuin vuokra-asunto jossa he elivät viimeisen vuoden.

Aikaa on kulunut 5 vuotta eikä leski vieläkään ole asunut yhteisessä kodissa, vaan vuokrannut tätä hallintaoikeuden (testamentti) turvin.

Onko leskellä leskenoikeus yhteiseen asuntoon vai ei?

Kyseessä voi tulla tilanne että leski joutuisi luopumaan yhteisestä kodista (lakiosavaade) mutta leskenoikeudella voisi välttyä tältä luopumiselta.

PK 3:1a.2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

>>Tuossa tuli puntaroitua leskenoikeutta yhteiseen kotiin mutta miten tilanne jossa yheistä kotia ei käytetty viimeisen vuoden aikana kotina, eikä kuoleman jälkeenkään leski muuttanut yhteiseen kotiin>Aikaa on kulunut 5 vuotta eikä leski vieläkään ole asunut yhteisessä kodissa, vaan vuokrannut tätä hallintaoikeuden (testamentti) turvin.

old_profile_45359 kirjoitti:

PK 3:1a.2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

>>Tuossa tuli puntaroitua leskenoikeutta yhteiseen kotiin mutta miten tilanne jossa yheistä kotia ei käytetty viimeisen vuoden aikana kotina, eikä kuoleman jälkeenkään leski muuttanut yhteiseen kotiin>Aikaa on kulunut 5 vuotta eikä leski vieläkään ole asunut yhteisessä kodissa, vaan vuokrannut tätä hallintaoikeuden (testamentti) turvin.

"Mutta millä perusteella lesken hallintaoikeuden peruste olisi testamentti eikä PK 3:1a:2:n säännös?"

Pariskunnalla oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti mutta perilliset vaativat ihan säädetyssä ajassa lakiosat, lakiosien maksuun ei riitä irroitettavissa olevat kuolinpesän varat joten asuntoon olisi kajottava.

Leski on ostanut myöhemmin itselleen asunnon jossa asuu, eli saman tasoisen jossa asuivat viimeisen vuoden yhdessä.

Määritelmä asunnoksi sopiva asunto on nyt se joka ratkaisee, onko se vuokra-asunnon taso eli nykyinen lesken omistama kerrostaloosake vai -72 rakennettu 130m² omakotitalo?

Ainakin hintahaarukassa lesken nykyinen asunto on huomattavasti arvokkaampi kuin omakotitalo.

Niin ja miksi lakiosia ei ole vielä maksettu, leski aloitti viivytystaistelun ja asia on menossa pesänjakajan jälkeen oikeuskäsittelyyn (lesken valituksesta).
Ei tiedetä montako vuotta siinä vielä menee.

Leski & perillinen kirjoitti:

Ensiksikin kiitoksia tähän mennessä vastanneille,

tässä on hieman lisää taustaa tästä tapauksesta..
Talon omistaa puoliksi leski ja puoliksi perikunta.
Perikuntaan kuuluu leski ja tytär.
Leski ja tytär asuvat nyt eri paikkakunnilla, mutta leski haluaa muuttaa samalle paikkakunnalle missä tytär asustaa.
Sopiva, pienempi asunto on nyt löytynyt ja kaupoista on jo sovittu. Leski ei kuitenkaan pääse vielä muuttamaan, joten asuntoon muuttaa väliaikaisesti (noin vuodeksi) vuokralle tyttären tytär.

Tähän mennessä olen antanut itseni ymmärtää, että uusi asunto kannattaa ostaa perikunnan nimiin ja leskelle hallintaoikeus.
Lainan hankinta on vielä hieman epäselvä. Kannattaako ottaa perikunnan nimiin, vai lesken nimiin? Vai onko suurta väliä? Lainasta on tarkoitus maksaa vuoden ajan vain korko ja sitten kun omakotitalo myydään, maksetaan laina pois.

Perunkirjaan merkitty talon arvo on määritelty 10 vuotta sitten, jolloin asuntojen arvo oli nykyista huomattavasti alhaisempi. Maksaako perillinen kuitenkin myyntivoittoveroa kaavalla ("myynti-hinta" - "perunkirjan hinta" - "myyntikulut") / 2 ?
Saako myyntihinnasta vähentää viime vuosien aikana tehdyt remonttikulut (leski maksanut)?

Ehdotukseni ei ole muuttunut, ostakaa lesken asuttavaksi asunto perikuntana 50 / 50, niin talosta saamastanne rahasta osanne säilyy kiinni asunnossa, ettekä omasta puolikkaastanne maksa lesken kuoltua perintöveroa. Leskenhän kuuluu maksaa itse kaikki asumiskulunsa ja vuosihuollon pikku rempatkin ja kerrostalossa hoito- ja rahoitusvastikkeetkin käypään vuokratasoon saakka.

Hyvä kysymys, kyllä saatte talon remonttikulut vähentää myyntivoitosta.

Ketjun keskustelu lähti pohdintoihin lesken hallintaoikeuden rajoista, mutta teillähän ei käsittääkseni leski halua käyttää talon vuokrallepano oikeuttaan ja asua vuokralla.

Leski & perillinen kirjoitti:

Ensiksikin kiitoksia tähän mennessä vastanneille,

tässä on hieman lisää taustaa tästä tapauksesta..
Talon omistaa puoliksi leski ja puoliksi perikunta.
Perikuntaan kuuluu leski ja tytär.
Leski ja tytär asuvat nyt eri paikkakunnilla, mutta leski haluaa muuttaa samalle paikkakunnalle missä tytär asustaa.
Sopiva, pienempi asunto on nyt löytynyt ja kaupoista on jo sovittu. Leski ei kuitenkaan pääse vielä muuttamaan, joten asuntoon muuttaa väliaikaisesti (noin vuodeksi) vuokralle tyttären tytär.

Tähän mennessä olen antanut itseni ymmärtää, että uusi asunto kannattaa ostaa perikunnan nimiin ja leskelle hallintaoikeus.
Lainan hankinta on vielä hieman epäselvä. Kannattaako ottaa perikunnan nimiin, vai lesken nimiin? Vai onko suurta väliä? Lainasta on tarkoitus maksaa vuoden ajan vain korko ja sitten kun omakotitalo myydään, maksetaan laina pois.

Perunkirjaan merkitty talon arvo on määritelty 10 vuotta sitten, jolloin asuntojen arvo oli nykyista huomattavasti alhaisempi. Maksaako perillinen kuitenkin myyntivoittoveroa kaavalla ("myynti-hinta" - "perunkirjan hinta" - "myyntikulut") / 2 ?
Saako myyntihinnasta vähentää viime vuosien aikana tehdyt remonttikulut (leski maksanut)?

1. Oletteko samaa mieltä asioista vai onko teillä riitää.
2. Kuinka pitkää eteenpäin teillä on tarkoitus pitää kuolinpesä jakamattomana? Seuraavat 100 vuotta?
Olen ymmärtänyt että äitisi omistaa 75% ja sinä 25% kotitalostanne. et asu siellä enää. Äitisi haluaa muuttaa vuoden päästä lähemmäs sinua. Ostaa asunnon jo nyt ja vuokraa sen eteenpäin, sillä ei ole väliä kenelle.
Mä en nyt asioita tarkasti tunne mutta en usko että sinä ainoana perillisenä voit pitää yllä perikuntaa vielä äitisi kuoleman jälkeen ja samalla olla maksamatta perintöveroja. Siihen ei itse Katainenkaan osaa vastata onko omaisuuden reaali arvo nyt suurempi tai pienempi kuin tulevaisuudessa ja kannattaako maksaa perintöverot nyt vai joskus tulevaisuudessa.

Testamentti.. kirjoitti:

"Mutta millä perusteella lesken hallintaoikeuden peruste olisi testamentti eikä PK 3:1a:2:n säännös?"

Pariskunnalla oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti mutta perilliset vaativat ihan säädetyssä ajassa lakiosat, lakiosien maksuun ei riitä irroitettavissa olevat kuolinpesän varat joten asuntoon olisi kajottava.

Leski on ostanut myöhemmin itselleen asunnon jossa asuu, eli saman tasoisen jossa asuivat viimeisen vuoden yhdessä.

Määritelmä asunnoksi sopiva asunto on nyt se joka ratkaisee, onko se vuokra-asunnon taso eli nykyinen lesken omistama kerrostaloosake vai -72 rakennettu 130m² omakotitalo?

Ainakin hintahaarukassa lesken nykyinen asunto on huomattavasti arvokkaampi kuin omakotitalo.

Niin ja miksi lakiosia ei ole vielä maksettu, leski aloitti viivytystaistelun ja asia on menossa pesänjakajan jälkeen oikeuskäsittelyyn (lesken valituksesta).
Ei tiedetä montako vuotta siinä vielä menee.

Perillinen joutuu maksamaan lahjaveroa, jos leski luopuu hallintaoikeudesta (niinkuin edellä mainittu). Mikäli talo on esim. 200 000 euroa, niin tästä kuolinpesän osuus 100 000 euroa. Mikäli leski on 70 v, niin hallintaoikeuden arvo puolikkaasta talosta on 35 000 euroa --> tästä lahjavero I luokassa 2810 euroa.

Mikäli kuolinpesä ostaa tilalle uuden asunnon ja leskelle pidätetään tähän hallintaoikeus, niin tämän hallintaoikeuden arvon saa vähentää lahjaveroa laskettaessa.

Lisäksi menee myyntivoittovero juuri niin kuin joku aiemmin mainitsi myyntihinnan ja perukirja-arvon erotuksesta (ellei perillinen ole asunut talossa perittävän kuoleman jälkeen) Tietty jos perittävän kuolemasta on vain vähän aikaa, niin perukirjan arvon voi oikaista vastaamaan myyntihintaa.

Tietyin edellytyksin myyntivoittoverotukselta voi välttyä kokonaan, mutta taustatiedot ovat sen verran vajavaiset, että kokonaisvaltaista verosuunnittelua ei voi tehdä....kannattais ehkä maksaa juristille muutama satku, ni vois säästää tuhansien eurojen veroseuraamukset.

Testamentti.. kirjoitti:

"Mutta millä perusteella lesken hallintaoikeuden peruste olisi testamentti eikä PK 3:1a:2:n säännös?"

Pariskunnalla oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti mutta perilliset vaativat ihan säädetyssä ajassa lakiosat, lakiosien maksuun ei riitä irroitettavissa olevat kuolinpesän varat joten asuntoon olisi kajottava.

Leski on ostanut myöhemmin itselleen asunnon jossa asuu, eli saman tasoisen jossa asuivat viimeisen vuoden yhdessä.

Määritelmä asunnoksi sopiva asunto on nyt se joka ratkaisee, onko se vuokra-asunnon taso eli nykyinen lesken omistama kerrostaloosake vai -72 rakennettu 130m² omakotitalo?

Ainakin hintahaarukassa lesken nykyinen asunto on huomattavasti arvokkaampi kuin omakotitalo.

Niin ja miksi lakiosia ei ole vielä maksettu, leski aloitti viivytystaistelun ja asia on menossa pesänjakajan jälkeen oikeuskäsittelyyn (lesken valituksesta).
Ei tiedetä montako vuotta siinä vielä menee.

>>Pariskunnalla oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti mutta perilliset vaativat ihan säädetyssä ajassa lakiosat, lakiosien maksuun ei riitä irroitettavissa olevat kuolinpesän varat joten asuntoon olisi kajottava.