Raotan silmiäni.
Vilkaisen vekkariini.
Puoli viisi.
Voihan hiisi.
Ja vapaapäivä edessä.
No kömmin vanavedessä.
Peitoani raahaan.
Kylmän koleaa.
No tuli takkaan.
Ja puuroa napaan.
Kera kahvin ja pipperin.
Olen kait onnellisin.
On ihanaa.
Kuu loistaa vielä.
Hanki kimmeltää.
Onhan talvinen sää.
Ja minä viestitän.
Mitä sinä.
Joko päiväsi puolessa.
Vaiko vasta alussa.
Ja kuitenkin.
Haluun niin.
Piirun verran rakkautta.
Tähtisumua ja kaipausta.
Suudelman lennosta nappaan.
Voi pakkasta.
Mitä saikaan aikaan.
Unelmia.
Kynttilöitä.
Valoketjujen säkenöitä.
Pimeässä aamussani.
Vilkaisen vekkariini.
Puoli viisi.
Voihan hiisi.
Ja vapaapäivä edessä.
No kömmin vanavedessä.
Peitoani raahaan.
Kylmän koleaa.
No tuli takkaan.
Ja puuroa napaan.
Kera kahvin ja pipperin.
Olen kait onnellisin.
On ihanaa.
Kuu loistaa vielä.
Hanki kimmeltää.
Onhan talvinen sää.
Ja minä viestitän.
Mitä sinä.
Joko päiväsi puolessa.
Vaiko vasta alussa.
Ja kuitenkin.
Haluun niin.
Piirun verran rakkautta.
Tähtisumua ja kaipausta.
Suudelman lennosta nappaan.
Voi pakkasta.
Mitä saikaan aikaan.
Unelmia.
Kynttilöitä.
Valoketjujen säkenöitä.
Pimeässä aamussani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kepeän raikas runo, Oikea elämännautiskelijan aamuhetki säteilee säkeissä.
Tälläisestä vain yksinkertaisesti pitää ja paljon.
Runo säteilee iloa ja haaveilua,
unelmia aamuhetkessä.
Voisipa, osaisipa sitä noin aamunsa alkaa.
Pilkettä silmässä,
hymyä huulessa.
Kipinöi kuuraiset kiteet
aamutuulessa.
Luoksesi rämmin
läpi tuulen ja tuiskun
vain suikatakseni
pakkasposkelles muiskun.
Olin tosi iloinen
kommentista tuosta.
Naatitavasta runosta.
Ja sinusta.
Kun pilkeen silmiisi sait.
Ja minä.
Tottakait.
Hymyilen.
Olen siitä näet onnellinen.
Kun pienistä pipanoista.
Noista.
Joista päiväni kerään.
Nyt nukkumaan
et taas aamulla herään.
Kiitos Ceero :)