mulla on 140 ampeerin hitsaus muuntaja josta ei oikein teho riitä ilmeisesti se laskee aika paljon kun sen tökkää työhön kiinni katoin sisältä minkälainen se on huomasin että ensiö puolella olis aika paljon tilaa lisä kierroksille ja TOISION KÄÄMILANKA OLI 5MM ALUMIINI TANKOA eihän alumiini kovin hyvin sähköä johda pystyisikö sen korvaamaan jollain muulla esim:kuparilla eli vastatkaa näihin kysymyksiiin.
1.auttaanko ensiön lisä kierrokset jotta muuntaja magnetoituisi enemmän
2.auttaako toision alumiini langan vaihto
3.mikä jännitteen putoamisen synnyttää/mikä muuntajan tehon määrittää
4.jos mikään näistä ei auta niin mikä
1.auttaanko ensiön lisä kierrokset jotta muuntaja magnetoituisi enemmän
2.auttaako toision alumiini langan vaihto
3.mikä jännitteen putoamisen synnyttää/mikä muuntajan tehon määrittää
4.jos mikään näistä ei auta niin mikä
Vastaukset 16
Vanhimmat
Selostuksesta vaikutti, että kyseessä on puikkovirtalähde. Onko se tasavirta vai vaihtovirta jäi vähän epävarmaksi.
Oli se kumpi tahansa, toisiokierrosten muuttaminen ei oikeastaan paranna tilannetta ollenkaan. vaihto kupariksi vaikutus aivan marginaalinen. Lähinnä paino vain lisääntyy. Alumiinia on käytetty iät ja ajat käämeissä sen edullisuuden vuoksi. Kuparin ja alumiinin ero on yleensä kompensoitu langan vahvuudessa. Painoero jää sitten alumiinilla positiiviseksi tosin se on tapauksesasi luokkaa 1-2kg.
Jos se on muuntaja (vaihtovirtalähde) perään kuuluttaisin ensimmäiseksi käyttämiäsi puikkoja. Jos ne ovat tasavirtapuikkoja on niiden palamaan saaminen todella työn takana. Vaihtovirtapuikot ovat aivan omaryhmänsä, eikä niitä pidä sekoitella. Vaikka virtalähteesi on 140A:n ei se kerro koko totuutta. Virtalähteen tyyppikilvessä on kerrottuna paloaikasuhde jollekkin virralle esim. 95A/30%. Tuo kertoo jo paljon. Voit esimerkiksi 2,5mm halkaisiasella puikolla hitsata kaariaikana 90s viiden minuutin jaksosta ilman virtalähteen liiallista kuormitusta.
kone on keltaisen värinen "stick 140 AC weld mac" eli kone on vaihtorirta puikoille olit kirjoittanut itsellesi että TOISIO käämien lisä kierrokset minulla luki ENSIÖ ja en tiädä mikä näistä on paloaika suhteen merkki (I2 A .. ED% E/H Uo V) valitse niistä kone on tämmöinen joita löytyy joka kämpästä hyödyttöminä alhaisen tehon takia . virta putoaa ilmeisesti liian alas kun kone kuormittuu ensiö käämissä ei ollut mielestäni edes tarpeeksi kierroksia vain noin 260??? ja toisiolla noin 36 minusta kierroksia oli ensiöllä ihan liian vähän koska lankakin oli noin 3 millin paksuista kone ei siis polta puikkoa
1.mikä tehon muuntajassa määrittelee mikä määrää muuntajan tehon
2.auttaako ENSIÖ lisä kierrokset jotta magnetoituminen olisi suurempi rautasydämmessä
Weld mac:ja puikkomuuntajia tehtiin yhdessä vaiheessa mekaanisenasäätönä ja elektronisena säätönä. Kumpaa koneesi edustaa. Esimmäinen on kun naamataulussa oleva "säätökampi" liikuttaa muuntajassa kiilapalaa. Jälkimmäisessä on potentiometri josta menee johdot kortille joka ohjaa varsinaista virransäätöä.
Kierrosmäärät äkkiseltään tuntuisivat olevan kohdallaan. Ensiökäämi 3mm langasta vaikka olisi alumiinia on valovirtaversioon ihan riittävä.
Tuohon ykköskohtaan tuijottaisin pitkälti juuri noita ED%:ja. Puikkohitsauksessa säädettäväsuureena on virta. Jännite asettuu aina kuormituksen mukaan jotta säädetty virta saadaan aikaiseksi. Tou sillä rajoituksella ettei tässä tapauksessa "muuntaja" kykene syöttämään paljoakaan yli 30V jännitteitä.
toi säätö on kammella siä on semmonen välipala joka säätää induktiota Jännite asettuu aina kuormituksen mukaan jotta säädetty virta saadaan aikaiseksi. Tou sillä rajoituksella ettei tässä tapauksessa "muuntaja" kykene syöttämään paljoakaan yli 30V jännitteitä. tuo kohta jäi mietityttämääm MIKSI se ei jaksa syöttää yli 30v jännitettä mikä on siis syy muuntajan huonoon toimintaan miksi se ei jaksa syöttää kunnolla virtaa miksi miksi miksi?????????????????????
minkä takia kalliimmat kampi koneet toimii paremmin mikä niissä on erilaista pakko niissä jotain on olla
Kaarijännite toimivassa kaaressa asettuu 1,6mm puikolla n.17-19V ja 3,15mm puikolla 22-25V. Välikoot jännite noiden arvojen välillä. Tarvetta yli 30V jännitteille ei siis ole ellei lasketa sitä satunnaista vaihtelua joka kaaressa tapahtuu. Puhun siis tehollisjännitteestä.
Kaaren syttymistä helpottaa suurempi tyhjäkäyntijännite jolla ei tarvitse olla kovinkaan suurivirtainen. On teollisuuskoneita joissa tuo virta on luokkaa 3A. Se on rakennettuna erillisellä kortilla ja myyty hienolla nimellä DC-start. Siis tuo on vaihtovirtalähteessä. Jännite noissa on aika reipas enkä suosittele sellaisen rakentamista kotikoneeseen sillä mm. puikon asettaminen pitimeen kostessaoloissa on erittäin tuskallista.
Nyt kannatta lähteä tarkistamaan ettei koneessa ole varsinaista vikaa. Liitokset on syytä tutkia esim. yrittää hitsata ohuella puikolla, töpseli irti seinästä ja tutkimaan onko liitokset kuumat. Lämpimät ne todennäköisesti on, mutta kuuma ei kuulu asiaan. Peräänkuuluttaisi uudelleen ne puikot. Vanhalla tyyppimerkinnällä OK46 on siihen sopivapuikko. OK48 on tasavirtapuikko eikä se yksikertasesti toimi vaihtovirralla.
Puikon syttyminen vaihtovirralla on vähän työläämpää vaikka olisikin oikea puikko. Vaatii siis pientä harjottelua.
hinta. Tottakai rahalla saa paremmista materiaaleista tehdyn, paksummat piuhat (kestää tehoa enemmän) 3~ virtaa käyttävän koneen. Periaate ja rakenne eivät välttämättä poikkea halvemmista.
Valovirta hitsauskone, pitkä ohut jatkojohto ja maaseutusähköt,
siinä huono yhdistelmä.
Tungeppa volttimittarin piuhat saman ryhmän pistorasiaan, kun alat
hitsaamaan, näet nyökkääkö jännitteet.
Alhainen töpselijännite pudottaa samassa suhteessa
hitsausjännitettä ja tehoja.
ei meillä mitää jatkojohtoo käytetä ihan muuntajan omaa johtoa vaan ja sähkö kaappi on 15 metrin päässä
miten kaukana on lähin tolppamuuntaja, eli miten pitkä linja on hitsauspaikalle. Tuo 15 metriäkin voi olla pitkä matka jos ohuet piuhat.
en usko että tässä tapauksessa se liittyy tähän asiaan nyt on kyse muuntasta ei linjoista linjat on ok
asia taisi ratketa kaikki muuntajat toimivat JOS niissä on hilkulleen sopivat puikot
Taisit juuri itse vähätellä sitä, että pylväsmuuntaja onkin tooosi kaukana ja etsimäsi syy on luultavastikin juuri siinä matkassa :)
Yksi mielenkiintoinen tapaus.
Veneessä oli hitsaamalla korjattava kohde ja moottorin irroittaminen korjattavaksi katsottiin kohtuuttomaksi. Valittiin "muuntaja runkoinen" (ei siis hakkuri) tasavirtalähde. Virran ottokeskuksessa oli 63A nousut. Keskuksesta veneelle käytettiin jatkokaapeleita jotka mitattiin työn jälkeen ihan mielenkiinnon vuoksi. Hitsaukseen käytettiin 2mm ja 2,5mm halkaisiaisia puikkoja.
Jatkokaapeli oli 3x2,5mm2 kaapelia ja pituutta yhteensä 261m töpseleineen.
Hitsausvirtalähteet vaihtelevat suuresti tekniikaltaan. Vaikka puikkovirtalähde on perimmältään vakiovirtalähde tarvitaan kaaren ylläpidossa myös dynaamista vaihtelua. Nimellinen 20V kaarijännite on todellakin nimellinen. Jännitevaihtelu voi liikkua 11V ja 28V välillä eikä virta ole kumminkaan vakio vaan virta on suurempi pienemmällä jännitteellä vähänaikaa (millisekunttaja) ja päinvastoin.
Miten tuo näkyy verkossa on todellakin aika rumannäköistä. Mekaanisesti säädetytkoneet (vaihtovirta, siis muuntajat) ovat oma lukunsa ja ne on rakennettu jollekkin oletukselle (mustarauta, ei ruostumaton tai alumiini) toimivat sillä kapealla toiminta-alueella. elektroonisesti säädetyt toimivat laaja-alaisemmin, mutta kysyvät myös sähköverkkoa reippaammin. Sytytyksessä puikon ja sauman "lämmittävä" aloituspulssi voi olla niin iso ettei hyväkään verkko jaksa syöttää riittävästi ja kaari yrittää sammua ennenkuin on edes kunnolla syttynyt.
Tää on vähän väärä foorumi ruotia hitsauksen ongelmia kun tämähän on elektroniikan harrastajan palsta.
selvisi ostin uudet puikot koneeseen ja testasin nii hyvin näytti pelaavan vanhat puikot olivat ilmeisesti hiukka kosteita koska ne olivat lojuneen kylmässä kosteassa kellarissa ja haponkestävät puikot palavat parhaimmin eikä alitehoisia muuntajia ole olemassakaan jollei muuntajan amppeeri merkinnät valehtele
hyvä tietää
1.puikot pitää olla kuivat ja oikeaa tyyppiä koneelle
2.puikko pitää osata sytyttää oikein
3.ei saa olla pitkiä ohuita jatkojajohtoja
4.haponkestävät palavat paremmin LOPPU
Eipä tuossakaan kysyjä paljoa tiedä,alumiinihän johta sähköä hyvin,eihän suuret sähkölinjatkaan mitään kuparia ole vaan alumiiniä juurikin!
Mitään itserakentelua ei kyllä kannata millekkään hitsikoneelle tehdä ellei nyt sitten jäähdytyspuhallinta halua asentaa tai merkkivaloja tai katkasioita tai uusia paremmat kaapelit/niiden pidikkeet,kaikki muu on turhaa ja vaarallista!
Puikkokoneen kuuluukin pudottaa jännitettä, kun valokaari alkaa palaa. Tyhjäkäyntijännite on korkeahko, jotta puikko saadaan syttymään. Eli muuntaja on lähinnä tyyppiä, joka antaa lähes vakiovirtaa erotuksena vakiojännitelähteestä, jota esim MIG-kone edustaa.
Jos tehot ei riitä, niin virittely kertomillasi tavoilla on yhtä tyhjän kanssa. Pitää hankkia järeämpi kone. Ja käytä niin ohkasia puikkoja, jotka vielä palaa kunnolla.
Toki toision liitokset ja puikko-/ maadoitusjohdon kunto ja liitokset kannattaa tarkistaa.