kysymys IVO:n insinöörille

Mut aika todennäköisesti 8 moootoria pitäs rullata ainakin muistelen joskus näin kerrottaneen infossa.

Ivoovi kirjoitti:

Mut aika todennäköisesti 8 moootoria pitäs rullata ainakin muistelen joskus näin kerrottaneen infossa.

Alunperin koneita oli kolme, joskin neljälle oli alkuperäisessä laitoksessa paikka ja neljäs kone valmistui v.1930, vuosi vihkimisen jälkeen. Laajennus alkoi 1935 ja kaksi lisäkoneistoa valmistuivat 1936 ja 1937. Sitten tuli sota väliin ja seitsemäs koneisto rakennettiin suurempitehoisena ja tekniikaltaan parempana 1950-luvun alussa. Imatra "seiska" siis korvaa koollaan Imatrankoskelle alunperin suunnitellut seiska- ja kasikoneet. Syy miksi laitos alunperin suunniteltiin kahdeksalle koneelle on se että alkuperäistä laitosta rakennettaessa kaikelle Imatrankosken vesivoimalle ei ollut kysyntää ja kuten monia teollisuuden projekteja tehtäessä, myös Imatrankoskella tehtiin varauksia siltä varalta että laitosta myöhemmin laajennetaan. Rakennusvaiheessa kun on useasti helpompi ja halvempi tehdä valmiiksi osia joita tarvitaan laajennettaessa. Ja vaikka laajennusvaroja tehtiin, alakanava osoittautui alimitoitetuksi ja 1980-90-lukujen vaihteessa sitä piti laajentaa. Ihan kaikkea ei sentään 1920-luvulla osattu ottaa huomioon!

ex.opas kirjoitti:

Alunperin koneita oli kolme, joskin neljälle oli alkuperäisessä laitoksessa paikka ja neljäs kone valmistui v.1930, vuosi vihkimisen jälkeen. Laajennus alkoi 1935 ja kaksi lisäkoneistoa valmistuivat 1936 ja 1937. Sitten tuli sota väliin ja seitsemäs koneisto rakennettiin suurempitehoisena ja tekniikaltaan parempana 1950-luvun alussa. Imatra "seiska" siis korvaa koollaan Imatrankoskelle alunperin suunnitellut seiska- ja kasikoneet. Syy miksi laitos alunperin suunniteltiin kahdeksalle koneelle on se että alkuperäistä laitosta rakennettaessa kaikelle Imatrankosken vesivoimalle ei ollut kysyntää ja kuten monia teollisuuden projekteja tehtäessä, myös Imatrankoskella tehtiin varauksia siltä varalta että laitosta myöhemmin laajennetaan. Rakennusvaiheessa kun on useasti helpompi ja halvempi tehdä valmiiksi osia joita tarvitaan laajennettaessa. Ja vaikka laajennusvaroja tehtiin, alakanava osoittautui alimitoitetuksi ja 1980-90-lukujen vaihteessa sitä piti laajentaa. Ihan kaikkea ei sentään 1920-luvulla osattu ottaa huomioon!

Nimim. ex.opas antoi todella hyvän ja kattavan vastauksen kysymykseen ja samalla kiinnostavan katsauksen historiaan. Lisään tuollaista asiaa tällekin palstalle!

ex.opas kirjoitti:

Alunperin koneita oli kolme, joskin neljälle oli alkuperäisessä laitoksessa paikka ja neljäs kone valmistui v.1930, vuosi vihkimisen jälkeen. Laajennus alkoi 1935 ja kaksi lisäkoneistoa valmistuivat 1936 ja 1937. Sitten tuli sota väliin ja seitsemäs koneisto rakennettiin suurempitehoisena ja tekniikaltaan parempana 1950-luvun alussa. Imatra "seiska" siis korvaa koollaan Imatrankoskelle alunperin suunnitellut seiska- ja kasikoneet. Syy miksi laitos alunperin suunniteltiin kahdeksalle koneelle on se että alkuperäistä laitosta rakennettaessa kaikelle Imatrankosken vesivoimalle ei ollut kysyntää ja kuten monia teollisuuden projekteja tehtäessä, myös Imatrankoskella tehtiin varauksia siltä varalta että laitosta myöhemmin laajennetaan. Rakennusvaiheessa kun on useasti helpompi ja halvempi tehdä valmiiksi osia joita tarvitaan laajennettaessa. Ja vaikka laajennusvaroja tehtiin, alakanava osoittautui alimitoitetuksi ja 1980-90-lukujen vaihteessa sitä piti laajentaa. Ihan kaikkea ei sentään 1920-luvulla osattu ottaa huomioon!

Kerrankin asiallista informaatiota ja tietoa voimalaitoksen toiminnasta voisitko vielä kertoa onko voimalaitoksella milloin ns. tutustumiskäynti mahdollisuuksia?

Avoimet ovet kirjoitti:

Kerrankin asiallista informaatiota ja tietoa voimalaitoksen toiminnasta voisitko vielä kertoa onko voimalaitoksella milloin ns. tutustumiskäynti mahdollisuuksia?

olisiko se 8 rakennettavissa tukahduttamaan jatkuvasti lisääntyvää sähkön tarvetta

apapapapapap kirjoitti:

olisiko se 8 rakennettavissa tukahduttamaan jatkuvasti lisääntyvää sähkön tarvetta

Lisäkoneen rakentaminen on vähän kaksijakoinen juttu. Lisää vuodessa tuotettavia gigawattitunteja, eli siis kilowattituntien "isoveljiä", ts. energiaa, Imatrankoskesta ei juuri enää saa muuten kuin saneeraamalla kaksi konetta jotka ovat vieläkin lähes alkuperäisessä asussa. Toki niidenkin oheislaitteita on uusittu mutta mm. turbiinien juoksupyörät ovat vieläkin alkuperäiset, yli 80v, vanhat. Normaalisti vesivoimakone tulee saneerausikään, ts. revisioitavaksi, n. 50v iässä. Muuten Imatran viisi muuta koneistoa on saneerattu ja samalla niistä on otettu lisää tehoja irti sekä paremman hyötysuhteen että tietoisen tehojen korottamisen muodossa. Viimeisimmäksi saneerattiin Imatran seitsemäs koneisto vuonna 2006 ja siinä samassa sen tehoa nostettiin 30:stä 37:ään megawattiin. Tehojen korotuksessa ei muuten olisi mitään järkeä mutta näin saadaan laitoksen säätöominaisuuksia parannettua ja sähköstä saadaan parempi hinta kun se voidaan tuottaa juuri silloin kun sitä tarvitaan. Rajana on toki lupaehtojen lisäksi se että Venäläisen osapuolen koneet ovat jääneet alimitoitetuiksi. Eli vaikka Imatrankosken laitos pystyisi periaatteessa ajamaan lävitseen 970m3/s virtaaman ja Tainionkoski vielä enemmän, ei se mahtuisi tällä hetkellä Venäläisten koneiden läpi vaan jouduttaisiin ohijuoksuttamaan ja Suomalaiset joutuisivat korvaamaan sen aiheuttaman energianmenetyksen. Sekin puute on nyt korjaantumassa kun meneillään olevien saneerausten jälkeen sekä Sveto- että Lesogorskin laitoksista saadaan menemään n.920m3/s läpi. Venäläisten sähkönhinnoittelupolitiikka ei sinänsä suosi koneistojen tehojen lisäyksiä mutta sielläkin on huomattu että ilmastonmuutos lisää Vuoksen vesistön vesimääriä ja huippuvirtaamat tulevat lisääntymään. Koneistojen lisäämisessä on aina se ongelma että mikäli niistä halutaan hyöty irti, pitäisi sama temppu tehdä keinolla tai toisella muillekin saman uoman laitoksille. Ja lisäämiselle pitää AINA olla taloudellinen peruste. Sähkön hintaerojen, yön/päivän- ja viikon/viikonlopun välisen, pitää olla riittävän suuria jotta laitosten tehon lisäykselle saadaan taloudellinen motiivi.

Puhumattakaan vielä siitä että muualla päin Suomea ympäristöviranomaiset ovat kieltäneet joiltain laitoksilta säätövoiman ajamisen ympäristöhaittojen vuoksi ja esimerkiksi Oulujoella saatiin menneinä vuosina riita aikaan kun laitosten liian nopeasta ja voimakkaasta säätämisestä aiheutui vedenpintojen liiallista vaihtelua.

Avoimet ovet kirjoitti:

Kerrankin asiallista informaatiota ja tietoa voimalaitoksen toiminnasta voisitko vielä kertoa onko voimalaitoksella milloin ns. tutustumiskäynti mahdollisuuksia?

Minulla ei kiertokäynneistä sen parempia tietoja ole. Fortum toki kierrättää laitoksella omia vieraitaan ja Imatran seudun kehitysyhtiöllä on kesäisin näyttely auki jossa sen rakentamisesta kertovan vanhan filmin ja laitoksen näyttelytilat saa katsastettua mutta konesaliin ei heilläkään ole lupaa ihmisiä laskea. Konesalin näkee toki näyttelytilojen ikkunoista. Kesänäyttelytkin olivat aikoinaan Imatran Voiman/Fortumin järjestämiä mutta jostain syystä (raha?) sekin ulkoistettiin.

Lyhyt vastaus: valtiosopimukseen tai valtiosopimuksiin..