Laskentakaavaa kyselen!
Jos kameralla A Tsuumi on 5 X ja kenno 10 mpx.
Ja kamera B Tsuumi on 10 X ja kenno 5 mpx.
Molemmissa sama kennokoko.
Otetaan kuva max. tsuumauksella.
A kamerassahan on tiheämpi pixelöinti, joten tulostettaessa voidaan enemmän rajata.
B taas tsuumaa lähemmäksi jo kuvausvaiheessa.
Kummanko kameran kuvatuloste saadan "lähemmäksi" kohdetta, kun molemmissa tulosteissa sama kuvanlaatu?
Siis TEORIASSA. Miten tuo lasketaan?
Jos kameralla A Tsuumi on 5 X ja kenno 10 mpx.
Ja kamera B Tsuumi on 10 X ja kenno 5 mpx.
Molemmissa sama kennokoko.
Otetaan kuva max. tsuumauksella.
A kamerassahan on tiheämpi pixelöinti, joten tulostettaessa voidaan enemmän rajata.
B taas tsuumaa lähemmäksi jo kuvausvaiheessa.
Kummanko kameran kuvatuloste saadan "lähemmäksi" kohdetta, kun molemmissa tulosteissa sama kuvanlaatu?
Siis TEORIASSA. Miten tuo lasketaan?
Vastaukset 26
Vanhimmat
”Kummanko kameran” polttoväli on pitempi niin sen ”kuvatuloste saadan "lähemmäksi" kohdetta”
esim:
Jos kameralla A Tsuumi on 5 X ja kenno 10 mpx.
polttoväli 100 – 500 mm
Ja kamera B Tsuumi on 10 X ja kenno 5 mpx.
polttoväli 24 – 240 mm
Koetappa arvata kummalla ”saadaan lähemmäksi” 500 mm vai 240 mm:n polttovälillä?
lähemmäksi on paras päästä kävellen aina kun mahdollista.
rajaamalla mikään ei tule lähemmäksi!
jos pienin polttoväli molemmissa sama, niin samasta kohteesta samalta etäisyydeltä otetusta kuvasta kroppaamalla pitäisi kyllä saada kameran A 10 megapiks 5x zoom kuvasta 5 megapiks kuva joka suurinpiirtein laadullisesti yhtä hyvä kuin kameran B 10x zoomilla 5 megapiks.
siis teoriassa, käytännössä saattaa olla jotenkin muutenkin, riippuen kameroiden muista ominaisuuksista.
Mikä on zoomien polttoväli?
ainoastaa objektiivin pisin mahdollinen polttoväli vaikuttaa siihen (saadan "lähemmäksi" kohdetta), on aivan yhdentekevää onko kerroin tai lyhyin polttoväli mikä tahansa. Ihan sama koskee kiinteäpolttovälisiä objektiiveja (ilman zuumikerrointa).
Jos 10x zoomi on vaikka 18 - 180 mm ja 5x zoomi on 100 - 500 mm niin miten ajattelin homman toimivan? Tuo esityksesi ei oikein avaudu.
niin miten ajattelin homman toimivan?
—no se toimii niin, että 500 mm on pidempi polttoväli kuin 180 mm joten tuolla 500:lla ”saadan "lähemmäksi" kohdetta”.
Zuumin kertoimella (5x tai 10x) ei ole vähäisintäkään vaikutusta ”lähemmäksi saamiseen” vain ja ainoastaan objektiivin pisimmällä polttovälillä on merkitystä!
Voisit opiskella alkeita vaikkapa Canonin kuvauskurssista
http://www.canon.fi/you_connect/kuvauskurssit/index.asp
Siellä on kyllä typeriä asiavirheitä mutta suurin osa tiedoista on osapuilleen oikein
esim tuo polttoväli asia on siellä melkein oikein
http://www.canon.fi/you_connect/youconnect_marraskuu/tutorial/index.asp
Jos ei avaudu, niin älä lannistu vaan jatka mukavaa harrastusta. Valokuvaaminen on kiva ja hyödyllinen harrastus vaikka ei ymmärräkkään mitään optiikasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Optics
Saatamme arvoisa ”hyssyrä” olla hieman eri mieltä noista optiikan ominaisuuksista ja käyttökelpoisuudesta sekä siitä mikä niissä on merkittävä ominaisuus.
Kuka se on väittänyt jotta pidemmällä putkella lähemmäs pääsee? Siitä kuvasta vain saa sen vaikutelman. Ota vaikka talitintistä kuva 10 m päästä ensin 18 mm putkella ja sen jälkeen tuolla 500 mm putkellasi niin huomaat varsin suuren eron siinä miten lähellä tai kaukana ihmisen silmä kertoo sen tipun kuvaajasta olevan.
Ei todellakaan ole niin, että vain pisimmällä polttovälillä olisi merkitystä, esim. 18 – 200 mm optiikalla on pääosin käytössä 18 – 50 mm alue ja sen pidempää kuin 100 mm tulee käytettyä ani harvoin. Jos tarvitsen pidempää niin toinen paremmin siihen sopiva otetaan käyttöön. Tuota edellisen 200 mm asentoa tulee käytettyä vain hätätilassa kun muuta ei ole saatavilla.
Kyllä zoomikertoimellakin on merkitystä, se antaa hieman ymmärtää miten laajaan käyttöön kyseinen putki sopii. 10 - 20 mm eli 2x on hieman rajausmahdollisuuksia antava laajakulma kun taas 18 - 200 mm 11x on varsin kätevä yleismatkalinssi josta on moneen varsinkin kun se tarkentuu varsin lähelle koko zoom alueella ainakin Nikkor versiona.
Veikkaan kuvanneeni ainakin yhtä kauan kuin sinä eli alkaen -60 luvulla jolloin tein jopa itse kuvani, tosin musta-valkoisina. Olen kiinnittänyt enemmän huomiota käytäntöön kuin optiikoiden suunnitteluun tarvittavaan fysiikkaan jonka olen jättänyt valmistajille. Käytännön kokemus on näissä kuvausasioissa mielestäni tärkeämpää kuin se osaako laskea linssien diopterit tai mitä ne sitten ovatkaan. Kuva joka siinä sihtauksen ja pohdinnan tai nopean räväytyksen jälkeen syntyy lienee kuitenkin tärkeintä mitä valokuvauksessa on.
Valokuvaus on mukava harrastus mutta sen hyödyllisyys muuna kuin ajan tappajana on kyseenalaista jos ei onnistu myymään kuviaan tai saa niistä muuta hyötyä vaikka henkisellä puolella esim. kunniana ja itsetunnon kohottajana. Tuo hyödyllisyys sinunkin olisi perusteltava eli mitä sillä tässä kohden erityisesti tarkoitat?
aloittajan kysymystä:
”Kummanko kameran kuvatuloste saadan "lähemmäksi" kohdetta”
”Ei todellakaan ole niin, että vain pisimmällä polttovälillä olisi merkitystä”
—kyllä se vaan niin on, mitä pitemmällä polttovälillä kuvaat sitä lähempänä kohde näyttää olevan. Zoom kertoimella ei tässä asiassa ole mitään merkitystä. Johtuneeko tuo varsin yleinen väärinkäsitys siitä, että kiikareissa on käytössä "lähemmäksi" kerroin.
”Veikkaan kuvanneeni ainakin yhtä kauan kuin sinä”
—tuota luuloa minulle täällä usein ”kaupataan”, olet väärässä uskossa. Aloitin ammattimaisen kuvaamisen talvella 1959 (Etelä-Suomen Sanomat). Tuolla kauan kuvaamisella ei kuitenkaan ole mitään merkitystä optiikan lakien ymmärtämisessä (onneksi kaikki ei ole kuitenkaan vielä unohtunut).
”Olen kiinnittänyt enemmän huomiota käytäntöön kuin optiikoiden suunnitteluun tarvittavaan fysiikkaan”
—olisikohan ikä syynä siihen, että et enää muista mitä käsite ”optiikka” tarkoittaa. Tuo ”optiikoiden suunnittelu” on siansaksaa joka ei tarkoita yhtään mitään!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Optiikka#Geometrinen_optiikka
”alkaen -60 luvulla jolloin tein jopa itse kuvani …
—no voi sinua ressukkaa
”Tuo hyödyllisyys sinunkin olisi perusteltava eli mitä sillä tässä kohden erityisesti tarkoitat?”
—ihanko totta, noin pitkään olet kuvannut huomaamatta harrastuksen hyödyllisyyttä? Tai sitten meillä on vaan ihan erilaiset arvot!
Minusta harrastus voi tuoda mukanaan mm. seuraavia hyödyllisenä pitämiäni asioita
– oppiminen
– havaintojen tekeminen (esim. luonto, kulttuuri …)
– kokemusten ja mielipiteiden vaihto muiden harrastajien kanssa
– ”silmä” kehittyminen
– luonnossa liikkuminen
– ns. spatiaalisen havaintokyvyn kehittyminen
– kuvan ymmärtäminen ja kriittisen kuvanlukutaidon kehittyminen
– harrastuksesta voi joillekin tulla myös ”hyödyllinen” ammatti (kuten minulla)
– jne, jne …
Henkinen kasvu edellyttää tietysti omakohtaista ”hinkua” ja edellytyksiä, mutta älä lannistu kyllä vanhanakin voi oppia, ainakin vähän —kai? Jos aikuisten oikeasti sitä haluaa
”Ota vaikka talitintistä kuva 10 m päästä ensin 18 mm putkella ja sen jälkeen tuolla 500 mm putkellasi niin huomaat varsin suuren eron siinä miten lähellä tai kaukana ihmisen silmä kertoo sen tipun kuvaajasta olevan.”
—tuo kertoo kai kaiken sinusta kuvaajana ja optiikan ymmärtäjänä
Muita (aloittelijoita) mollaamalla et saavuttane mitään tavoittelemisen arvoista, ei sairaalloisen heikko itsetunto siitä vahvistu, nolaat vaan itsesi ;—)
käsitteen polttoväli ja sen muutosalueen zoom-objektiiveissa?
Siis sen v**un tarpeettoman zoomikertoimen tilalle...
"Siis TEORIASSA. Miten tuo lasketaan? "
Ei riitä tieto laskemaan mitään, koska tuo zoomikerroin ei kerro mitään siitä todellisesta polttovälialueesta.
Ainoastaan pidemmän ja lyhemmän polttovälin suhteen.
..ja unohdetaan nuo tsuumit ja kertoimet.
A:n polttoväli 100mm
Paljonko B:n polttoväli pitää olla, jotta kuvasuurennoksessa päästään samaan lopputulokseen tulosteen laadun ollessa molemmissa samantasoiset?
Tarvittava polttoväli riippuu kohteen etäisyydestä. Mutta jos kuvataan lähelle ääretöntä on kameran B polttoväli oltava noin 71mm.
Ja se teoria:
Pikselimäärä on puhtaasti pinta-ala laskenta. Kun pikselimäärä kaksinkertaistuu on uusi kuva-alan sivun pituus neliöjuuri 2 * vanha sivunpituus, elikkä n. 1,4 kertainen
Tuo polttoväli / kuvautuva alue on sitten vähän monimutkaisempi kysymys. Yleisesti kuitenkin käytetään seuraavanlaista yksinkertaistettua laskentakaavaa:
v=d/m
jossa
m=f/(s-f)
v=kuva-alan leveys
d=kennon leveys
m=suurennos suhde
f=polttoväli
s=kohteen etäisyys
"Mutta jos kuvataan lähelle ääretöntä on kameran B polttoväli oltava noin 71mm"
Pitää luikea:
Mutta jos kuvataan lähelle ääretöntä on kameran B polttoväli lähenee neliöjuuri 2 * kameran A polttoväli
"s=kohteen etäisyys"
kohteen etäisyys mistä?
”Pikselimäärä on puhtaasti pinta-ala laskenta.”
—onko ihan aikuisten oikeasti vaikea (mahdoton) ymmärtää mitä tarkoittaa ns. pikselitiheys (pikselien koko ja niiden välit) ja kuvan resoluutio?
"onko ihan aikuisten oikeasti vaikea (mahdoton) ymmärtää mitä tarkoittaa ns. pikselitiheys (pikselien koko ja niiden välit) ja kuvan resoluutio? "
mutta jos osaat vähän kuvata mikä siinä tuntuu niin vaikealta, niin yritämme selittää.
onpa kumma että kukaan ei ole vielä alkanut narista että kun on enempi megapiks niin kohisee enemmän, mutta kyllä sekin vielä nähdään.
megapiks vaan siihen vaikuttaa enempi pikselien (kennon) laatu, pikselien (kennon)koko, kuvanvahvistus (ISO), kameran softa, konvertoinnin laatu jne
”Kummanko kameran kuvatuloste saadan "lähemmäksi" kohdetta”
vrt
Jos autolla A huippunopeus on 150 ja vaihteita 4.
Ja auto B Thuippunopeus on 180 ja vaihteita 6.
Niin kummalla pääsee litralla bensaa lähemmäksi Helsinkiä kun molemmissa autoissa on sama bensiinilaatu.
Ei ole hasuja kysymyksiä, on vain hassuja vastaajia. :D Ja kun on sopiva lääkitys, niin kaikki asiat tuntuu hassulta...vaikka nakkarilla nekkuunsa saisi.&%#"%%%##=??¤¤ :D
Se mitä tässä keskustelussa läksin hakemaan tulikin tuolla jo esille:
Kun pikselimäärä kaksinkertaistuu, niin kuvakoon kertoimeksi voidaan laskea VAIN 1.4
Elikkä ei ole kovinkaan suurta merkitystä onko 12mpx vai 14mpx
Noihin mielestäni kiinitetään kaikkialla liiaksi huomiota, markkinoinnissa varsinkin. Nii, ja onhan se hienoo, kun on pikseleitä hieman enemmän, kuin naapurilla. Jonkinlainen pilinjatke sekin.
"Se mitä tässä keskustelussa läksin hakemaan tulikin tuolla jo esille:
Kun pikselimäärä kaksinkertaistuu, niin kuvakoon kertoimeksi voidaan laskea VAIN 1.4"
-Jos tuota tosiaan hait niin kyllä silloin voidaan sanoa, että on noita hassuja kysymyksiäkin. No ainakin hassusti esitettyjä kysymyksiä.
Se mitä tässä keskustelussa läksin hakemaan tulikin tuolla jo esille:
Kun pikselimäärä kaksinkertaistuu, niin kuvakoon kertoimeksi voidaan laskea VAIN 1.4
Nokylläpä kysyit kovassa lääkityksessä kun noin yksinkertaiseen kysymykseen sait sotkettua tsuumit ja pikselöinnit. Tuo ”kuvakoon kerroin” kuulunee samaan soppaan.
Eihän tuo neliöjuuri 2 ole mikään kuvakoon kerroin. Vaan jos pikselimäärä kaksinkertaistuu samalla pikselitiheydellä niin sillon myös kuvan pinta-ala kaksinkertaistuu. Kuvan (”kuvatuloste”) sivusuhteista riippuen tuo sivun pituuden kerroin voi olla n 1,4 tai jotain ihan muuta. Kuvan pinta-ala (ja pikselimäärä) kaksinkertaistuu silloinkin kun vain kuvan leveys tai korkeus kerrotaan kahdella. ”… on tiheämpi pixelöinti, joten tulostettaessa voidaan enemmän rajata”
”Kummanko kameran kuvatuloste saadan "lähemmäksi" kohdetta, kun molemmissa tulosteissa sama kuvanlaatu?
Siis TEORIASSA. Miten tuo lasketaan?”
—ja tuohon siis ainoa oikea vastaus on mielestäsi: ”kuvakoon kertoimeksi voidaan laskea VAIN 1.4 ”
”on vain hassuja vastaajia ... ”
Mulla olis jatkokysymys:
Jos joulukuusi on 195cm korkea, ulkona -35 astetta pakkasta, oma mummo liukastunu aattona hautuumaalla ja äiskä unohtanu ostaa lahjat ni paljo Pukki! puhaltaa alkometriin? siis TEORIASSA tietenki.
ja miten tuo lasketaan?
”Ne jotka tietäväteivät puhu;ne jotka puhuvat eivät tiedä”
”ni paljo Pukki! puhaltaa alkometriin? siis TEORIASSA tietenki.
ja miten tuo lasketaan?”
—kyllä se on ni et paljo Pukki! puhaltaa 1,4 siis TEORIASSA tietenki
kysymykseen:
”Kummanko kamera?”
oikea vastaus on 1,4, siis TEORIASSA tietenki.