Olen 1,5kk esikoistytön äiti ja kaipailisin useisiin kysymyksiin vastauksia.. Kysymykset ovat typeriä, mutta ei ole oikeastaan ketään, keltä kyselisin vastauksia näihin, kun tuntuu että kaikilla tuttavaperheillä on tiedossa jo kaikki ja he åpitävät niitä itsestäänselvyyksiä. siis sitä, että kyllä jokainen äiti osaa jo kaikki etukäteen..
Mulla ei ole mitään hajua, kuinka usein lapseni pitäisi nukkua ja kuinka pitkään, saako sitä kesken unien enää herättää, ja jos saa niin missä vaiheessa se ei ole enää suotavaa. Tyttöni herää yleensä joskus yhdeksän aikaan aamulla, syöpi reippaasti jaon hereillä pari kolme tuntia, kunnes nukahtaa tissille. (saako lasta edes nukuttaa tissille? siirrän sen siitä sitten aina joko illalla sänkyynsä tai päivällä kärryihin) Neiti nukkuu yleensä sitten kolme tuntia (muutaman kerran mennyt neljään tuntiin jolloin herätin itse syömään) ja jaksaa sitten olla pystyssä jonnekin ilta kuuteen/seitsemään. Monesti on tosin käynyut niin, että ei ole nukahtanut kuin hetkeksi ja tätä tapahtuu monta tuntia ja sitten tyttö onkin todella kärtrtuinen eikä millään meinaa saada unta. Olisko tähän vinkkejä? Yöpuulle mennään n 11 aikoihin ja annan lapsen nukkua omaan tahtiin ilman herättelyjä, hän syö kerran pari yössä.
Tahtoisin luoda jonkinlaisen päivärytmin, missä vaiheessa lapset vois ellaiseen totuttaa ja tottuvatko helpolla? Miten teillä menetellään?
Sitten lisää eriaiheesta. Neiti ei suostu oikeastaan ollenkaan olla selälleen hereillä ollessa, haluaisin pitää sitä lattialla, jotta oppisi kääntyilee yms. Vai opettelevatko lapset tässä iässä edes sellaisia? Entä mahalleen pito (siitä tyttö tykkää), kuinka kauan alsta on hyvä pitää mahalleen? Ja onko siitä sylissä kantelusta hirveenä haittaa, jos ei lattialla lapsi halua olla? Milloin voi kantoreppua käyttää`?
Neuvolassa kerrottiin, että tässä vaiheessa lapselle on hyvä jutella ja laulaa ym ja mielelläni sitä teenkin. Mutta kun lapsi on monta tuntia hereillä, ei sitä koko ajan jaksa seurustella. Päivällä kun yksin olen, niin ei ole kukaan muu seurustelemassa. onko siitä haittaa jos ei koko ajan seurustele? Riittääkö lapselle, jos sitä kantelee tai jos se saa tuijottaa jotain mielenkiintoista? En meinaa että, koko ajan mutta aina välillä..
Anteeksi kysymyspaljouteni, kaikkiin ei tarvitse vastata mutta edes muutaamaan toivoisin vastausta. Ja jos on muita vinkkejä niin kertokaa toki, kaikki tieto on tervetullutta :) on jotenkin huono-äiti fiilis kun ei tiedä näihin vastauksia mutta ei kai sitä kaikkea tarvitse heti tietää?
Mulla ei ole mitään hajua, kuinka usein lapseni pitäisi nukkua ja kuinka pitkään, saako sitä kesken unien enää herättää, ja jos saa niin missä vaiheessa se ei ole enää suotavaa. Tyttöni herää yleensä joskus yhdeksän aikaan aamulla, syöpi reippaasti jaon hereillä pari kolme tuntia, kunnes nukahtaa tissille. (saako lasta edes nukuttaa tissille? siirrän sen siitä sitten aina joko illalla sänkyynsä tai päivällä kärryihin) Neiti nukkuu yleensä sitten kolme tuntia (muutaman kerran mennyt neljään tuntiin jolloin herätin itse syömään) ja jaksaa sitten olla pystyssä jonnekin ilta kuuteen/seitsemään. Monesti on tosin käynyut niin, että ei ole nukahtanut kuin hetkeksi ja tätä tapahtuu monta tuntia ja sitten tyttö onkin todella kärtrtuinen eikä millään meinaa saada unta. Olisko tähän vinkkejä? Yöpuulle mennään n 11 aikoihin ja annan lapsen nukkua omaan tahtiin ilman herättelyjä, hän syö kerran pari yössä.
Tahtoisin luoda jonkinlaisen päivärytmin, missä vaiheessa lapset vois ellaiseen totuttaa ja tottuvatko helpolla? Miten teillä menetellään?
Sitten lisää eriaiheesta. Neiti ei suostu oikeastaan ollenkaan olla selälleen hereillä ollessa, haluaisin pitää sitä lattialla, jotta oppisi kääntyilee yms. Vai opettelevatko lapset tässä iässä edes sellaisia? Entä mahalleen pito (siitä tyttö tykkää), kuinka kauan alsta on hyvä pitää mahalleen? Ja onko siitä sylissä kantelusta hirveenä haittaa, jos ei lattialla lapsi halua olla? Milloin voi kantoreppua käyttää`?
Neuvolassa kerrottiin, että tässä vaiheessa lapselle on hyvä jutella ja laulaa ym ja mielelläni sitä teenkin. Mutta kun lapsi on monta tuntia hereillä, ei sitä koko ajan jaksa seurustella. Päivällä kun yksin olen, niin ei ole kukaan muu seurustelemassa. onko siitä haittaa jos ei koko ajan seurustele? Riittääkö lapselle, jos sitä kantelee tai jos se saa tuijottaa jotain mielenkiintoista? En meinaa että, koko ajan mutta aina välillä..
Anteeksi kysymyspaljouteni, kaikkiin ei tarvitse vastata mutta edes muutaamaan toivoisin vastausta. Ja jos on muita vinkkejä niin kertokaa toki, kaikki tieto on tervetullutta :) on jotenkin huono-äiti fiilis kun ei tiedä näihin vastauksia mutta ei kai sitä kaikkea tarvitse heti tietää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
unohtui kysyä, että kuinka kauan tuon ikäinen lapsi yleensä on hereillä? :)
Niin no siis joo, kysy toki neuvolastakin ensi kerralla lisää, tee vaikka lista kortin väliin niin et unohda..
Nykyään kait on muotia lapsentahtinen vauvanhoito, tarkoittaa siis sitä että lapsi syö ja nukkuu kun haluaa. välissä sitten vanhemmat vaihtaa vaippoja ,hoitaa ja seurustelee sen mukaan kun hyväksi näkevät. kyllä ne lapset yleensä(terveet täysiaikaiset) tietää mitä ne tarvii. sitten vaan äiti opetteleen näkeen näitä tarpeita.
luota itseesi ja kysy neuvolasta avoimesti.
joku mobile oli meillä tuossa iässä tosi pop. toisilla lapsilla on rytmi alusta alkaen, toset ei rytmiinny isompanakaan. alle puoli vuotiaalta on turha odottaa isompaa rytmiä, vaikkakin se on mahdollista, mutta joskus ei.
meillä tutti auttaa unen löytämisessä. lapsi onneksi viihtyy itsekseenkin, lelujen kanssa lattialla. jos se tykkää olla mahallaan niin anna olla. seuraa välillä ja kun alkaa väsyä niin vaihda asentoa.
Heippa!
Enpä itsekään tiennyt oikein mitään vauvoista ennen omaani, kokemus karttuu kuitenkin koko ajan..
Minusta nuo unimäärät vaikuttaa riittäviltä. Tuossa iässä meillä nukuttiin päikkäreitä 3-4 kpl ja aika pienissä pätkissä. Uni rauhoittui vasta myöhemmin. Mukavasti kuulostaisi yötkin menevän. Meillä tuolloin syötiin 3 kertaa yössä. Rytmi meillä muodostui noiden unien ympärille jotenkin luonnostaan, kun huomasi kuinka kauan jaksaa olla hereillä ja hyvillä mielin. Väsyneenä pienellä alkaa itkettämään, mutta iän myötä sekin helpottuu. Me otimme tavaksi laittaa pienen nukkumaan viimeistään klo 9:ksi illalla, mutta tässä voi tehdä niinkuin itsestä parhaalta tuntuu.
Tuosta rinnalle nukahtamisesta on kahta koulukuntaa, mutta mielestäni se on aivan luonnollista vauvalle. Vaikea sitä on välttääkään, eikä minusta niin tarvitsekaan.
Meillä pientä pidettiin aika vähän lattialla koska oli talvi ja vanhassa talossa kylmä. Ensin pötkötteli kantokopassa ja sitten, kun vähän kasvoi oleili sitterissä. Jos ei viihdy yksin on kantoliina kätevä. Tai reppu, mutta en ole varma miten on sen ergonomian kanssa.
Ei vauvan kanssa tarvi ihan kokoajan pakonomaisesti seurustella, varsinkin jos viihtyy itsekseenkin. Voi aivan hyvin tehdä vaikka kotitöitä ja samalla laulella tai kertoa pienelle tekemisistään.
Tässäpä, mitä minulla tuli mieleen noista kysymyksistäsi :)
"kuinka usein lapseni pitäisi nukkua ja kuinka pitkään, saako sitä kesken unien enää herättää, ja jos saa niin missä vaiheessa se ei ole enää suotavaa."
Tuo on tietty kovin yksilöllistä, mutta meillä nukuttiin 3-4 päikkärit, aamusella pidemmät ja illasta lyhyemmät. Ei herätelty enää, kun vauva kasvoi hyvin (herätellään siis yleensä vain syömään, jos painon kanssa ongelmia)
"(saako lasta edes nukuttaa tissille? siirrän sen siitä sitten aina joko illalla sänkyynsä tai päivällä kärryihin)"
Meillä nukahdettiin lähes aina tissille n. ½ -vuotiaaksi... En tiedän onko se kovin suotavaa, muttei ainakaan meillä häirinnyt.
"että ei ole nukahtanut kuin hetkeksi ja tätä tapahtuu monta tuntia ja sitten tyttö onkin todella kärttyinen eikä millään meinaa saada unta. Olisko tähän vinkkejä? "
Yrittäisin pitää hieman pidemmän pätkän hereillä (leikkiä, tanssia, laulua, tavaroiden/asioiden ihmettelyä, mitä vaan aktiviteettia)
"Yöpuulle mennään n 11 aikoihin ja annan lapsen nukkua omaan tahtiin ilman herättelyjä, hän syö kerran pari yössä."
Aikas myöhään teillä mennään nukkumaan. Tosin taidettiin meilläkin tuossa iässä valvoa... Kohta puoliin olisi hyvä opetella menemään esim. 21 nukkumaan ja aamusta sitten aiemmin ylös. Näin oppii esim. tarhaakin varten rytmiä.
"Tahtoisin luoda jonkinlaisen päivärytmin, missä vaiheessa lapset vois ellaiseen totuttaa ja tottuvatko helpolla? Miten teillä menetellään?"
Rytmin saa, kun asiat tapahtuvat joka päivä samaan aikaan ja samalla tavalla :) Mutta se rytmi yleensä muodostuu hieman myöhemmällä iällä (n. 5 kk ->). vauvan tahdissa on hyvä mennä vielä tuon ikäisen kanssa.
"Neiti ei suostu oikeastaan ollenkaan olla selälleen hereillä ollessa, haluaisin pitää sitä lattialla, jotta oppisi kääntyilee yms. Vai opettelevatko lapset tässä iässä edes sellaisia? Entä mahalleen pito (siitä tyttö tykkää), kuinka kauan alsta on hyvä pitää mahalleen? Ja onko siitä sylissä kantelusta hirveenä haittaa, jos ei lattialla lapsi halua olla? Milloin voi kantoreppua käyttää`?"
Onko teillä esim. sellaista puuhamattoa, jossa on kaaret yläpuolella? (esim. http://www.lastentarvike.fi/default.asp?docId=11971&paatuoteid=82&valikoimaid=7) Meillä ainakin tuommoinen auttoi jaksamaan selällään. Tosin sekin taisi tulla myöhemmässä iässä. Noin pientä on hyvä pitää sylissä. Eikös sitä sanota, ettei vauvaa voi pitää liikaa sylissä? Kääntyilyt tulee aikas paljon myöhemmin :) Kantoliina tai kantoreppu on hyviä apuja. Rintareppua en suosittele käyttämään lainkaan, koska vauvan jalat roikkuvat siinä epäergonomisesti.
"Mutta kun lapsi on monta tuntia hereillä, ei sitä koko ajan jaksa seurustella. Riittääkö lapselle, jos sitä kantelee tai jos se saa tuijottaa jotain mielenkiintoista?"
Ei koko ajan tarvi äänessä olla. Vauvakin osaa arvostaa hiljaisempia hetkiä. Kantaminen on hyväksi, saa olla äidin lähellä, turvassa ja kantaessa oppii käyttämään tasapainoaan ja lihaksistoaan (kun liikkuu äidin liikkeiden mukana).
"on jotenkin huono-äiti fiilis kun ei tiedä näihin vastauksia mutta ei kai sitä kaikkea tarvitse heti tietää? "
Ei tarvitse, eikä varmastikaan kukaan tiedä kaikkea. Netistä löytyy hyvin tietoa (mutta täytyy karsia turhuudet.) Hyviltä keskustelupalstoilta saa apua, jne. Neuvolasta voi aina kysyä.
Tsemppiä teille!
Vastauksia oletkin jo saanut, mutta kirjoittelenpa minäkin jotain...
Huonounisen lapsen äitinä minun täytyy sanoa, että jokainen lapsi on yksilö ja nukkuu oman tarpeensa mukaan. Jos vauvalla unta tuntuu riittävän niin ole tyytyväinen, kärttyisyydestä sen unen vähyyden yleensä huomaa. Paljon olen erilaisia kantoja lapsen nukuttamisista ja heräämisistä tuon huonounisuuden vuoksi lukenut. Olen törmännyt ohjeisiin, joissa sanotaan, että lasta ei saa koskaan herättää unilta siinä toivossa ettei esim. yöunet venyisi. Käytännössä tätä kuulee tehtävän kyllä tosi paljon ja kai se sitten jotenkin tehoaa. Itse lopetin jossain vaiheessa nuo herättelyt ja annoin neidin nukkua jos sattui nukuttamaan. Ja ikinä se "rytmi" ei paljoa ole poikennut. Ennemminkin ongelma on se unien lyhuus/vähyys ja jatkuva öinen heräily. Meillä jos unilta herätteli niin meni ihan päälaelleen koko rytmi.
Nukuttamistyyleistä valitset sen oman ja itsellesi helpommat. Tässäkin on montaa tyyliä, toiset opettaa jo laitokselta nukkumaan omaan huoneeseen, toiset vielä 3-vuotiaankin kanssa vierekkäin köllivät. Meillä nukahdettiin n. 5kk saakka rinnalle, sitten alkoi muu maailma kiinnostaa niin, että opeteltiin nukahtamaan sänkyyn.
Lapselle kannattaa jutella ja laulella silloin kun hän ja itse olet virkeä. Ei sinun tarvitse taukoamatta lurittaa. Lapsikin vaistoaa jos äiti alkaa jo kyllästymään. Meillä luriteltiin yleensä unien jälkeen, kun neiti oli virkeimmillään. Koko hereilläoloajan ei tarvitse olla sirkusta ja jatkuvaa viihdyttämistä. Lapsesi osaa ilmaista, kun tarvitsee äitiä viihdyttämään. Tällä tarkoitan sitä, että jos lapsi viihtyy pötköllään lattialla niin anna hänen tutustella maailmaan rauhassa. Ole itse vaikka lähettyvillä. Toki voit ottaa vaikka kantoliinaan niin saa kulkea mukana sinun touhutessasi. Kantoreppuja en itse ole käyttänyt, jokunen viikko niissä ainakin piti ikää olla. Jos muksu tykkää kantelusta niin hommaa reppu tai liina, että saat omat kädet vapaaksi. Kyllä hän sitten aikanaan alkaa viihtyä lattiallakin. Meillä kannettiin tyttöä tosi paljon ja pitkään, mutta niin vain alkoi hänkin viihtyä lelujen parissa.
Älä vielä murehdi mitään kääntymisiä, niiden aika on muutaman kuukauden päästä. Ja voihan pikkuisenne olla lattialla mahallaankin, kehittyypä niskalihakset. Nuo jumppamatot meillä ainakin alkoi kiinnostamaan n. 2kk iässä. Se voisi olla hyvä virike siihen, että malttaisi olla selälläänkin.
Ja siitä kuinka kauan tuon ikäinen on hereillä... siitäkin löytyy monenlaista lasta. Meidän neiti valvoi 7h putkeen, kun tultiin laitokselta kotiin :D Naapurin poika ei tehnyt muutakuin söi oli max 3h hereillä ja nukkui vielä 3kk iässäkin.