Tuo "oletteko saaneet" aloitus sai minut miettimään millaisia kannustus-, kehoitus-, painostus-, tai muita menetelmiä olette soveltaneet saadaksenne miehenne toimimaan haluamallanne tavalla.
Tai huomautuksia täyttämättömistä odotuksista tai tarpeista.
Tai tulomuodostuksesta tai talouden hoidosta.
Tai mistä tahansa abstraktista asiasta.
Ilmeitä, käskytystä, suostuttelua, vihjailua, nalkutusta, välillistä painostusta, jotain muuta?
Ovatko menetelmänne vuosien saatossa muuttuneet?
Olen itse ilmeisen altis vaikutteille koska en muista yhtään tilannetta jossa vaimoni olisi edes kehoittanut minua, normaalin päivittäisen yhdessäelon lisäksi, johonkin toimintaan.
Kun rakennusvaiheessa p--se oli auki kuin tuuran putki vaimo tyytyi silloinkin, raha-asiat hoitavana, vain toteamaan tilanteen.
Lasken pois pussieni kohenteluun liittyvän ilmeviestinnän tai sukkani eteisen lattialla.
Tai huomautuksia täyttämättömistä odotuksista tai tarpeista.
Tai tulomuodostuksesta tai talouden hoidosta.
Tai mistä tahansa abstraktista asiasta.
Ilmeitä, käskytystä, suostuttelua, vihjailua, nalkutusta, välillistä painostusta, jotain muuta?
Ovatko menetelmänne vuosien saatossa muuttuneet?
Olen itse ilmeisen altis vaikutteille koska en muista yhtään tilannetta jossa vaimoni olisi edes kehoittanut minua, normaalin päivittäisen yhdessäelon lisäksi, johonkin toimintaan.
Kun rakennusvaiheessa p--se oli auki kuin tuuran putki vaimo tyytyi silloinkin, raha-asiat hoitavana, vain toteamaan tilanteen.
Lasken pois pussieni kohenteluun liittyvän ilmeviestinnän tai sukkani eteisen lattialla.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kannustaa omatoimisuuteen, jotta pärjää joskus ilman minua.
ei saa menettää toivoa koskaan. Mutta hotelliin....;))) (Ei uskalla laittaa lausetta loppuun....) Tosikot voivat muuten käydä kimppuun.... Joulun alla pitää olla kiltti.
tsau:Friidu
oli etäavioliitto, odotin, että mieheni hoitaisi oman kotinsa niin, ettei minun heti tarvinnut ryhtyä siivoamaan, kun tulin. Keskustelimme siitä, mitkä hommat piti olla hoidettu. Muuten teimme sitä, mitä kumpikin parhaiten osasi, melko perinteinen työnjako eikä mitään suurempia konflikteja. Nykyinen miesystäväni pitää itsestään selvänä, että hän siivoaa nurkkansa. On tehnyt niin vaimonsakin eläessä. Raha-asioista on kummankin kanssa sovittu. Nykyään elätän miesystäväni, kun hän on luonani. Ja hän minut, kun olen luonaan, mitä tapahtuu huomattavasti enemmän kuin päinvastoin.
Koska aviopari erittäin harvoin lähtee näistä ympyröistä yhtä aikaa, olen yrittänyt niinsanotusti potkia puoliskoa ihan omiin harrastuksiin ja menoihin. Melkoisen huonolla menestyksellä, mutta jotain katson saaneeni kuitenkin aikasiksi.
Yleisesti ottaenhan mies pärjää leskenä paljon huonommin kuin nainen - appiukko oli tästä selkeä esimerkki. Tämä lienee ilmiselvimpiä syitä miksi leskimiehillä pyrkii olemaan uusi nainen kainalossa ennen pitkää (sinänsä ihan kannatettavaa, jos kuolo on meidät erottanut), ja osaltaan vaikuttanee sekin että miespuolisia leskiä on huomattavasti vähemmän kuin sinkkunaisia.
Kannustusmenetelmäni ovat oikeasti aika pehmeitä: ideointia, vihjailua, ottamista mukaan uuteen sosiaaliseen harrastukseen, jota voi sittemmin jatkaa yksin... Toivon että hän ei jäisi kovin pitkäksi aikaa haikailemaan mahdollisen kuolemani jälkeen, vaan suuntaisi energiansa hyvään ja antoisaan loppuelämään.
Se ei ollut mielessäni.
Kotivuosiensa jälkeen vaimon palatessa työelämään iltakassaksi hän kysyi mielipidettäni asettumisestaan luottamushenkilöksi vajaan 30:n palkollisen puotiin.
Toimin itse silloin suurehkossa metallialan yrityksessä riistäjän pahimpana ja parjatuimapana agenttina joten tiedustelu oli ymmärrettävä.
Kannustin häntä kiinnostumaan AY-toiminnasta ja kehoitin hankkimaan kaiken mahdollisen koulutuksen.
Yhteen edustajakokouksen osatyötä ja työaikaa koskevaan alustukseen tein hänelle asiarungon.
AY-toiminnasta oli luonnollista jatkaa kunnallispolitiikkaan.
Myös ensimmäiselle tyttöjen matkalle lähtö tarvitsi suorasukaisen tuuppaukseni.
Nykyisiin omiin harrastuksiimme ei kummankaan ole tarvinnut kehoittaa.
Mitä tulee mahdolliseen leskeytymiseeni ei vaimo taatusti epäile pärjäämistäni.
Ainoana uhkana hän näkee mahdollisen alkoholisoitumiseni.
Itse luulen pikemminkin tappavani itseni punttilavalle.
Hänen pärjäämistään leskenä en myöskään epäile.
Vaimolla on käytännön järkeä ja tarvittaessa tiukka luonne.
Minä voin kuukahtaa turvallisin mielin tietäessäni turvanneeni hänelle kohtuulliset leskirouvan elämisen puitteet.
Kuvaamasi kannustusmenetelmät edustavat naisellista oveluutta ja ovat todennäköisesti vaihtoehdoista tehokkaimpia.
miehelleni, jonka hän sitten voi esittää seuraajalle:
Hän siivoaa, pesee pyykit, käy kaupassa, antaa rahaa kohtuullisiin ostoksiin, on hyvin riipuvainen.
Minun on mentävä kävelylle päivittäin, ja useimmiten hän tarvitsee paussin ja juo oluen ja 1 konjakin.
Jos en nousisi ylös tuolilta ja olisi menossa, menisi vielä toinenkin olut ja konjakki.
Siis oletan, että kun en enää ole elävien kirjoissa, niin menee päivittäin muutamia oluita ja konjakkia.
Ja se ei tietenkään käy, menisi elämänsä melko pian päin p:a.
Siis on löydyttävä uusi vaimo välittömästi minun poistuttua. Ottajia kyllä olisi jo nyt, mutta mies on uskollinen.
Hyvä olisi, kun tietäisi aikansa vähän ennen, että voisi järjestää sen seuraajan.
Muuten menee Kanarialla eläminen ihan normaalisti, vuoden alussa ollaan oltu vuosi..
on tullut kokeiltua. Mutta, onneksi míehiä on ollut neljä. Ei siis kaikkia yhteen kuitenkaan...Nykyiseen aviomieheen ei vaan tepsi mikään keino;)))) Liian kovapintainen tapaus;)))
Tosin kun viimeksi sanoin jämäkästi että, se sitten avio-eron paikka, etsi itsellesi uusi ilmainen piika! Hän pisti kaiken nauruksi...Ei--kultaseni. Me olemme yhdessä vielä 40 vuotta! Onnellisesti... Sano siihen jotain.... *Ei näköjään auta tässä muukuin ....;))) Sanoista tekoihin ja pakata matkalaukku....jospa se tepsisi...
tsau:Friidu
Pakkasi laukkunsa muutaman kerran ja muutti äitinsä luokse mutta ne mieleen ilmaukset kestivät vain muutaman viikon.
Ehkä veljeni olisi tarvinnyt jyrkemmän pään keinoja?
Kunnon rähinä?
Asuntoalueemme samalla kadulla oli suoranainen epidemia.
Lyhyt katu jolta kahdesta talosta rouvat lähtivät ( miksi aina nainen lähtee? ) ja molemmat palasivat muutaman kuukauden / puolen vuoden jälkeen raskaina.
Tietenkin kadulla arvuuteltiin siittiöiden alkuperää.
aina ennenkuin edes pääseen edes riitaan asti;)) Hän on keksinyt tämän keinon...ei tarvitse siten myöskään antaa toiselle myönnytyksiä. Hän on hyvin itsenäinen mies. Jonka arvomaailmaan yksinkertaisesti kuuluu tämä. Mies päättää. Ja sanoo, viimeisen sanan;))) Hän sanoo tämän viimeisen sanan näin. Hänen ei tarvitse edes kuunnella kun ei ole paikalla. Minua oikeesti ärsyttää. Koska kun hän tulee takaisin...en itse viitsi enää ottaa asiaa esiin...Eli jonkinlaiseta henkistä vallankäyttöä tämänkin häneltä. Olen itse sellainen että, kuohahdan helposti...ja tempperamenttia löytyy vieläkin. Kuitenkin lepyn sekunnissa. Ja unohdan saman tien.... Vain yksi asia mikä oikeesti saa minut todella paniikkiin on se jos mies mököttää 5 minuuttia kauempaa. En kestä tilannetta. *Alan itkemään....Tämä juontaa lapsuuteeni...omalla faijallani oli tapana mököttää viikkokausia....ja olla puhumatta....minusta se taas on julmaa vallankäyttöä naista vastaan..*Fyysistä vallankäyttöä en onneksi ole koskaan joutunut kokemaan mitä nyt lapsena tuli selkäsaunoja mutta en hyväksyisi sitä kyllä naiseltakaan. Naiset vaan osaavat käyttää valtaa muuten. Aina ihaillut tällaisia naisia...itse kun en osaa.. Tämä viimeksi aihe naisten väkivaltaisuudesta muuten vaiettu tabu vieläkin...aihe josta ei voida puhua... Ehkä 30 vuoden päästä. Suomi tuntuu joskus, olevan tabujen maa..mutta, varmaan sama siellä Espanjassakin...luulisin vielä..ainakin tässä ikäryhmässä 50v...ja ylöspäin...
tsau:Friidu
.
millä miehet toimii?
Lempimällä, näin nätisti.
Ko. menetelmä tuntuu olevan melko yleinen (?) vaikka minulla ei kokemusta olekaan.
Olen tietysti sitä mieltä ettei se minuun tehoaisikaan ja toinen osapuoli olisi enemmän menettämässä.
Nyt menee juoruilun puolelle mutta yhden läheisen tuttavapariskuntamme suhteet tekivät vuosien saatossa 180-asteen kierron.
Satuin olemaan paikalla kun kaveri kärähti sanan mukaisesti tussun päältä juhannusyönä rantahietikolla.
Rouva hillitsi itsensä!!! mutta seuraavan päivän tunnelma oli hyinen.
Myöhemmin kävi ilmeiseksi että rouva, todennäköisesti käyttäen kuvattua episodin painostuskeinona, teetätti kaikki kotityöt miehellään.
Poikkeustilanteessa herra toi ruusuja kiitokseksi.
Välivuosista en tiedä muuta kuin ko. rouvan avoimen tilityksen miehensä vuosia kestäneestä impotenssistä tai ainakin mielenkiinnon puutteesta.
Aivan viime vuosina astui kuvioon väkivalta.
Käsittämättömän rajujen mustasukkaisuuskohtausten ( rouvan provosoimien ) yhteydessä eukkoa turpiin, joskus lääkäriinkin asti.
Olin yhden kohtauksen todistajana.
Tämä murheellinen historiikki kertonee keinojen epäonnistuneesta valinnasta.
Toisaalta, sivullisen, vaikka läheisenkään ystävän, on mahdotonta tietää perimmäisiä vaikuttimia eikä asiat aina ole sellaisia miltä sivullisen silmiin näyttävät.
Viisas vaimo valitsee menetelmänsä kohteen mukaisesti.
sopivasti boheemi ja mukautuvainen. Vanhapiikavuosinani mankeloin liinavaatteet ja kotikin oli hyvässä järjestyksessä. Vuosien varrella on pitänyt monta kertaa priorisoida muita asioita. Ja pitää olla myös kärsivällinen. Toinen ihminen ei välttämättä ajattele tehdä asioita samassa tahdissa, ne hoituvat kyllä, kun on malttia odottaa. Muistelen esim. yhteisiä hetkiä sängyn päällä köllötellen. Sellaista tilaisuutta ei enää tule tai oikeastaan kyllä, mutta eri henkilön kanssa. Mutta tätä kodin järjestämistä kyllä riittää, voi tehdä yksinkin eikä ole vastenmielistä.