Ainahan on suomessa työttömiä ihmisiä työllistetty aina sen hetkisillä toimilla mikä on ollut vallalla, ennen oli ennen nyt on nyt.
Omasta työhistoriasta muistelisin että se malli joka oli vallalla joskus 80-luvun loppupuolella oli toimiva eli aina kun oli ollut about 6 kk työttömänä niin työviranomaisilla oli 'pakko' työllistää hakija työhön. En tiedä muistanko väärin mutta muistikuvat on siitä että palkkaakin tuli aika paljon enemmän kuin mitä kotiin maksettiin.
Itse olin ainakin tyytyväinen silloin jos työtä löytyi tätä kautta jos en sitä muuten onnistunut löytämään.
Erikoisin työ mikä tällä teemalla oli risusavotta. Elettiin 80-luvun alkupuolta ja työhönosoitus tuli tökärin kautta risusavottaan. Ilmoittautua tuli maanantaiaamuna kaupungin varikolla josta aina aamuisin sitten kuljetus lähti savottaan.Työnantaja kohteessa oli Kajaanin kaupunki.
Kuljetus työmaalle hoitui paketti-autolla jonka kyljessä luki jotain 'Kuljetusliike Patjas'. Kontissa oli puiset puistonpenkit duunareilla matkaistuimina.
Penkit aina nostettiin kyytiin kun työmatkalaiset lähtivät aamulla duuniin tai illalla kun paluukuljetus saapui noutamaan risukomppanian pois metsästä.
Työmaa oli jossain nykyisen kaatopaikan takaisissa metsissä. Siellä sitten ahkerimmat keräilivät risuja kekoihin ja laiskimmat lämmittelivät nuotion ympärillä, korttia pelaten. Voisi sanoa että työ oli vapaata eli ei ollut näitä nykymaailman suorituspaineita.
Pomo kävi aina silloin tällöin katsastelemassa miten ne hommat edistyy eikä kukaan tainnut moitteita saada työsuorituksistaan. Porukan kovin työmies oli vähemmistökansalainen ja vähääkään liioittelematta voin sanoa että kyllä oli pirun kova työmies romaaniksi.
En muista että kukaan olisi kovin moittinut työnkuvaa ja palkkausta ko. työstä eli pääpiirteittäin savottaväki oli suht tyytyväisiä kohtaloonsa.
Jossain vaiheessa kuljetus työmaalle muuttui bussikyydiksi kun joku oli ilmoittanut johonkin että ihmisiä kuljetetaan kuin eläimiä. Sittenpä koko roikka menikin herroiksi lämpimällä bussikyydillä elantoaan tienaamaan.
Työt siinä paikassa lienevät loppuneet siihen kun tuli talvi. Itse en loppuun asti ollut kun pääsin muuhun työhön.
Omasta työhistoriasta muistelisin että se malli joka oli vallalla joskus 80-luvun loppupuolella oli toimiva eli aina kun oli ollut about 6 kk työttömänä niin työviranomaisilla oli 'pakko' työllistää hakija työhön. En tiedä muistanko väärin mutta muistikuvat on siitä että palkkaakin tuli aika paljon enemmän kuin mitä kotiin maksettiin.
Itse olin ainakin tyytyväinen silloin jos työtä löytyi tätä kautta jos en sitä muuten onnistunut löytämään.
Erikoisin työ mikä tällä teemalla oli risusavotta. Elettiin 80-luvun alkupuolta ja työhönosoitus tuli tökärin kautta risusavottaan. Ilmoittautua tuli maanantaiaamuna kaupungin varikolla josta aina aamuisin sitten kuljetus lähti savottaan.Työnantaja kohteessa oli Kajaanin kaupunki.
Kuljetus työmaalle hoitui paketti-autolla jonka kyljessä luki jotain 'Kuljetusliike Patjas'. Kontissa oli puiset puistonpenkit duunareilla matkaistuimina.
Penkit aina nostettiin kyytiin kun työmatkalaiset lähtivät aamulla duuniin tai illalla kun paluukuljetus saapui noutamaan risukomppanian pois metsästä.
Työmaa oli jossain nykyisen kaatopaikan takaisissa metsissä. Siellä sitten ahkerimmat keräilivät risuja kekoihin ja laiskimmat lämmittelivät nuotion ympärillä, korttia pelaten. Voisi sanoa että työ oli vapaata eli ei ollut näitä nykymaailman suorituspaineita.
Pomo kävi aina silloin tällöin katsastelemassa miten ne hommat edistyy eikä kukaan tainnut moitteita saada työsuorituksistaan. Porukan kovin työmies oli vähemmistökansalainen ja vähääkään liioittelematta voin sanoa että kyllä oli pirun kova työmies romaaniksi.
En muista että kukaan olisi kovin moittinut työnkuvaa ja palkkausta ko. työstä eli pääpiirteittäin savottaväki oli suht tyytyväisiä kohtaloonsa.
Jossain vaiheessa kuljetus työmaalle muuttui bussikyydiksi kun joku oli ilmoittanut johonkin että ihmisiä kuljetetaan kuin eläimiä. Sittenpä koko roikka menikin herroiksi lämpimällä bussikyydillä elantoaan tienaamaan.
Työt siinä paikassa lienevät loppuneet siihen kun tuli talvi. Itse en loppuun asti ollut kun pääsin muuhun työhön.
Vastaukset 10
Vanhimmat
90-alussa, ihan eka vuosina taisi olla sama malli vielä käytössä.Kuusi kuukautta työttömänä sitten töihin ja palkkakin muistaakseni ihan normitasoa, 18- vuotias olin silloin. sitten tuli muka joku keksitty lama ja hyvät systeemit purettiin.Tosin eihän nykyään ole mitään inhimillistä toimintaa yhteiskunnnan taholta, asumistuki yms. ajettu alas ja hinnat hirmutasoa Noo aekasa kutahii...
Itsekin oli aikoinaan samoissa hommissa 70- ja 80-luvulla, en tosin koskaan kulkenut missään koppiautossa työmaalle vaan ihan henkilöautossa. Töitä oli joka toinen viikko ja väliviikolta ei saanut päivärahaa tai palkkaa yhtään. Tienesti oli siis ihan olematon ja kyllä se vitutti silloin. Ei ollut hyvä kokemus ollenkaan.
Muistui vielä mielen, että kaupunki ei tuolloin antanut mitään työvaatteita, työrukkasia, kenkiä tms. Työkamppeet piti olla omasta takaa. Ja jos ei ollut kunnon varusteita pakkasilla niin sitten sai palella. Ja tuohan tapahtui ennen työttömyysturvauudistusta kun päiväraha oli hyvin pieni ja niillä rahoilla kun ei kovin kummoisia työkamppeita osteltu.
Ennen vanhaan oli lapiohommia ym. vastaavia ihmistyövoima hommia, mutta nykyään tekniikka tekee kaiken ihmistyövoiman ja jäljellä on enään palveluala. Nykyään maksetaan rahaa, josta maksetaan palkka, kun taas ennen vanhaan työntuloksesta maksettiin palkka. Nykyään on menty jo niin pitkälle, että vain finanssitalous tuo leivän pöytään ja realitalous on vain välttämätön paha.
Tervehdys täältä Nizzan lauhasta!
Kyllä tämä rapsehtimisen ajatus puskee läpi jo koko maassa niinkuin pieru sarkahoususta. Olen oikein iloinen, että olen termin keksijä. Nykyäänkään ei olisi mitään estettä kerätä joutilaita tukiaisten nauttijoita kuormurin lavalle ja vesakkoon. Kajaanissa ollessani olen todennut miten jopa ihan kaupungin ytimessä vesakot puskevat maisemaa umpeen. Suomussalmella sentään on näköjään arvattu maisemaa avartaa, mutta Kajaanissa sitä vaan kiistellään uimahallista taikka sen paikasta. Vuosikymmeniä.
Olisi viimeinen hetki antaa kaupunginhallituksella ystävälleni metsäpäällikkö Martti Härköselle ukaasi kerätä kaikki joutilaat tukiaisten nauttijat palstan reunaan ja vesakkoa raivaamaan. Ei tekisi pahaa kellekään sillä rapsehtiminen kohottaa sekä psyykkistä, että fyysistä kuntoa.
Jokainen tukia saava pitäisi velvoittaa rapsehtimaan saamiaan tukia vastaan. Vesakot huutavat raivaajiaan, lumet luojiaan ja vanhukset ulkoiluttajiaan. Rapsehtimaan taikka tuet pois!
Ihme vetelys oot koko ukko, kun jaksat jankata samaa paskaa vähän väliä. Onkohan siellä pääkopassa kaikki OK eli tarkoitan että ihan omaksi mielenterveydeksesi voisit mennä rapsehtimaan viimeistään hirvikärpäsaikaan ilman rapsehtimissuojaimia.
Vesakot on jo raivattu ja kaikki muutkin työt tehty mistä vähänkään on mahdollista saada rahat. Tämä maa olisi täynnä yrittäjiä, jos rahan tienaaminen olisi helppoa.
Meikä kyllä rapsehtii, 100Te tulee vuodessa elaketta entisistä synneistä tänne Nizzaan asti.
Entä sinulla, hierotko persettä sohvaan. Vai miten se oli?
Munasit ukko ittesi ja vielä rapsehit,tosi tyhmä oot. Ei noilla tuloilla kuin pöpi enää rapsehi, hihhhiihhiii.
joissa puuhastellaan jos puuhastellaan, on työpajaa ja kierrätyskeskusta, enää ei tartte pakkasessa rapsutella, välistä vetästään kahvit ja tupakit.