hyvä vene asuntoveneeksi

Jos et jo ihastunut Heikolan löpinöihin niin itse ottaisin asuntoveneeksi taiwanissa tehdyn Hudson Force, Formosa tai Wagabond-veneen. Ja paino sanalla asunto. Noi on vanhoja, 70-luvulla tehtyjä mutta vanhan saa maailmalta halvalla, sinun budjettiisi sopien. Sellaista halpaa rysää en kyllä lähtisi Atlantin yli purjehtimaan mutta jos Euroopasta löytyy niin senhän nilkuttaa tänne kuinka vaan.
En varustelisi sitä mihinkään pallonkiertoon, olkoon vanhat mastot koristeena pystyssä ja koneeksi joku nykyaikainen joka samalla olisi genu, esim Yanmarilla lienee tällainen ratkaisu. Sen verran pitäisin härvelin veneenä (eikä asuntovaununa) että omin voimin voi siirtyä kesällä nätillä kelillä Porkkalaan ja joskus jopa Hankoon. Asuintilat hienoksi ja pehmenneet kannet vaikka ulkopuolelta laminoiden tiiviiksi. Ulkopuolelta näköisyys sellaisena salonkikelpoisen Captain Jack'in merirosvopaattina.
Tuolta kuvia http://www.force50.org/forum/cmps_index.php
ja tuolta myytäviä hakusanoilla löytäen http://www.yachtworld.fi

Hudson Force 50 kirjoitti:

Jos et jo ihastunut Heikolan löpinöihin niin itse ottaisin asuntoveneeksi taiwanissa tehdyn Hudson Force, Formosa tai Wagabond-veneen. Ja paino sanalla asunto. Noi on vanhoja, 70-luvulla tehtyjä mutta vanhan saa maailmalta halvalla, sinun budjettiisi sopien. Sellaista halpaa rysää en kyllä lähtisi Atlantin yli purjehtimaan mutta jos Euroopasta löytyy niin senhän nilkuttaa tänne kuinka vaan.
En varustelisi sitä mihinkään pallonkiertoon, olkoon vanhat mastot koristeena pystyssä ja koneeksi joku nykyaikainen joka samalla olisi genu, esim Yanmarilla lienee tällainen ratkaisu. Sen verran pitäisin härvelin veneenä (eikä asuntovaununa) että omin voimin voi siirtyä kesällä nätillä kelillä Porkkalaan ja joskus jopa Hankoon. Asuintilat hienoksi ja pehmenneet kannet vaikka ulkopuolelta laminoiden tiiviiksi. Ulkopuolelta näköisyys sellaisena salonkikelpoisen Captain Jack'in merirosvopaattina.
Tuolta kuvia http://www.force50.org/forum/cmps_index.php
ja tuolta myytäviä hakusanoilla löytäen http://www.yachtworld.fi

Lue lisää

Lähempää löytyy:
http://www.porssilehdet.fi/baatar-3/trolloe-34-betonirunkoinen-452239.html
Betonirunkoisen voi pitää talven yli vedessäkin, eikä ole ruostemahdollisuutta kuten teräsveneessä.

Hudson Force 50 kirjoitti:

Jos et jo ihastunut Heikolan löpinöihin niin itse ottaisin asuntoveneeksi taiwanissa tehdyn Hudson Force, Formosa tai Wagabond-veneen. Ja paino sanalla asunto. Noi on vanhoja, 70-luvulla tehtyjä mutta vanhan saa maailmalta halvalla, sinun budjettiisi sopien. Sellaista halpaa rysää en kyllä lähtisi Atlantin yli purjehtimaan mutta jos Euroopasta löytyy niin senhän nilkuttaa tänne kuinka vaan.
En varustelisi sitä mihinkään pallonkiertoon, olkoon vanhat mastot koristeena pystyssä ja koneeksi joku nykyaikainen joka samalla olisi genu, esim Yanmarilla lienee tällainen ratkaisu. Sen verran pitäisin härvelin veneenä (eikä asuntovaununa) että omin voimin voi siirtyä kesällä nätillä kelillä Porkkalaan ja joskus jopa Hankoon. Asuintilat hienoksi ja pehmenneet kannet vaikka ulkopuolelta laminoiden tiiviiksi. Ulkopuolelta näköisyys sellaisena salonkikelpoisen Captain Jack'in merirosvopaattina.
Tuolta kuvia http://www.force50.org/forum/cmps_index.php
ja tuolta myytäviä hakusanoilla löytäen http://www.yachtworld.fi

Lue lisää

Joko taas ne perkeleen heikolan herjaajat ovat täälläki? On se kumma, että äijä joka on yksi maan etevin venesuunnittelija ja alan osaaja saa aina paskanjauhajat ja kaikenlaiset kahelit kusipäät liikeelle ja luulemaan, että hän yksin kirjottaa betoniveneistä. Hyökätään ja haukutaan Heikola ensin ja pilataan hyvin alkanut keskustelu aiheesta. Ei ymmärretä, että viisaammalta kannattaa kysyä neuvoja kun on suurista investoinneista kysymys. Ainakin nyt niiltä, jotka ovat kokeneita veneessä asujia.
Olen veneillyt betoniveneellä koko pienen ikäni ja voin sanoa, että se on paras valinta. Heikola on se henkilö joka tietää lähes kaiken veneistä, suunnittelusta, veneessä tai laivassa asumisesta ja myös betoniveneistä. Häneltä kannattaa kysyä tästäkin asiasta. Toivon että paskanjauhajat lähtevät ja päästään takaisin asiaan. Toivottavasti ammatimies heikola lukee tämän, tulee juttuun mukaan neuvomaan.

6+6 kirjoitti:

Lähempää löytyy:
http://www.porssilehdet.fi/baatar-3/trolloe-34-betonirunkoinen-452239.html
Betonirunkoisen voi pitää talven yli vedessäkin, eikä ole ruostemahdollisuutta kuten teräsveneessä.

Lue lisää

Betoniveneistä puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen

-kuinka paljon painaa asuttava n.40 jalkainen moottorivene?
-mikä on materiaalivahuus rungossa?
-mitä materiaaleja käytetään hytti rakennelmissa?
-kuinka hyvin kestää pohjakosketuksia tai laituriin törmäilyä?
-jos vaurioituu törmyksessä, kuinka betoni materiaalina käyttäytyy
pehmeneekö vain, vai tuleeko helposti reikä?
-onko olemassa jokin erityinen venebetoni vai käytetäänkö samaa
betonia myös maalla rakennettavissa kohteissa?

Betonimiäs kirjoitti:

Joko taas ne perkeleen heikolan herjaajat ovat täälläki? On se kumma, että äijä joka on yksi maan etevin venesuunnittelija ja alan osaaja saa aina paskanjauhajat ja kaikenlaiset kahelit kusipäät liikeelle ja luulemaan, että hän yksin kirjottaa betoniveneistä. Hyökätään ja haukutaan Heikola ensin ja pilataan hyvin alkanut keskustelu aiheesta. Ei ymmärretä, että viisaammalta kannattaa kysyä neuvoja kun on suurista investoinneista kysymys. Ainakin nyt niiltä, jotka ovat kokeneita veneessä asujia.
Olen veneillyt betoniveneellä koko pienen ikäni ja voin sanoa, että se on paras valinta. Heikola on se henkilö joka tietää lähes kaiken veneistä, suunnittelusta, veneessä tai laivassa asumisesta ja myös betoniveneistä. Häneltä kannattaa kysyä tästäkin asiasta. Toivon että paskanjauhajat lähtevät ja päästään takaisin asiaan. Toivottavasti ammatimies heikola lukee tämän, tulee juttuun mukaan neuvomaan.

Lue lisää

Betonimiäs, täällä internetin ihmeellisessä maailmassa jokainen nettipersoona puheillaan ja käyttäytymisellään joko ansaitsee respectiä tai sitten jää ansaitsematta. Saattaa olla että Heikola on kovan luokan asiantuntija mutta fanaattisella ja yksipuolisella informaatiollaan nimenomaan Koiviston vaiheista, hän on aiheuttanut sen että kaikkeen hänen sanomaansa suhtaudutaan erittäin kriittisesti.
Olisi mielenkiintoista lukea kiihkoton versio toiselta puolelta, eli millaisin toimin ja lainvoimin Koivistoa ohjattiin isällisesti Porin kaupungin toimesta ennenkuin julmasti, tunteettomasti ja äkkiarvaamatta tulivat ja upottivat Koiviston ja myivät kaikki kansallisaarteet hyeenoille.
Nettiin syntynyttä "väärää" mielikuvaa kukin nettipersoona voi oikaista VAIN paremmalla, fiksummalla ja oikeammalla esiintymisellä netissä. Siten makaa kuin petaa.
Ja eiköhän Heikola lukenut tuon edellisen Betonimiäs-postauksen, myös oikolukemiseksi sitä kutsutaan.

Hudson Force kirjoitti:

Betonimiäs, täällä internetin ihmeellisessä maailmassa jokainen nettipersoona puheillaan ja käyttäytymisellään joko ansaitsee respectiä tai sitten jää ansaitsematta. Saattaa olla että Heikola on kovan luokan asiantuntija mutta fanaattisella ja yksipuolisella informaatiollaan nimenomaan Koiviston vaiheista, hän on aiheuttanut sen että kaikkeen hänen sanomaansa suhtaudutaan erittäin kriittisesti.
Olisi mielenkiintoista lukea kiihkoton versio toiselta puolelta, eli millaisin toimin ja lainvoimin Koivistoa ohjattiin isällisesti Porin kaupungin toimesta ennenkuin julmasti, tunteettomasti ja äkkiarvaamatta tulivat ja upottivat Koiviston ja myivät kaikki kansallisaarteet hyeenoille.
Nettiin syntynyttä "väärää" mielikuvaa kukin nettipersoona voi oikaista VAIN paremmalla, fiksummalla ja oikeammalla esiintymisellä netissä. Siten makaa kuin petaa.
Ja eiköhän Heikola lukenut tuon edellisen Betonimiäs-postauksen, myös oikolukemiseksi sitä kutsutaan.

Lue lisää

...kunnioitta, ellei Koiviston rakentamisessa olisi melkein kaikki mennyt vitulleen. Olisi nyt saatana saanut edes hinautettua johonkin, ettei olisi tarvinnut upottaa.

Varsinaisista kiistoista pahemmin tietämättä Porin kunnanisillä on taatusti pinna venynyt tässä asiassa moneen kertaan.

Asuntomessualueesta ja sen sijoituksesta voimme olla montaa mieltä, mutta kyllä Reposaarenkin rantoihin tilaa jäi vielä runsaasti (katso vaikka google mapsin katunäkymäpalvelusta). Kai se H oli p.a. hnakkimaan mitään uutta paikkaa

Hudson Force kirjoitti:

Betonimiäs, täällä internetin ihmeellisessä maailmassa jokainen nettipersoona puheillaan ja käyttäytymisellään joko ansaitsee respectiä tai sitten jää ansaitsematta. Saattaa olla että Heikola on kovan luokan asiantuntija mutta fanaattisella ja yksipuolisella informaatiollaan nimenomaan Koiviston vaiheista, hän on aiheuttanut sen että kaikkeen hänen sanomaansa suhtaudutaan erittäin kriittisesti.
Olisi mielenkiintoista lukea kiihkoton versio toiselta puolelta, eli millaisin toimin ja lainvoimin Koivistoa ohjattiin isällisesti Porin kaupungin toimesta ennenkuin julmasti, tunteettomasti ja äkkiarvaamatta tulivat ja upottivat Koiviston ja myivät kaikki kansallisaarteet hyeenoille.
Nettiin syntynyttä "väärää" mielikuvaa kukin nettipersoona voi oikaista VAIN paremmalla, fiksummalla ja oikeammalla esiintymisellä netissä. Siten makaa kuin petaa.
Ja eiköhän Heikola lukenut tuon edellisen Betonimiäs-postauksen, myös oikolukemiseksi sitä kutsutaan.

Lue lisää

Porilainen oma rotunsa, oliko se Mauno Koivisto -paatti, kun on niin tärkeä? Älkää sekaantuko joka keskusteluun, ei se tähän kuulu.

Kiinnostava vaihtoehto, olen kyllä kuullut ja ainakin briteissä rakennetut kellovat asunnot on rakennettu betoniponttooneille, mutta olisi kiva tietää lisää. Jatkokeskustelun perusteella tästä on puhuttu aikaisemminkin, mutta olisi kiva saada sekä puolesta että vastaan perusteltua tietoa, kirjoja, lehtiä tai nettisivuja.

Paljonko betoni painaa? Raskas vene on tietysti kiva huonommalla kelillä, mutta vaikuttaako syväykseen verrattuna samankokoiseen/muotoiseen muurunkoiseen veneeseen? Kun kerran haluan asunnoksi purjeveneen, niin olisi tietysti kiva että se myös tarvittaessa purjehtisi hyvin.

Miten betonirunkoa huolletaan (siis muuten kuin rapsuttelemalla selkärangattomat eläjät irti säännöllisesti)?

Miten tuo betoni käyttäytyy karille ajossa/järeämmässä pohjakosketuksessa? Jos kohtalainen kolaus niin omalla mutu-tuntumalla runko ei pysty joustamaan yhtään eli on kyse ihan siitä että kumpi antaa periksi ensin, kivi vai runko? Teräsveneissä on aina se pieni vara että saat aikaiseksi vain lommon. Vai vedetäänkö betoni muun rungon sisälle, jolloin kai hengittävyys vähän kärsii?

Ja miten betonia korjatessa täytemassan ominaisuudet poikkeavat alkuperäisestä? Ratkeaako saumat uudestaan seuraavassa kolhussa tai isommassa myrskyssä?

Ja millainen materiaalivahvuus betonirungossa on?

Hengittävyys olisi tietysti kiva, mutta olen kyllä seilannut teräs- ja lasikuituveneillä jossa ei kondensaatio-ongelmia ollut ollenkaan, ja toisaalta myös puu-veneessä jossa keittion nurkat lahosivat parissa vuodessa ja katto pisaroi säästä riippumatta.

Hudson Force 50 kirjoitti:

Jos et jo ihastunut Heikolan löpinöihin niin itse ottaisin asuntoveneeksi taiwanissa tehdyn Hudson Force, Formosa tai Wagabond-veneen. Ja paino sanalla asunto. Noi on vanhoja, 70-luvulla tehtyjä mutta vanhan saa maailmalta halvalla, sinun budjettiisi sopien. Sellaista halpaa rysää en kyllä lähtisi Atlantin yli purjehtimaan mutta jos Euroopasta löytyy niin senhän nilkuttaa tänne kuinka vaan.
En varustelisi sitä mihinkään pallonkiertoon, olkoon vanhat mastot koristeena pystyssä ja koneeksi joku nykyaikainen joka samalla olisi genu, esim Yanmarilla lienee tällainen ratkaisu. Sen verran pitäisin härvelin veneenä (eikä asuntovaununa) että omin voimin voi siirtyä kesällä nätillä kelillä Porkkalaan ja joskus jopa Hankoon. Asuintilat hienoksi ja pehmenneet kannet vaikka ulkopuolelta laminoiden tiiviiksi. Ulkopuolelta näköisyys sellaisena salonkikelpoisen Captain Jack'in merirosvopaattina.
Tuolta kuvia http://www.force50.org/forum/cmps_index.php
ja tuolta myytäviä hakusanoilla löytäen http://www.yachtworld.fi

Lue lisää

Nuo on kyllä nättejä veneitä.

Tarkoitus on kyllä pääasiassa pitää vene asuntona, mutta kuitenkin purjehdittavana ja sijainti vaihtelevana. Molemmilla meistä on sellainen onnellinen tilanne, että töitä pystyy tekemään kotoa käsin (tosin vaatii netin, eli satamissa tullaan asustelemaan), eli veneellä olisi kiva pystyä seilaamaan hitaasti satamasta toiseen. Ja tietysti olisi kiva että sillä pääsisi joskus tulevaisuudessa esim. talvehtimaan etelämpään.

Nopeus ei ole kriteeri, turvallisuus ja käyttömukavuus enemänkin, mutta asuminen tulee kyllä ensin.

jupenn kirjoitti:

Kiinnostava vaihtoehto, olen kyllä kuullut ja ainakin briteissä rakennetut kellovat asunnot on rakennettu betoniponttooneille, mutta olisi kiva tietää lisää. Jatkokeskustelun perusteella tästä on puhuttu aikaisemminkin, mutta olisi kiva saada sekä puolesta että vastaan perusteltua tietoa, kirjoja, lehtiä tai nettisivuja.

Paljonko betoni painaa? Raskas vene on tietysti kiva huonommalla kelillä, mutta vaikuttaako syväykseen verrattuna samankokoiseen/muotoiseen muurunkoiseen veneeseen? Kun kerran haluan asunnoksi purjeveneen, niin olisi tietysti kiva että se myös tarvittaessa purjehtisi hyvin.

Miten betonirunkoa huolletaan (siis muuten kuin rapsuttelemalla selkärangattomat eläjät irti säännöllisesti)?

Miten tuo betoni käyttäytyy karille ajossa/järeämmässä pohjakosketuksessa? Jos kohtalainen kolaus niin omalla mutu-tuntumalla runko ei pysty joustamaan yhtään eli on kyse ihan siitä että kumpi antaa periksi ensin, kivi vai runko? Teräsveneissä on aina se pieni vara että saat aikaiseksi vain lommon. Vai vedetäänkö betoni muun rungon sisälle, jolloin kai hengittävyys vähän kärsii?

Ja miten betonia korjatessa täytemassan ominaisuudet poikkeavat alkuperäisestä? Ratkeaako saumat uudestaan seuraavassa kolhussa tai isommassa myrskyssä?

Ja millainen materiaalivahvuus betonirungossa on?

Hengittävyys olisi tietysti kiva, mutta olen kyllä seilannut teräs- ja lasikuituveneillä jossa ei kondensaatio-ongelmia ollut ollenkaan, ja toisaalta myös puu-veneessä jossa keittion nurkat lahosivat parissa vuodessa ja katto pisaroi säästä riippumatta.

Lue lisää

Panin sulle privan.

taneli__w kirjoitti:

Panin sulle privan.

http://www.boattrader.com/listing/1978-HUDSON-FORCE-50-97621448

Jaksan vielä jankuttaa näistä Taiwanilaisista. Katso vaikka tuo mistä pyydetään 45.000 taalaa. Sehän on halpa muotti vaikka sitten päättäisit betonoida sen. Hienoa puutyötä.

Hudson Force kirjoitti:

http://www.boattrader.com/listing/1978-HUDSON-FORCE-50-97621448

Jaksan vielä jankuttaa näistä Taiwanilaisista. Katso vaikka tuo mistä pyydetään 45.000 taalaa. Sehän on halpa muotti vaikka sitten päättäisit betonoida sen. Hienoa puutyötä.

Lue lisää

Sisätiloiltaan nuo Hudson Forcet näyttävät tosi tilavilta, ainakin kuvien perusteella, ja halvemmat sopisivat budjettiinkin (jos niitä ei tarvitsisi siirrättää jenkeistä asti, omaa avomerikokemusta kun ei ole).

Tietääkö joku onko niitä Suomessa tai lähialueilla jossa niitä pääsisi katsomaan?

jupenn kirjoitti:

Sisätiloiltaan nuo Hudson Forcet näyttävät tosi tilavilta, ainakin kuvien perusteella, ja halvemmat sopisivat budjettiinkin (jos niitä ei tarvitsisi siirrättää jenkeistä asti, omaa avomerikokemusta kun ei ole).

Tietääkö joku onko niitä Suomessa tai lähialueilla jossa niitä pääsisi katsomaan?

Lue lisää

monen tai ainakin yhden palstalaisen mielikuvituksessa.

jupenn kirjoitti:

Sisätiloiltaan nuo Hudson Forcet näyttävät tosi tilavilta, ainakin kuvien perusteella, ja halvemmat sopisivat budjettiinkin (jos niitä ei tarvitsisi siirrättää jenkeistä asti, omaa avomerikokemusta kun ei ole).

Tietääkö joku onko niitä Suomessa tai lähialueilla jossa niitä pääsisi katsomaan?

Lue lisää

Se aiemmassa viestissä ollut Trollö on ilmeisesti hyvässä kunnossa jo valmiiksi, ja kotimaassa.

betoniplace kirjoitti:

Betoniveneistä puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen

-kuinka paljon painaa asuttava n.40 jalkainen moottorivene?
-mikä on materiaalivahuus rungossa?
-mitä materiaaleja käytetään hytti rakennelmissa?
-kuinka hyvin kestää pohjakosketuksia tai laituriin törmäilyä?
-jos vaurioituu törmyksessä, kuinka betoni materiaalina käyttäytyy
pehmeneekö vain, vai tuleeko helposti reikä?
-onko olemassa jokin erityinen venebetoni vai käytetäänkö samaa
betonia myös maalla rakennettavissa kohteissa?

Lue lisää

Suomessa rakennetujen nykyaikaisten (kaarettomien) betoniveneiden kuoret ovat:
3 m:n jollassa 5 mm, 6-9 m fiskarissa 10 mm, 10-15 m moottoripursissa ja muissa pallopintaisissa 15-18 mm, 100 tonnisissa jahdeissa 20-30 mm. Paino neliöltä 10 mm paksuna on 27 kg. Siitä voi laskea.
Asuntoveneen etuna on "sokkelipaino". Siksi betoniveneissä käytetään aina betonisia pilssitankkeja, paarlasti-suojaköliä, johon upotetaan vesijohdot, viemärit, lauhdutus- ja "maalämpöputkistot" etteivät talvella jäädy. Samasta materiaalista tehdään vesitiiviit paloseinät(laipiot), kölipalkistot ja tietysti palonkestävä kone- ja laitehuone. Kalusteiden lämpösokkelit ja turkkien rakenteet on ovat myös betonia. Sokkeleissa ja kylppärien lattioissa on lämpöputket valmiina jo ennen valua.
Hytit ja kansi tehdään sandw. rakenteisina eristelevyn (uretaani tai styrox) ja puukehikon varaan ferrobetonilaminoimalla. Silloin nekin ovat huoltovapaat, kuten runko-osa.
Oikein tehdyllä ferrobetoniveneellä voi ajaa jäissä, säilyttää jäissä ja oikaista kivien yli kaikessa rauhassa. Suomen pakkastalvisissa oloissa testattu raudoitus- ja rakennusmenetelmä on elastinen, erittäin luja ja n. 10 kertaa lujempaa kuin esim. lujitemuovi kolaritesteissä. Molempiin tulee mikrohalkeamia, mutta betoni sulkee ne omalla verkkosinkillä ja betonin kalkilla. Teräksiä ja verkkoja ei pysty vaurioittamaan kuin erittäin suurissa ja pahoissa onnettomuuksissa! Nk voidaan käyttää.
Venebetoni on ainoa rakennusaine, joka vahvistuu vanhetessaan. Testien mukaan n. 400 vuotta!
Betoni on erikoisbetoni, mutta helposti saatavissa. Sen on oltava täysin suolaveden kestävää, sitkeää, vedenalaiseen ja pakkaskäyttöön tarkoitettua silikabetonia. Silika lisätään masuuni- tai LH-sementtiin. Hiekan sijasta käytetään pestyä, 4 eri raekokoista murskattua kvartsikidettä ja jauhettua 200 mz kvartsia tietyn rakeisuuskäyrän mukaisesti, joka tutkittiin aikanaan VTT:ssä.. Vesikin on tarkkaan valittava, mutta varsinkin valun jälkihoito, koska kuoret ovat hyvin ohuita.
Ferrobetonivene on ainoa, jonka voi korjata sateella tai veden alla, myös talvella pakkasella. Tietysti silloin on käytettävä muitakin lisäaineita kuin perus-venebetonissa.
Kaikki raaka-aineet ovat halpoja ja aina joka paikasta saatavana, mikä on valtava etu, kun veneessä asutaan, tai jos sitä joudutaan korjaamaan vaikka kaukana saaristossa.
Suomessa on käytössä n. 1500 betonivenettä. Työn alla tällä hetkellä kymmenkunta uutta.
Rakentamisesta ja korjauksesta on myös suomenkielistä kirjajallisuutta. Esim. Ferrobetoniveneen rakennusopas ja puualuksen pinnoittaminen ferrobetonilla. Molemmissa on kokemukset ja testit vuosien 1970-2007 ajalta sekä pakkastalvisissa oloissamme( myös asumisesta) että laboratoritesteistä.
Olen yleensä kysynyt lopuksi, muillekin mietittäväksi, miksi kaikissa taloissa on betonisokkelit ja miksi kaikki vesitornit ovat betonia? Ovat huoltovapaita ja hengittävät kuten puu, mutta eivät vuoda!
Jouko Heikola, ins.DIS
Venesuunnittelija
40 vuotta betoniveneitä(kin) Suomessa!
p.0468912846

mielipide Turusta kirjoitti:

...kunnioitta, ellei Koiviston rakentamisessa olisi melkein kaikki mennyt vitulleen. Olisi nyt saatana saanut edes hinautettua johonkin, ettei olisi tarvinnut upottaa.

Varsinaisista kiistoista pahemmin tietämättä Porin kunnanisillä on taatusti pinna venynyt tässä asiassa moneen kertaan.

Asuntomessualueesta ja sen sijoituksesta voimme olla montaa mieltä, mutta kyllä Reposaarenkin rantoihin tilaa jäi vielä runsaasti (katso vaikka google mapsin katunäkymäpalvelusta). Kai se H oli p.a. hnakkimaan mitään uutta paikkaa

Lue lisää

Joka asioista tietää ei kirjoita moista. Pori Koiviston kotikaupunkina pani kaikki vitulleen ja romutti hankkeen. Voiko sellaista rikollista kukaan kunnioittaa?

jupenn kirjoitti:

Kiinnostava vaihtoehto, olen kyllä kuullut ja ainakin briteissä rakennetut kellovat asunnot on rakennettu betoniponttooneille, mutta olisi kiva tietää lisää. Jatkokeskustelun perusteella tästä on puhuttu aikaisemminkin, mutta olisi kiva saada sekä puolesta että vastaan perusteltua tietoa, kirjoja, lehtiä tai nettisivuja.

Paljonko betoni painaa? Raskas vene on tietysti kiva huonommalla kelillä, mutta vaikuttaako syväykseen verrattuna samankokoiseen/muotoiseen muurunkoiseen veneeseen? Kun kerran haluan asunnoksi purjeveneen, niin olisi tietysti kiva että se myös tarvittaessa purjehtisi hyvin.

Miten betonirunkoa huolletaan (siis muuten kuin rapsuttelemalla selkärangattomat eläjät irti säännöllisesti)?

Miten tuo betoni käyttäytyy karille ajossa/järeämmässä pohjakosketuksessa? Jos kohtalainen kolaus niin omalla mutu-tuntumalla runko ei pysty joustamaan yhtään eli on kyse ihan siitä että kumpi antaa periksi ensin, kivi vai runko? Teräsveneissä on aina se pieni vara että saat aikaiseksi vain lommon. Vai vedetäänkö betoni muun rungon sisälle, jolloin kai hengittävyys vähän kärsii?

Ja miten betonia korjatessa täytemassan ominaisuudet poikkeavat alkuperäisestä? Ratkeaako saumat uudestaan seuraavassa kolhussa tai isommassa myrskyssä?

Ja millainen materiaalivahvuus betonirungossa on?

Hengittävyys olisi tietysti kiva, mutta olen kyllä seilannut teräs- ja lasikuituveneillä jossa ei kondensaatio-ongelmia ollut ollenkaan, ja toisaalta myös puu-veneessä jossa keittion nurkat lahosivat parissa vuodessa ja katto pisaroi säästä riippumatta.

Lue lisää

Betonin paino on sama kuin alumiinin eli 2,7 kg/l. 10 mm:n kaareton kuori painaa 27 kg/m2.
Betonirunko huolletaan eli rasvataan keväällä ja syksyllä pellavaöljyllä on se epoksimaalattu tai ei.
Betoniveneen rakenne on erittäin luja ja karilleajokestävä, oikein tehtynä jokseenkin murtumaton.
Korjauksen voi tehdä talvellakin ja veden alla erikoisbetonilla. Muutenkaan ei käytetä rakennusbetonia.
Betoniveneen teräsverkkolaminoitu kuori on samalla tavalla elastinen kuin lasikuidun, mutta lujempi.
Venenäyttelyn "slougan" on jo 40 vuotta ollut: "Ei raudoitettu kivi halkea"!
Betonivene on ainoa huoltamattomanakin vanhetessaan vahvistuva laiva- ja venemateriaali n. 400 v !
Betonivene hengittää kuin puuvene: Päästää kosteuden läpi, mutta ei vuoda ja ainostaan betonirunko varaa itseensä päivän lämmön seuraavaksi yöksi ja on viileä helteellä.
Runko on myrskylläkintäysin äänetön, joka on yksi turvallisseikka varsinkin pienemmissä veneissä.
Betonivene on myös ainoa tulipalossa selviytyvä vene, jonka voi sisustaa uudestaan.
Myös siksi kaikki tankit, palkistot, suojakölit, jääpalkit, kalusteiden sokkelit, konekaukaukalot, akku-, sähkökaappi- ja laitetilat, sekä laipiot, kannet ja hytit tehdään betonista kennostoksi, vesi- ja palotiiviiksi osastoiksi. Tietysti myös konehuone ilma-, vesi- ja palotiiviiksi varustettuna vain suljettavilla ilmaputkilla ulos ja sisään.
Kaikki siis yhdestä ja samasta materiaalista! Vesi-, viemäri-, lämpö-("maalämmitys") ja lauhdutusputkistot valetaan köliin sisälle etteivät talvella jäädy ja sähköputket kanteen.
Kansi- ja hyttirakenteet laminoidaan puukoolausten ja eristelevymuottien varassa, joihin on asennettu jo ennen valua aluksen ovi- ja ikkunapokat em. sähköputkien lisäksi varten valmiiksi.
Betonivenettä ei tarvitse maalata vastoin yleistä luuloa kuin esteettisistä syistä. Betonin voi läpivärjätä.
Aiheesta on suomenkielistä materiaalia ja netistä voi klikata http://www.ferrocementyacht.com ja http://www.ferrocement.com, josta pääsee myös alaan tutustumaan (Suomessa on ferrobetonisivuja).
Jouko Heikola, ins.DIS
Venesuunnittelija
40 vuotta betoniveneitä
Suomessa!
p. 0468912846

piimä kirjoitti:

Betonin paino on sama kuin alumiinin eli 2,7 kg/l. 10 mm:n kaareton kuori painaa 27 kg/m2.
Betonirunko huolletaan eli rasvataan keväällä ja syksyllä pellavaöljyllä on se epoksimaalattu tai ei.
Betoniveneen rakenne on erittäin luja ja karilleajokestävä, oikein tehtynä jokseenkin murtumaton.
Korjauksen voi tehdä talvellakin ja veden alla erikoisbetonilla. Muutenkaan ei käytetä rakennusbetonia.
Betoniveneen teräsverkkolaminoitu kuori on samalla tavalla elastinen kuin lasikuidun, mutta lujempi.
Venenäyttelyn "slougan" on jo 40 vuotta ollut: "Ei raudoitettu kivi halkea"!
Betonivene on ainoa huoltamattomanakin vanhetessaan vahvistuva laiva- ja venemateriaali n. 400 v !
Betonivene hengittää kuin puuvene: Päästää kosteuden läpi, mutta ei vuoda ja ainostaan betonirunko varaa itseensä päivän lämmön seuraavaksi yöksi ja on viileä helteellä.
Runko on myrskylläkintäysin äänetön, joka on yksi turvallisseikka varsinkin pienemmissä veneissä.
Betonivene on myös ainoa tulipalossa selviytyvä vene, jonka voi sisustaa uudestaan.
Myös siksi kaikki tankit, palkistot, suojakölit, jääpalkit, kalusteiden sokkelit, konekaukaukalot, akku-, sähkökaappi- ja laitetilat, sekä laipiot, kannet ja hytit tehdään betonista kennostoksi, vesi- ja palotiiviiksi osastoiksi. Tietysti myös konehuone ilma-, vesi- ja palotiiviiksi varustettuna vain suljettavilla ilmaputkilla ulos ja sisään.
Kaikki siis yhdestä ja samasta materiaalista! Vesi-, viemäri-, lämpö-("maalämmitys") ja lauhdutusputkistot valetaan köliin sisälle etteivät talvella jäädy ja sähköputket kanteen.
Kansi- ja hyttirakenteet laminoidaan puukoolausten ja eristelevymuottien varassa, joihin on asennettu jo ennen valua aluksen ovi- ja ikkunapokat em. sähköputkien lisäksi varten valmiiksi.
Betonivenettä ei tarvitse maalata vastoin yleistä luuloa kuin esteettisistä syistä. Betonin voi läpivärjätä.
Aiheesta on suomenkielistä materiaalia ja netistä voi klikata http://www.ferrocementyacht.com ja http://www.ferrocement.com, josta pääsee myös alaan tutustumaan (Suomessa on ferrobetonisivuja).
Jouko Heikola, ins.DIS
Venesuunnittelija
40 vuotta betoniveneitä
Suomessa!
p. 0468912846

Lue lisää

"Betonirunko huolletaan eli rasvataan keväällä ja syksyllä pellavaöljyllä on se epoksimaalattu tai ei. "

Jos betoni on maalattu epokimaalilla, niin miksi en epoksimaalin päälle levitetään pellavaöljyä? Eihän se siitä epoksimaalista lävite mene vaaan jää maalin pinnalle.

xx-yy-zz kirjoitti:

"Betonirunko huolletaan eli rasvataan keväällä ja syksyllä pellavaöljyllä on se epoksimaalattu tai ei. "

Jos betoni on maalattu epokimaalilla, niin miksi en epoksimaalin päälle levitetään pellavaöljyä? Eihän se siitä epoksimaalista lävite mene vaaan jää maalin pinnalle.

Lue lisää

Yleisimmät epoksihartsit ns. kalkkiintuvat. Öljyllä tämä ongelma on poissa. Epoksi pinnoitteena pysyy vuosikymmeniä kunnossa myös ilman öljyämistä, kun työ on oikein suoritettu. Mutta mattaantuu ja likaantuu käytössä.
Kevät- ja syysöljyäminen tehdään kahdesta syystä: Ensimmäinen oli mainittu maalipinnan kirkastaminen. Työ tehdään yleensä liuotinohennetulla öljyllä, jolloin samalla pintaa on helppo pestä ja ki(rkastaa. Toiseksi öljyllä estetään pinnan likaantuminen.Kysymys on molemmissa tapauksissa estetiikasta.
Yleensä kevätöly levitetään "telineeltä" eli kevätjäältä ja syysöly ennen kuin lämpö laskee alle 10 asteeseen (siis rungon lämpö). Käsittely on syytä tehdä aina illalla ennen kasteen tuloa, vaikka runko pysyykin lähes koko yön lämpimänä.