Eristeet

Jos pitää tiivistä saara, sitten pistetähän uretaanivaahtua, riittää ohkaasempiki kerros. Meillä täälä Pohojanmaalla pistetähän vaahtua seinihinki, ei tartte lämmityslaitteeta talohon asennella.

ehkä jopa.... kirjoitti:

Jos pitää tiivistä saara, sitten pistetähän uretaanivaahtua, riittää ohkaasempiki kerros. Meillä täälä Pohojanmaalla pistetähän vaahtua seinihinki, ei tartte lämmityslaitteeta talohon asennella.

Mie suhautin vuahtua pussihousuihi uamusella ennen torillelähtöä ja voe tokkiisa mite lämmittihii koko päevän.

Muikku Kukko kirjoitti:

Mie suhautin vuahtua pussihousuihi uamusella ennen torillelähtöä ja voe tokkiisa mite lämmittihii koko päevän.

Sellu kuten ensimmäinen vastaaja jo kertoikin. Luovuttaa kosteuden pois eli hygroskooppinen materiaali. Ei muovisia kosteuskatkoja eli höyrysulkuja. Vuorivilla käy rankorakentamisessa höyrynsulkuineen, hirsirakentamisessa en suosittele käyttämään.

Toimivampi vaihtoehto varsinkin rakennuksessa josta puuttuu ympärivuotinen peruslämpö. Hurjimmillaan lämmön puuttuessa, kosteus voi tiivistyä höyrynsulun pintaan ja "kastella" mineraalivillan joka ei luovuta siihen kertynyttä kosteutta pois sellun tavoin.

Vaikka alkulähtökohtana on varmaankin kesäkäyttöön suunniteltu asumus, eristevahvuudet kannattaa mitoittaa ympärivuotista asumista silmällä pitäen. Usein ns. kesäkäyttöön suunnitellut rakennukset muutetaan ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi.

Alapohjaan (miel. rossi) esim. alhaalta lukien täytepohjalaudoitus, tuulensuojalevy, sellu (esim. 300mm), paperi ja puulattia.
Yläpohjaan esim. alhaalta lukien verhoilu, koolaus, paperi, sellu (esim. 300mm).
Ei muovia missään muodossa estämään rakenteen "hengittämistä" eli kosteuden kulkeutumista rakenneosissa.

Puupohjaiset materiaalit soveltuu parhaiten massiivihirrestä valmistettuun rakennukseen.

kuitenkin siitä syystä että se sitoo kosteuden itseensä kosteina aikoina ja luovuttaa sen kuivina aikoina. Kosteuden sitomisen huomaa helposti kun pitää paketin auki hetken aikaa kosteassa tilassa ja seuraa villan muuttumista. Vital muuttuu kohtalaisen jäykästä pehmeäksi, jolloin sitä on vaikeahko asentaa yläpohjaan.

Itsellä on hirsimökki jossa on sekä alapohja että yläpohja selluvillaa ja olen ollut tyytyväinen. Käytin eristeenä vitalia joka oli mukavahko asentaa. Leikkasin villan pitkäteräisellä mattopuukolla jota joutui teroittamaan muutaman leikkauksen välein kun se tylsyi uskomattoman nopeasti. Se ei sinänsä hidastanut paljon koska muutama vetäisy teroittimessa riitti ja pidin teroitinta aina mukana.

EMW'52 kirjoitti:

Sellu kuten ensimmäinen vastaaja jo kertoikin. Luovuttaa kosteuden pois eli hygroskooppinen materiaali. Ei muovisia kosteuskatkoja eli höyrysulkuja. Vuorivilla käy rankorakentamisessa höyrynsulkuineen, hirsirakentamisessa en suosittele käyttämään.

Toimivampi vaihtoehto varsinkin rakennuksessa josta puuttuu ympärivuotinen peruslämpö. Hurjimmillaan lämmön puuttuessa, kosteus voi tiivistyä höyrynsulun pintaan ja "kastella" mineraalivillan joka ei luovuta siihen kertynyttä kosteutta pois sellun tavoin.

Vaikka alkulähtökohtana on varmaankin kesäkäyttöön suunniteltu asumus, eristevahvuudet kannattaa mitoittaa ympärivuotista asumista silmällä pitäen. Usein ns. kesäkäyttöön suunnitellut rakennukset muutetaan ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi.

Alapohjaan (miel. rossi) esim. alhaalta lukien täytepohjalaudoitus, tuulensuojalevy, sellu (esim. 300mm), paperi ja puulattia.
Yläpohjaan esim. alhaalta lukien verhoilu, koolaus, paperi, sellu (esim. 300mm).
Ei muovia missään muodossa estämään rakenteen "hengittämistä" eli kosteuden kulkeutumista rakenneosissa.

Puupohjaiset materiaalit soveltuu parhaiten massiivihirrestä valmistettuun rakennukseen.

Täyttä asiaa kirjoituksesi. Minä kuitenkin lisään siihen alapohjaan täydepohjalaudoituksen ja tuulensuojalevyn väliin tiheäsilmäisen kuumagalvanoidun verkon estämään rottien ja hiirien pääsyn sinne eristekerrokseen. Olen käytännössä nähnyt näitä kylmiä rossipohjalattioita joissa rotat ja hiiret ovat tampanneet eristykset litteiksi ja joissakin paikoissa eriste puuttuu kokonaan. Rotta muuten menee laudasta yllättävän nopeasti läpi.

koppalakki kirjoitti:

Täyttä asiaa kirjoituksesi. Minä kuitenkin lisään siihen alapohjaan täydepohjalaudoituksen ja tuulensuojalevyn väliin tiheäsilmäisen kuumagalvanoidun verkon estämään rottien ja hiirien pääsyn sinne eristekerrokseen. Olen käytännössä nähnyt näitä kylmiä rossipohjalattioita joissa rotat ja hiiret ovat tampanneet eristykset litteiksi ja joissakin paikoissa eriste puuttuu kokonaan. Rotta muuten menee laudasta yllättävän nopeasti läpi.

Kyllä ne hiiret menee seinän sisälle jos eivät ylä- tai alapohjaan pääse.

Eipä silti, mikä on neliöhinta tuollaiselle verkolle ja mitä vaatimuksia verkolta vaaditaan ettei jyrsijät mene sen läpi? Meinaan alapohjan aukaiseminen on pelkkänä ajatuksena v#ttumainen oli se sitten vesi- tai hiirivahingon aiheuttama. Lämpövuodot nyt tuskin niin suuria hiiren jäljiltä mutta jokin haiseva raato eristyksissä on jo toinen juttu.

lappakokki kirjoitti:

Kyllä ne hiiret menee seinän sisälle jos eivät ylä- tai alapohjaan pääse.

Eipä silti, mikä on neliöhinta tuollaiselle verkolle ja mitä vaatimuksia verkolta vaaditaan ettei jyrsijät mene sen läpi? Meinaan alapohjan aukaiseminen on pelkkänä ajatuksena v#ttumainen oli se sitten vesi- tai hiirivahingon aiheuttama. Lämpövuodot nyt tuskin niin suuria hiiren jäljiltä mutta jokin haiseva raato eristyksissä on jo toinen juttu.

Minä käytän verkkona Rautarantalan Volifort verkkoa. Silmäkoko 6mm. Lanka 0.65 mm. Rullan leveys 600 mm ja pituus 25m. Rullan hinta on vähän alle 100 euroa verollisena. En ole kysellyt muita verkkoja, koska olen todennut tämän hyväksi. Tosin on Italialainen tuote. Kesämökithän on useimmiten hirsiseinäisiä, joten jyrsijät joutuvat tyytymään pelkkään yläpohjaan. Olen myös nähnyt hiirien temmellyskenttiä puretuissa villaeristeisissä seinissä. Kyllä on moottoriteitä kaivettu. Vanhoissa purueristeseinissä hiirien käytävät täyttyivät puruilla, jota oli helppo lisätä yläkautta. Kyllä mielestäni alapohjan suojaus jyrsijöiltä kannattaa ehdottomasti tehdä. Hiiren tai rotan on mukava istua siinä pilarin ylätasanteella ja narskutella sopiva reikä sinne eristetilaan jos suojausta ei ole.

kahden luvun summa kirjoitti:

kuitenkin siitä syystä että se sitoo kosteuden itseensä kosteina aikoina ja luovuttaa sen kuivina aikoina. Kosteuden sitomisen huomaa helposti kun pitää paketin auki hetken aikaa kosteassa tilassa ja seuraa villan muuttumista. Vital muuttuu kohtalaisen jäykästä pehmeäksi, jolloin sitä on vaikeahko asentaa yläpohjaan.

Itsellä on hirsimökki jossa on sekä alapohja että yläpohja selluvillaa ja olen ollut tyytyväinen. Käytin eristeenä vitalia joka oli mukavahko asentaa. Leikkasin villan pitkäteräisellä mattopuukolla jota joutui teroittamaan muutaman leikkauksen välein kun se tylsyi uskomattoman nopeasti. Se ei sinänsä hidastanut paljon koska muutama vetäisy teroittimessa riitti ja pidin teroitinta aina mukana.

Selluvillaa minäkin olen pitänyt hyvänä,yksi syy siihen on että se sisältää boorihappoa jota hiiret ja rotat kammoaa ja eivät varmasti pesi eivätkä tee käytäviä.Kyseessä kuitenkin sähkötön saari mökki jossa puhallusvillan käyttö on hankalaa.Tietysti vuokraamoilta saa agrikaatteja.Tai sitten levyvilla josta ei kylläkään ole kokemuksia.Selluvillasta onkin minulla vain hyvää sanottavaa,tuotantorakennuksessa ja nykyisessä omakotitalossa,hirsitalo jossa seinissä 5" eristys ja yläpohja 40cm.Eristeiden puhallus kesti n.4tuntia.Kiitokset asiallisista vastauksista.