Sinäkin olet väsynyt

ne oikein tosihyvät runoilijat täällä ovat näköjään katoavaa bittiperinnettä.. Kiitos sanoistasi, opettelen arvostamaan jokaista, mutta olen vasta alkupolulla..

Hämärän Neito kirjoitti:

ne oikein tosihyvät runoilijat täällä ovat näköjään katoavaa bittiperinnettä.. Kiitos sanoistasi, opettelen arvostamaan jokaista, mutta olen vasta alkupolulla..

minä en ajattele hyvää tai huonoa, mielestäni kirjoittaminen on paljolti
kiinni ihmisen kokemuksista, huonoista ja hyvistä, sekä miten
otat elämän haasteet vastaan

aabel kirjoitti:

minä en ajattele hyvää tai huonoa, mielestäni kirjoittaminen on paljolti
kiinni ihmisen kokemuksista, huonoista ja hyvistä, sekä miten
otat elämän haasteet vastaan

kirjoittaminen tarkoittaa ilmaisun keinoa, taitoa sanoa tuoreella tavalla jotain sellaisesta ilmiöstä, josta yleensä sorrutaan kirjoittamaan klisheisesti, kulunein sanoin. Kiitos näkökulmasta!

Hämärän Neito kirjoitti:

kirjoittaminen tarkoittaa ilmaisun keinoa, taitoa sanoa tuoreella tavalla jotain sellaisesta ilmiöstä, josta yleensä sorrutaan kirjoittamaan klisheisesti, kulunein sanoin. Kiitos näkökulmasta!

tottapa puhut, klisheet jäävätkin pois, kun kirjoittaa suoraan, kummemmin miettimättä.
Niitä on vaikeampi tuoda esille, niistä paistaa kaikenlainen totuus, joka paljastaa paljon
kirjoittajasta.

aabel kirjoitti:

tottapa puhut, klisheet jäävätkin pois, kun kirjoittaa suoraan, kummemmin miettimättä.
Niitä on vaikeampi tuoda esille, niistä paistaa kaikenlainen totuus, joka paljastaa paljon
kirjoittajasta.

niitä - siis sanojako - on vaikempi tuoda esille, vai ajatuksia? Ja mitä tark. kaikenlainen totuus, joka kirjoittajasta paistaa? Kirjoittamalla voi ottaa monenlaisia rooleja, aivan kuin näyttelijäkin. Jos tahtoo piiloutua sanojen taakse, se on helppoa. Sanat eivät koskaan voi olla vilpittömiä, koska me kaikki lukijat käsitämme ne omalla tavallamme; maustamme omilla toiveillamme.

Hämärän Neito kirjoitti:

niitä - siis sanojako - on vaikempi tuoda esille, vai ajatuksia? Ja mitä tark. kaikenlainen totuus, joka kirjoittajasta paistaa? Kirjoittamalla voi ottaa monenlaisia rooleja, aivan kuin näyttelijäkin. Jos tahtoo piiloutua sanojen taakse, se on helppoa. Sanat eivät koskaan voi olla vilpittömiä, koska me kaikki lukijat käsitämme ne omalla tavallamme; maustamme omilla toiveillamme.

viimeinen lauseesi on suora vastaus kysymykseesi,
eli kirjoituksessani puhun itsestäni, en esimerkiksi
sinusta. Aina ei tule ajatelleeksi muiden ihmisten
ajatuksia, kun se oma on niin lähellä. Illan jatkoja

koodikieltäkö? Selkokielellä sanoisin, että joku suree... En vain näe yhteyttä sanoihini? Kiitos kuitenkin, luin moneen kertaan ja rivien välistäkin...

annettiinko Meille
edes mahdollisuutta?
Tilaisuuksia kyllä,

Hetkiä, joihin olisi
voinut upottaa koko elämän,

jääköön
ikuiseksi
salaisuudeksi

Ja totean;
se et koskaan ollut sinä
Ja minä olinkin joku muu

Eikä muistoakaan ole enää

tämän päättyvän? kirjoitti:

annettiinko Meille
edes mahdollisuutta?
Tilaisuuksia kyllä,

Hetkiä, joihin olisi
voinut upottaa koko elämän,

jääköön
ikuiseksi
salaisuudeksi

Ja totean;
se et koskaan ollut sinä
Ja minä olinkin joku muu

Eikä muistoakaan ole enää

Aika ja mieli ovat yhtä
kuin liikenne vaakasuorassa
jonossa ajatuksineen

Todellinen kasvu tapahtuu
pystysuorassa syvältä
korkeuksiin

Kun mielesi menettää otteesi
olet vapaampi,
hämäryys
ajatuksenverho katoaa

Muista !

Kukoistus on merkki
kuljet oikeaan suuntaan

Silloin
elämä on leikkiä
nautintoa

Siihen toivon sen päättyvän
oikeammin jatkuvan
kärsimättä uhkaamatta ketään
tässä ja nyt : )