En tiedä mistä aloittaa. Kadoksissa on pappani, äitini isä. (Äidin äiti, mummoni, kuollut) Kirkonkirjoihin ei ole merkitty äidilleni isää, joten se hankaloittaa asiaa. Paikkakunta on selvillä ja mahdollinen suku/tilan nimi. Isoisäni on luultavasti jo melko iäkäs, lähemmäs 90v tai kuollut.
Miten voisin lähteä tutkimaan asiaa? Varmasti asia on arkaluontoinen, sillä se on ollut salassa yli 60v. Sain tietää tästä noin vuosi sitten ja tilanteen sulatteleminen on vienyt myös minulta aikaa. En tiedä pitäisikö ottaa yhteyttä sukuseuraan vai minne? Onko julmaa vetää vanhoja haavoja auki? Olisi mukava saada tietää onko minulla jossain enoja, tätejä, serkkuja.. ja jos mahdollista tutustua myös pappaani.
Miten voisin lähteä tutkimaan asiaa? Varmasti asia on arkaluontoinen, sillä se on ollut salassa yli 60v. Sain tietää tästä noin vuosi sitten ja tilanteen sulatteleminen on vienyt myös minulta aikaa. En tiedä pitäisikö ottaa yhteyttä sukuseuraan vai minne? Onko julmaa vetää vanhoja haavoja auki? Olisi mukava saada tietää onko minulla jossain enoja, tätejä, serkkuja.. ja jos mahdollista tutustua myös pappaani.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eikö äiti kerro? Oletkos edes kysellyt? Yleensä vanhemmat ihmiset kertoo, ainakin omille lapsilleen, ei niitä aviottomia lapsia ole pitkiin aikoihin häpeilty. Ja jos ei äiti kerro, niin kyselepäs paikkakunnan vanhuksilta. Kyllä he tietävät, kenen kanssa kukin nuorena kulki ja kuka kenellekin aviottoman lapsen teki. Ei sinä ole mitään hävettävää!
Oma äitini ei asiasta ole kiinnostunut, eikä asiasta tiedä mitään muutakuin sukunimen.. Kysellyt olen, mutta kun hän ei voi asiassa auttaa en tiedä mikä neuvoksi.
Vaikeaa lähteä etsimään näitä "paikkakunnan vanhuksia", mutta kiitos vinkistä.
Onko kenelläkään vastaavanlaista tilannetta, tai onko joku saanut aikuisena tietää, että hänellä onkin sisar? Miten perhe suhtautuu?
Naapurin a.u. tytölle äitinsä kertoi isän nimen. Aikuisena naapurin tyttö selvitti, että hänellä oli 3 sisarpuolta ja yksi velipuoli. Otti yhteyttä ja heti tuli hyviä ystäviä sisarpuolista. Velipuoli ei reagoinut mitenkään.
paikkakunnan kirkkoherranvirastoon tai kansliaan, kerro tietämäsi nimi ja muut tiedot, joita sinulla on.
Kyllä minulle ainakin kanslisti kaivoi tiedot.Ei tarvitse vanhoja mummoja vaivata asialla ja saat
fakta-tietoa.
Siis voinko saada kirkkoherranvirastosta pappani tiedot, vaikka en voi todistaa millään tavalla onko hän biologisesti juuri etsimäni henkilö? Kaivaako he tietoja myös pelkän noin syntymävuoden ja sukunimenkin perusteella?
Onko kenelläkään kokemuksia siitä, miten voin lähestyä vanhaa pappaani, jos hän nyt elää? Entä jos hän ei muistakaan mummoani tai kieltää olevansa äitini isä? Miten otan yhteyttä? Ääks, kauhean vaikeita kysymyksiä...
Kannattaisiko minun myös olla yhteydessä aktiivisesti toimivaan sukuseuraan, josta löytyvät suvun hallituksen yhteystiedot? Olisikohan sukuseurasta apua?
Kirkkoherranvirastosta saatat sukututkimuksen perusteella saada miehen tiedot, mutta kun sanot, että äitiäsi ei ole hänen lapsekseen kirjattu (äidillesi ei ole merkitty kirkonkirjoihin isää), et opi miehen papereista mitään. Kuinka luotettavaa on saamasi tieto, että juuri kyseinen mies on äitisi isä? Vai onko ketään tiettyä miestä nimettykään, onko puhuttu vain sukutilasta (sen perusteella ei voi päätellä tiettyä miestä)? Onko nyt jo kuollut isoäitisi sanonut jotain jollekulle? Mitä täsmälleen ottaen äitisi asiasta tietää? Entä muut sukulaiset (äitisi sisarukset tms.)? Selvitä kaikki saatavilla oleva tieto ensin, ennen kuin lähdet hätistelemään ketään, joka voi liittyä asiaan tai olla liittymättä.
Nimimerkkisi perusteella olet jo iso tyttö? Ei kannata siis enää suhtautua asiaan teinitytön tavoin. Jos löydät miehen, joka sattuu olemaan isoisäsi, niin häntä tai hänen mahdollisia jälkeläisiään tuskin ensinäkemältä kiinnostaa "papattelu". Jos mies on elossa, hän lienee siis tosiaan hyvin iäkäs eikä sen ikäisille enää mennä juttelemaan tuohon tyyliin. Jos saat huolellisen tutkimuksen jälkeen selville varmuudella oikean henkilön, silloin voit ryhtyä pohtimaan lähestymistapoja, mutta aivan varmaa on, että yllättävien uusien sukulaisten ilmaantuminen aiheuttaa aina hämminkiä. Se voi olla iloinen yllätys tai sitten pelkkä kauhistus, ja se taas riippuu ihan ihmisistä, jotka sattuvat olemaan kysymyksessä. Mutta aviottomien lasten kohdalla on aina olemassa mahdollisuus, että isää (tässä tapauksessa äitisi isää) ei saada koskaan selville. Sen kanssa on siinä tapauksessa vain opittava tulemaan toimeen.
Toisessa viestissä puhut sukuseurasta. Sukuseurat eivät välttämättä tiedä aviottomista lapsista sen enempää kuin muutkaan, ellei joku ole sattunut juuri oikeaa haaraa tutkimaan (siis selvittämään äitisi ja äidinäitisi tietoja ja onnistunut löytämään isäehdokasta). Sama sukunimi ei vielä takaa, että joku henkilö kuuluu tiettyyn sukuun ja sitä kautta sukuseuran tutkimuksen piiriin. Joka tapauksessa tietosuojakysymykset ovat tässäkin oleellisia, sukuseuroilla ei ole valtuuksia jakaa isyyksiä tai tietoja niistä, ellei tietoja esim. johonkin painettuun sukujulkaisuun ole kirjattu.