Kun lapsi kasvaa liikaa?

Minä olen monesti miettinyt tätä lasten liikalihavuutta sillä eihän pieni lapsi syö sen enempää kuin kuluttaa. Joskus tuoreena äitinä tuskailin neuvolassa sitä kun lapsi syö niin huonosti. Pitkän työuran tehnyt terveydenhoitaja sanoi että ei kannata olla huolissaan sillä lapsi syö juuri sen verran kuin tarvitsee. Sen jälkeen luotin siihen että kyllä lapsi tietää minkä verran ruokaa tarvitsee eikä hänelle tarvitse ruokaa tuputtaa. Vaikka meilläkin ovat syöneet roskaruokaa ja muitakin herkkuja tavallisen arkiruuan lisäksi niin ei ole ylipainoa muilla kuin äidillä. Lapset liikkuvat myös luonnostaan kun antaa heille siihen mahdollisuuden.

Eli enpä osaa antaa neuvoja ongelmaan. Lähivanhemman pitäisi ruveta nyt miettimään lapsen ruokavaliota uudelleen, herkkuja vain ehkä yhtenä päivänä viikossa ja keksiä jotain kivaa liikuntaa yhdessä lapsen kanssa. Mutta luulisin että päivähoidossa tai koulussa puututaan lapsen liikalihavuuteen jos lapsi on kerran liikalihava ja annetaan vanhemmalle ohjeita miten tulee toimia.

Meillä on vastaava tilanne.Mieheni poika on asunut äitinsä kanssa kahden noin 10 vuotta.Äitinsä on lihottanut pojan aivan järkäleeksi.Mieheni on useaan otteeseen yrittänyt puhua asiasta v uosien aikana ja pojan äiti on luvannut lopettaa pizzojen ja limujen ja sipsien raahaamisen.Hän ei kuitenkaan tee itse kotiruokaa joten vaikea tietää mitä se poika oikein syö?
Tosin poika on nyt jo 17-vuotias,tosi pitkä ja ....lihava.Ei ole tyttökavereita ,ei.On ujo ja haisee hielle..paitsi silloin kun on meillä käyvät isänsä kanssa samana iltana saunassa.Olen/ollaan muutenkin oltu huolissamme pojasta,tuntuu olevan masentunutkin,eikä ihme...Nyt kantaa noita kiloja mukanaan eikä saanut opiskelupaikkaakaan.
Joskus ollaan mietitty miehen kanssa että onko pojan äiti tahallaan lihottanut poikansa että tämä pysyisi mahdollisimman kauan kotona äitinsä seurana? Kuitenkin pojan siskopuolet(jotka jo kotoa vuosia sitten lähteneet)ovat hoikkia tyttöjä???
Olen sitä mieltä että mieheni olisi pitänyt napakammin puuttua asioihin jo vuosia sitten.Ehdotin mm.että hän menisi kouluterveydenhoitajan pakeille asiasta.No,eihän hän saanut aikaiseksi...ja tuntuu olevan ex-muijansa aika pelottavakin tyyppi.
Harmittaa vaan kun vanhemmat eivät ajoissa puutu lastensa asioihin KUNNOLLA.Suosittelenkin ap:lle että ottaisit yhteyttä koulun terkkariin ja alkaisit purkamaan asiaa sitä kautta.Sieltä saa lähetteen ravintoterapeutillekin joka voi auttaa ruokien kanssa.