Meillä kaksi lasta 4 ja 5-vuotiaat. Nyt yhteishuoltajuus jossa lapset joka toinen viikonloppu isällä ja isä voi ottaa lapsia myös muulloin jos haluaa. Nyt isä haluaa lapset viikko-viikko systeemillä. En pidä sitä hyvänä vaihtoehtona, koska koen sen olevan lapsille rankkaa. Onko pakko suostua, mitä vaihtoehtoja?
vuoroasuminen
pihalla?
151132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei ole mikään pakko suostua, sinulla on äitinä yksinmääräämisoikeus, isyys on vain teoreettista.
tuskin tässä haettiin isän oikeuksien polkemista
Tiedän.
Voi luoja mikä kommentti!!! Mikä yksinmääräämis oikeus toisella huoltajalla muka on?? Kaksi huoltajaa, molemmilla oikeuksia ja velvollisuuksia. Ja miten voit sanoa, että isyys on teoreettista???? Eiköhän se ole ihan samalla tavalla käytäntöä, kuin äitiyskin! Etenkin kun aloittajan exä on selvästikin isä, joka haluaa osallistua lasten elämään, arkeen, kasvatukseen ym.
Mä suosittelisin kyselemään esim neuvolapsykologeilta mitä ohjeita niillä ois antaa.He yleensä ihan oikeasti osaavat katsoa asioita lapsen kehityksen ja persoonan kautta,toisin kuin esim sossu joka on lähinnä vain oikeuksien ja lakien puolella.Ihminen merkitsee kuitenkin loppupeleissä enemmän kuin se oikeus.
Ja kai isä voi oikeuteenkin asian viedä jos et suostu mutta siks juuri suositan ensin tonne psykologille tms koska silloin ainakin näkee ketä ajattelee kenenkäkin tarpeita!(Siis mikäli menee sinne oikeuteen niin isoa plussaa saat siitä että olet ihan oikeasti yrittänyt selvittää asioita lapsen etua ajatellen.Tod.näk isä nyt vain haluaa sen viikkoviikkon koska lapsi myös hänen..vaikka heh ja hups.Lapsihan on ihan oma yksilö ja persoona)
Vaikea kyllä kuvitella, että oikeus määräisi vuorovanhemuuteen. Tärkein perusta on kuitenkin kunnioitus toista vanhempaa kohtaan ja toimiva kommunikointi. Nyt vaan aidosti molempien vanhempien pitää pysähtyä miettimään ja mieluiten yhdessä, mikä on lapsille heidän ikänsä, kehitysvaiheensa ja yksilöllisisten tarpeiden pohjalta eduksi nyt ja myöhemmänkin hyvinvoinnin kannalta.
Ei ainakaan kannata uskoa yleistyksiin, sillä se mikä sopii toiselle, ei sovi kaikille. Eihän kukaan ulkopuolinen(edes instanssi tason kasvatusalan asiantuntijoilla ei ole riittäävää tietotaitoa/tutkimustietoa) voi sanoa, mikä kenellekkin sopii. Eihän tälläisessä tapauksessa ole ihanneratkaisua, siinä on etunsa ja haittansa, niin lapsille, kuin aikuisillekkin. Rauhassa kannattaakin pohtia, miten pystytään edistämään etuja ja vähentämään haittoja.
Lapsella todellakin olisi kumpikin vanhempi, arkivanhempana ja voihan se johtaa vanhempien yhteistyökyvyn paranemiseen. Vapaaehtoisuus ja sitoutuminen on kuitenkin vuoroasumisen perusta, jos vain kuvitellaan, että päästään halvemmalla, kun ei tarvitse maksaa elautusta, silloin mennään pahati metsään, vuoroasuminen on kaikkein kallein eron jälkeinen järjestely.
Lähtekää laajentamaan tapaamisia vaikka siten että ensin pidennätte sen viikonlopun vaikkapa to-ma ja sitten myöhemmin siirrytte viikko-viikkoon jos kaikki sujuu hyvin. Ei ole pakko suostua mutta riitely tuosta asiasta varmaan aiheuttaa kärsimystä lapsille. Vuoroasuminen on helpompaa lapsille kun esim joka-toinen-vkl-järjestely. Lapset saavat olla kotonaan koko ajan ja siirtymisiä kodista toiseen on vähemmän.
muoto lapsille! Muuttaa nyt joka viikko kodista toiseen! Miten se suijuisi aikuiselta?? Hehän voisivat muutaa joka viikko eikä kostaa lapsillensa eroansa.
On järkyttävää että omat vanhemmat tekevät lapsilleen näin huonon ratkaisun että pitää heittää kodista toiseen, ei ihme että häiriköt ja mielenterveys lapsilla on lisääntynyt, kun ei ole vakituista paikkaa missä asua.
Ikinä en suostunut itse moiseen ratkaisuun, niin paljon rakastin lapsiamme.
Olisi hyväkuunnella mitäm ieltä lapset ovat moisesta asiasta, eikä tehdä ninkuin aikuisille on parempi, tässäkuitenkino n lasten asema kysesssä.
Lapsella on joka tapauksessa kaksi kotia oli tapaamiset miten hyvänsä ja ne kodit ovat lapsen koteja, ei isä tai äidin. Tuollaisessa standardissa joka toinen viikonloppu vanhemmuudessa kontakti toiseen vanhempaan on niin vähäistä, että vanhempi ei ole vanhempi.
Jos molemmat vanhemmat ovat olleet lasten elämässä paljon ennen eroa, miettikää mitä tällainen tekee lapsen kehitykselle, kun heille tärkeä ihminen poistetaan jollain standardilla heidän elämästään. Mikä on se peruste, joka puoltaa tätä käytäntöä.
On välttämätöntä, ettei lapsi joudu repeämään kahtia äidin/isän kodin välillä, vaan kokee aidosti asuvansa tasavertaisesti ja huolehdittuna kahdessa lapsen kodissa.
Miten sinulle kävisi, jos et tapaisi omia lapsiasi, kuin joka toisena viikonloppuna. Miten se sujuisi sinulta?? Miettisitkö sinä heidän tilannetta? Lapset kyllä ajattelevat poissa olevan vanhemman tilannetta ja valitettavasti he jäävät mietteistensä kanssa usein yksin.
Ei vuoroasuminen ole este lapsen normaalille kehtiykselle vaan se, ettei heistä välitetä, eikä olla kiinnostuneita heidän elämästään. Ei tueta, eikä anneta aikaa. Lapset kyllä kestävät muutoksia, kun he saavat siihen aikuisilta apua.
vaikka joka päivä, vaikkei ole vuoroasumissysteemiä? Lapset voi hakea millon vaan. Näinmeillä aikaan toimittiin.
Isähaki lapsia viikolla ja milloin itse halusi tai lapset halusi. Ei mitään säännöllistä aikaa, vaan saivat olla yhdessä niin paljon kun halusivat. Asuivat minun luona eikä isällään ollut öitä kuin sillon tällön.
Ei mikään estä lapsia hakemasta luokseen vaikka jokapäivä. Se on itsestään kiinni, ja halusta. Ei voi vedota siihen ettei lapset asu luonaan.
Mikä teitä estää kokeilemasta.
iskä nyt sit on ollu tekemisissä näiden lasten kanssa, kun hänellä enempäänkin mahkut kerran on?
pahin asia lapsen elämässä.
Ehdotan että aikuiset ensin itse kokeilevat muuttaa joka viikko talosta toiseen, puolenvuoden ajan, ja sitten laitavat lapset asialle vasta, joille se merkitsee noin 18 vuotta!
Katsokaa miten jaksatte muuttaa ja pakata ja suhtautua uusiin olosuhteissiin aina viikottain. Katsokaa miten se repii ihmistä ja jaksamista, saatikka pientä ihmisitä.