Aina samalla tavalla!

Kari Tapion maneerit:Haarat haralla ,joku kai puristelee munista.Ja lopuksi alastulo.

wanhaakin vanhempi kirjoitti:

Kari Tapion maneerit:Haarat haralla ,joku kai puristelee munista.Ja lopuksi alastulo.

Joo ja Kari Tapion iänikuisiin MANEEREIHIN kuuluu myös kyynärvarresta koukistetun mikrofonivapaan käden liikuttelu ylös ja alas ( kämmen avoinna, kuin tekisi pienellä liikeradalla hidastettuja kareteiskuja) . Tarkoituksenaan oikein painottaa laulun sanoja tällä eleellä.
Kun laulaa jotain korkeampaa kohtaa laulussa niin polvien notkautus kuuluu asiaan . Niiaus on kuin olisi ponnistukseen lähdössä ( peruja ilmeisesti mäkihyppyharrastuksestaan kun piti oikein pinnistää ja ponnistaa).
Peukku ylös ja muikea hymy ( tyypillinen ele mm. Olen suomalainen laulussa)
Kari Tapio Suomi Finland Suonenjoki- tyylineen moneen kertaan kuultu lässytys muka hauskana kevennyksenä .

wanhaakin vanhempi kirjoitti:

Kari Tapion maneerit:Haarat haralla ,joku kai puristelee munista.Ja lopuksi alastulo.

Eikös tuo ole enempi Martti Syrjän maneeri tai tapa?

Justiinax kirjoitti:

Joo ja Kari Tapion iänikuisiin MANEEREIHIN kuuluu myös kyynärvarresta koukistetun mikrofonivapaan käden liikuttelu ylös ja alas ( kämmen avoinna, kuin tekisi pienellä liikeradalla hidastettuja kareteiskuja) . Tarkoituksenaan oikein painottaa laulun sanoja tällä eleellä.
Kun laulaa jotain korkeampaa kohtaa laulussa niin polvien notkautus kuuluu asiaan . Niiaus on kuin olisi ponnistukseen lähdössä ( peruja ilmeisesti mäkihyppyharrastuksestaan kun piti oikein pinnistää ja ponnistaa).
Peukku ylös ja muikea hymy ( tyypillinen ele mm. Olen suomalainen laulussa)
Kari Tapio Suomi Finland Suonenjoki- tyylineen moneen kertaan kuultu lässytys muka hauskana kevennyksenä .

Lue lisää

Kiva tietää että olet seurannut Karin esiintymistä noin tarkkaan :D Alat sinäkin päästä hyvän musiikin makuun.
Kyllähän KarillaKIN noita maneereita on, mutta taitaa useimmilla artisteilla olla jos niitä aletaan kaivamalla kaivaa.
Tuo käden veivaaminen muuten ärsyttää minuakin mutta se on pientä sen rinnalla mitä Tapsukka tekee, sen vähän mitä itse olen sitä seurannut.

Annu. kirjoitti:

Kiva tietää että olet seurannut Karin esiintymistä noin tarkkaan :D Alat sinäkin päästä hyvän musiikin makuun.
Kyllähän KarillaKIN noita maneereita on, mutta taitaa useimmilla artisteilla olla jos niitä aletaan kaivamalla kaivaa.
Tuo käden veivaaminen muuten ärsyttää minuakin mutta se on pientä sen rinnalla mitä Tapsukka tekee, sen vähän mitä itse olen sitä seurannut.

Lue lisää

En mä viitti musamakuani huonompaan suuntaan muuttaa, joten Karin kuuntelu saa jäädä jatkossakin satunnaiskertoihin. Sen verran oon sitä joutunut ( joskus pakostakin) näkemään ja kuulemaan, että noi sen maneerit on tulleet tutuiksi.
Sen verran totta sun jutussa oli totuudensiementäkin että totta on se että varmaan kaikilta artisteilta niitä jotain maneereja löytyy.

Kirkkokonsertissa Tapsa on lavalla kuin jäykkä paska. Ei hymyä, yksi tympeä ilme koko ajan. En viitti ainakaan minä katsoa. Vois edes vähän hymyillä.

Taumäki kirjoitti:

Kirkkokonsertissa Tapsa on lavalla kuin jäykkä paska. Ei hymyä, yksi tympeä ilme koko ajan. En viitti ainakaan minä katsoa. Vois edes vähän hymyillä.

Kyllä ne on ihan jotkut muut laulajat jotka eivät kirkossa hymyile. Tapani kyllä hymyilee ja uskaltaa jopa vähän leikkiäkin laskea myös kirkossa ( silti esiintyminen on arvokasta ). Tunnelma ei olekkaan Tapsan esiintyessä olleenkaan jäykkää eikä jäyhää kuten monet kirkkokonserteista ehkä ajattelee.
Viime vuonna kirkkokonsertissa kun yhden laulun aikana nuottitelineeltä tippui kansio jossa oli biisin sanat ja kansio levisi siihen lattialle ja Tapsa niitä siittä poimi samalla kun lauloi, niin yhdessä vaiheessa konserttia sen jälkeen haki sieltä kansiosta jotain biisiä, kun ne sivut oli menneet sekaisin ja totesi sitten kun sen hakemansa laulun löysi, että: Tuossahan se on, just siinä kohtaa josta kansioni muovirenkaat rikkoutuivat äskeisen onnettomuuden seurauksena." Yleisöä nauratti se.
Yhdessä laulussa kerrottiin rakkaan luokse veneellä soutamisesta. en muistasanoja tarkkaan, mutta kun laulu oli jo loppumassa, niin Tapsa vielä lisäsi sinne, että : ilman perämoottoria... pelleili ja lauloi sen silleen hauskasti vähän niinkuin jossain Ordodoksisissa Jumalanpalveluksissa ne papit puhuu laulaen.

Sepitini kirjoitti:

Kyllä ne on ihan jotkut muut laulajat jotka eivät kirkossa hymyile. Tapani kyllä hymyilee ja uskaltaa jopa vähän leikkiäkin laskea myös kirkossa ( silti esiintyminen on arvokasta ). Tunnelma ei olekkaan Tapsan esiintyessä olleenkaan jäykkää eikä jäyhää kuten monet kirkkokonserteista ehkä ajattelee.
Viime vuonna kirkkokonsertissa kun yhden laulun aikana nuottitelineeltä tippui kansio jossa oli biisin sanat ja kansio levisi siihen lattialle ja Tapsa niitä siittä poimi samalla kun lauloi, niin yhdessä vaiheessa konserttia sen jälkeen haki sieltä kansiosta jotain biisiä, kun ne sivut oli menneet sekaisin ja totesi sitten kun sen hakemansa laulun löysi, että: Tuossahan se on, just siinä kohtaa josta kansioni muovirenkaat rikkoutuivat äskeisen onnettomuuden seurauksena." Yleisöä nauratti se.
Yhdessä laulussa kerrottiin rakkaan luokse veneellä soutamisesta. en muistasanoja tarkkaan, mutta kun laulu oli jo loppumassa, niin Tapsa vielä lisäsi sinne, että : ilman perämoottoria... pelleili ja lauloi sen silleen hauskasti vähän niinkuin jossain Ordodoksisissa Jumalanpalveluksissa ne papit puhuu laulaen.

Lue lisää

Kyllähän Tapanin erityispiirteet on jo useinkin olleet lehtien sivuilla. Voi olla, että hänellä edelleen on joitain asioita, jotka joku kokee ongelmiksi, mutta ennen kaikkea kyseessä on erittäin lahjakas laulaja ja taiteilija. Joku on joskus sanonut, että nerot ovat neroja, mutta hieman omalaatuisia tai jotain sinne päin.

Itse olen ihaillut Tapsan laulutaitoa jostain 1960-luvun lopun "Päättyneet on päivät"- ja (varsinkin) "Kuljen taas kotiin päin" -kappaleiden aloittamalta hienojen kappaleiden ketjulta. Tapsan omat sanoitukset joissain myöhemmissä käännöspiiseissä eivät kylläkään olleet mitään juhlahetkiä.

daniel folk kirjoitti:

Kyllähän Tapanin erityispiirteet on jo useinkin olleet lehtien sivuilla. Voi olla, että hänellä edelleen on joitain asioita, jotka joku kokee ongelmiksi, mutta ennen kaikkea kyseessä on erittäin lahjakas laulaja ja taiteilija. Joku on joskus sanonut, että nerot ovat neroja, mutta hieman omalaatuisia tai jotain sinne päin.

Itse olen ihaillut Tapsan laulutaitoa jostain 1960-luvun lopun "Päättyneet on päivät"- ja (varsinkin) "Kuljen taas kotiin päin" -kappaleiden aloittamalta hienojen kappaleiden ketjulta. Tapsan omat sanoitukset joissain myöhemmissä käännöspiiseissä eivät kylläkään olleet mitään juhlahetkiä.

Lue lisää

tapsukka on.