Palstan argumentit tasoa vessanseinä

DI (energiatekn.)

Tämä on pitkä viesti minulta eli eräältä energiatekniikan alan kouluttautuneelta. Olen aiemmin kirjoittanut pari kertaa niinikään pitkän viestin suomi24:een ja saanut kritiikkiä "luulekko että kukaan jaksaa romaanejas lukea" jne. Saatte toki noin kommentoida, jos kapasiteettinne ei riitä pitkien kirjoitusten lukemiseen, mutta suosittelen vain ohittamaan tämän viestin. Lukekoon kuka haluaa.

Ja kaikille kuitenkin vähemmän hulinaista Joulunalusaikaa!

***


Tämän palstan ketjuja ja yksittäisiä kommentteja lukiessa ei mitenkään ylläty; asetelma kun olisi sama laitettaesa pari kukkahattuista tai muuta maailmansyleilijää ja keskivertotapaus Arkadianmäeltä keskustelemaan avaruusraketeista.

En ole vielä kertaakaan törmännyt viestiin, jossa hahmotettaisiin kokonaisuus niin teknisine kuin yhteiskunnallisine vaikutuksineen, jälkimmäisen palautuessa lopulta arvovalinnoiksi. Se taitaa olla liikaa vaadittu tällä palstalla mesoavilta.

Ratkaisut energiapolitiikassa ovat yhteiskunnan keskeisen toimintaedellytyksen eli energiansaannin vuoksi sekä teknisiä että poliittisia, jälkimmäisessä edelleen ollessa kyse kansalaisten arvoista.

Jos puhutaan pelkästään sähköstä, Suomi kuluttaa sitä tällä hetkellä 90 TWh. Suomalainen yhteiskunta, Suomen kansalaiset kuluttavat sitä tuon määrän. Teollisuus, palvelualat, liikenne etc. vain välillisesti, loppuviimein kukin meistä. Sen uuden parvekekalustesarjan tuottamiseen kun ei kuluisi sähköä, ellei kansalainen ostaisi l. kuluttaisi l. muodostaisi kysyntää ko. kalusteille. Tämä kritiikkinä ajattelulle "ei me pienet ihmiset niinkään kuluteta vaan se teollisuus!!".

Ydinvoimassa on teknisessä mielessä suurin sähköntuotantopotentiaali. Tarvitaan tankkerillinen öljyä, jotta voidaan tuottaa sama energiamäärä kuin muutamalla pienellä uraanipolttoainepelletillä. Suomen kohdalla olisi lähinnä teoriassa mahdollista tuottaa tuo 90 TWh uusiutuvilla polttoaineilla eli olennaisimmin vesi- ja tuulivoimalla ja biopolttoaineilla. Yhteiskunnan eli kansalaisten kulutustaso on kyseiselle tavoitteelle yksinkertaisesti liian korkea.

Kun fossiilisista polttoaineista eli kivihiilestä ja öljystä voimalaistosten polttoaineena ollaan aikeissa pidemmällä tähtäimellä luopua, on syntyvä aukko luonnollisesti korvattava jollain, mikäli nykyinen kulutustaso aiotaan säilyttää. Kuten edellä jo vihjasin, biopolttoaineilla voitaisiin korvata vain pieni osa.

Sähköntuotanto ydinvoimalla ei kaikista pelotteluista huolimatta ole käyttöaikanaan erityisen riskialtista puuhaa. Voimalaitosten turvajärjestelmät ovat nykyään erittäin mittavat ja monelta osin todettavissa olevan idioottivarmoiksi kehitetyt sekä leviämisesteet reaktorisydämen suojakuoresta aina voimalaitoksen suojarakennukseen asti moninkertaiset. Käytönaikaiset riskit siis ovat pienet. Toinen asia on ydinjätteen loppusijoitus ja siihen liittyvät riskit. Kapselit johon käytetty polttoaine sijoitetaan ovat itse voimalarakennuksen ja sen sisäosien lailla turvalliset, ja kysymysmerkki on lähinnä kallioperä, jonne kapselit sijoitetaan. Niihin liittyy tietty epävarmuus, vaikkakin sijoituspaikat valitaan tämän hetkisen tiedon valossa parhaimmiksi mahdollisiksi. Riskien on kuitenkin mahdollista käydä myöhempien, todennäköisesti kaukaisten sukupolvien kohdalla toteen, ja tämän riskin voi katsoa olevan se ydinvoiman käytön muodossa koituva maksu, joka me hulppeasta sähkönkulutuksestamme maksetaan.

Edelliset ovat asian teknisiä puolia. Yksilöiden arvovalintojen eli sen mitä elämässään tärkeäksi painottaa puolella on paljon enemmän varaa eri mahdollisuuksille kuin teknisissä seikoissa. Niitä ihmiset eivät vain kovinkaan hyvin tajua ennenkuin aikaisintaan nelikymppisinä, jolloin mahdollisesti kovassa uraputkessa mentäessä koetaan kolaus, tiputaan korkealta ja ollaan jossain aikakausilehdessä kertomassa tarinaansa siitä, kuinka "elämänarvot menivät uusiksi", "nykyään käytän aikani toisin/olennaiseen jne".

20

993

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • DI (energiatekn.)

      Yhteiskunnallisista vaikutusten osalta usein mainitaan usein seikka, että ydinvoimalaprojekti tuo työtä kyseiselle alueelle. Tuo kyllä, mutta ihmettelen argumentin käyttöä nimenomaan ydinvoiman yhteydessä, sillä työllistämisvaikutusten osalta tilanne faktisesti on luokkaa 9-1 uusiutuvien energian ja eritoten hajautetun tuotannon hyväksi. Etenkin pitkällä tähtäimellä, kun uusiutuvaan energiaan perustuvien tuotantomuotojen kohdalla työ on luonteeltaan jatkuvampaa ydinvoimalaitosprojektin suurempaan kertaluonteisuuteen nähden. Hajautetun tuotannon etuna lisäksi on kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parempi huomioivuus.

      Asia joka hyvin harvoin muistetaan tai jota useimmilla tuskin ovat tulleet edes miettineeksi on se, ettei mikään pakota meitä nykyiseen kulutustasoon. Itse väitän, että voisimme kansakuntana henkisesti vielä paremmin, mikäli luopuisimme turhasta kulutuksesta ja varaisimme aikaa enemmän muulle kuin muun muassa tarpeettoman isojen ja jatkuvasti uusittavien autojen, ylisuurien asuntojen ja muun materian haalimiseen. Jälkimmäinen ylimitoitetussa muodossaan, jota nykyinen elintasomme 95 %:sti on, pelkästään kuluttaa meitä ja lisää pahoinvointiamme henkisellä puolella, joka taas heijastuu ihmisessä kaikkeen muuhunkin.

      Nykyiseen kulutustasoon meitä ei pakota edes vaade talouden kasvusta. Ajatus, että talouskasvu olisi jokin absoluuttinen vaade, luonnonvakio kun on pelkkää luotua bluffia, jolla vain ylläpidetään toinen toisiaan kiihdyttäviä kulutusmarkkinoita. Ja niiden jäljet taas näkyvät myös sähkön- ja muun energian kulutuksessamme. Olemme oravanpyörässä, joka edelleenkin on paisumistilassa, vaikka esimerkiksi kansainvälisillä ympäristösopimuksilla paisumista pyritään rajoittamaankin. Kuluttamiseen olanneisesti perustuva talousjärjestelmämme on vain oma valintamme, useimpien kohdalla tosin tiedostamaton sellainen, eikä mitään muuta.

      Omasta elämästäni voin antaa esimerkin. Olen elänyt monentyyppisessä asumismuodossa, nykyisin pienessä omakotitalossa. Tienaan edelleenkin osa-aikaisena työntekijänä alallani riittävän hyvin, hiukan alle 2000 euroa kuukaudessa. Tämä yhdessä osa-aikaisen vaimoni palkan (~1500 e/kk) kanssa riittää kolmilapsisen perheemme elättämiseen. Elämme riittävän mukavasti, meillä on ihan jopa teknologiaakin kodissamme aina televisiota ja tietokonetta sekä kodinkoneita myöten. Omistamme lisäksi pienikulutuksisen auton, jolla junamatkojen lisäksi teemme eritoten kesäisin reissuja sinne tänne. Ennenkaikkea meillä on jäänyt aikaa keskenämme puuhasteluun sen jälkeen, kun päätimme toteuttaa muutoksen elintavoissa.

      Energian- ja materiaalin kulutuksemme perheenä on tasoa, joka jos olisi keskimääräinen suomalaisen kulutustaso tarkoittaisi noin kuudes- tai viidesosaa nykyisestä yhteiskunnan sähkönkulutuksesta. Siis alle 20 TWh. Tuo kyettäisiin aivan hyvin tuottamaan niillä uusiutuvilla energialähteillä.

      Minä en tiedä, mikä on tavoiteltava yhteiskunnan kulutustaso. Mutta sen tiedän, että nykyinen kulutustaso aiheuttaa vakavia ongelmia muun muassa erilaisten kemikaalivuotoriskien (esim. Unkari), öljy- ja jatkossa uraanitankkerionnettomuuksien, ilmanlaadun huonontumisen, kaatopaikkojen ja ihan myös luonnon monimuotoisuuden hupenemisen muodossa. Jälkimmäinen etenkin on arvokysymys, haluaako sitä vaiko ei. Ja kaikilla edellisillä on suora yhteys kulutustasoomme ja elintapoihimme.

      Yhteiskunta koostuu ihmisistään, ja yhteiskuntamme ovat aina sen näköisiä, millaiset ovat ihmisten elintavat ja -tottumukset yhteenlaskettuna. Ainoa ratkaisu on yksilöiden toiminnan muuttuminen. Yhteiskunnallisella eli poliittisella päätöksenteolla muutosta voidaan avittaa, mutta aina se vaatii viimein muutokset yksilöiden tasolla.

      • Kiitos hyvästä keskustelun avauksesta. Muistan hämärästi jotain eiemmista jutuistasikin.

        "Minä en tiedä, mikä on tavoiteltava yhteiskunnan kulutustaso."

        Mielestäni tuo ei ole ihan oikea kysymyksenasettelu (vaikka tarjoankin siihen jotain vastausta viestin lopussa). Kun siitä jättää pois sanan "yhteiskunnan", kysymyksestäsi tulee lähtökohdaltaam mielekkäämpi, koska tavoiteltava yhteiskunnan kulutustaso vaihtelee eri alueilla. Kysymys siis kuuluu:

        mikä on tavoiteltava kulutustaso maapallolla?

        Tavoiteltava kulutustaso olisi enintään sama kuin on maapallon kyky tuottaa erilaisia raaka-aineita ja resursseja kulutukseen. Jos oikein muistan, ihmiskunnan tämän hetkisen kulutustason säilyminen edellyttäisi noin neljän maapallon resursseja. Olemme siis todella kaukana ns. kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesta kulutustasosta.

        * Miksi sitten kuitenkin tietoisesti kulutamme, ilman pelottelua sanoen, maapallon elinkelvottomaksi ihmislajille?

        Käsittääkseni lähes kaikilla elävillä eliöillä on jonkinlainen mukavuudenhalu sisäänrakennettuna ominaisuutena, niin myös ihmisellä. Ihmislaji poikkeaa muista lajeista merkittävästi mm. siinä, että se kykenee muokkaamaan ympäristöään koko maapallon laajuisesti suotuisten elinolojen aikaansaamiseksi itselleen - ihminen siis katsoo voivansa hallita luontoa oman mukavuudenhalunsa tyydyttämiseksi. Tähän mukavuudenhaluun liittyy monenlaista luonnon resurssien hyväksikäyttöä, suoranaista jälkipolvilta riistoakin. Mm. rakentaminen, etenkin teräs- ja betoni-, sekä liikenne kuluttavat runsaasti luonnon resursseja ja myös saastuttavat maapalloa.

        * Tämän päivän kuuma aihe, CO2-päästöt ilmakehään, on vain luonnolle täysin välttämättömän aineen ylituotantoa ihmislajin toimesta oman mukavuudenhalunsa vuoksi.

        Ihminen siis pystyy muokkaamaan ympäristöään koko maapallon laajuisesti, tietoisesti ja ymmärtämättömyyttäänkin, koska luonto kokonaisuutena on jonkinlainen itsetoimiva kone, jonka toimintaa ihminen ei vieläkään läheskään täysin ymmärrä. Ihminen on kuitenkin mm. oppinut hyödyntämään luonnon pitkään keräämiä energiavarastoja, joita kutsumme fossiilisiksi polttoaineiksi. Puolustuskyvyttömältä luonnolta, kuten puolustuskyvyttömiltä tulevilta ihmislajin jäseniltäkään, ei siihen kysytä lupaa eikä raaka-aineen hintaa.

        Ruskean energian (saastuttavat, siis ydinvoima ja fossiiliset) hinta määräytyy siis suoraan sitä kuluttavan ihmissukupolven mielen mukaan. Ihmiset käyttävät energiaa sekä elinolosuhteidensa parantamiseen, että mukavuudenhalunsa tyydyttämiseen, ja tekevät hankintapäätöksensä mm. energian hinnan perusteella - mitä halvempaa energia on, sitä juohevampaa on puuhailla oman elinympäristönsä muokkaamiseksi kauniiksi, viihtyisäksi kerskanäyttelyalueeksi talvella lämmitettävine ulkouima-altineen, vähintään kahteen henkilöautoo per kotitalous jne jne jne. Mieluista kulutettavaa on vaikka kuinka paljon, kunhan vain kulututtavien tuotteiden hinta sen mahdollistaa - ja siihen usein on energian hinnalla ratkaiseva merkitys.

        * Ihmisyhteisän sairaalloinen kulutuskeskeisyys näkyy mm. ruskean energian tuotannon valtion tukena. Ilman tuota tukea tulisi kuulemma maailmanloppu, ainakin osalle ihmislajin edustajista.

        Mikä on energian oikea hinta? Turhaan olen sitä täällä pari kertaa yrittänyt kysellä, mutta itselleni vastaus on kutakuinkin selvä: sitä pitää katsoa luonnon kannalta. Energian hinta määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon energiaa luonto pystyy tuottamaan. Huomioimalla energian kulutuksen lisäksi luonnon muiden resurssien käyttö, sopivalla energian hinnoittelulla tasapaino luonnon resurssien tuotannon ja kulutksen välillä on saavutettavissa. Kyse on siis uusiutuvista energioista, joiden potentiaalista on juttu viestissä /1/.


        "Minä en tiedä, mikä on tavoiteltava yhteiskunnan kulutustaso."

        Kulutustasoa on aivan varmasti pakko laskea. Se onnistuu parhaiten niissä yhteiskunnissa, joissa siihen on silmin nähden hyvät mahdollisuudet - lähinnä teollistuneissa länsimaissa. Vaatimukset energian hinnan edelleen alentamissta näissä yhteiskunnissa tähtäävät ihan toisenlaiseen kulutustasoon.

        1; http://keskustelu.suomi24.fi/node/9438412
        (Uusiutuvien energioiden potentiaali)


      • sähköteknisesti

        perheiden osalta lisäisin suurimpana tuhlailuna etelänmatkat.Siinä sitä syntyy CO2 päästöjä ja tuhlailua määrältään paljon.Samoin työmatkailussa nuo Brysselin reissut on melkoista tuhlailua ja sitähän harrastavat eniten mepit.Kokoukset on voitu noin 20 vuotta pitää videoneuvotteluina,mutta oma etu menee edelle.On vähän ohi palstan aiheen,mutta vastauksena aloittajalle eikä tule tavaksi.


      • Hertz

        "Yhteiskunta koostuu ihmisistään, ja yhteiskuntamme ovat aina sen näköisiä, millaiset ovat ihmisten elintavat ja -tottumukset yhteenlaskettuna. Ainoa ratkaisu on yksilöiden toiminnan muuttuminen. Yhteiskunnallisella eli poliittisella päätöksenteolla muutosta voidaan avittaa, mutta aina se vaatii viimein muutokset yksilöiden tasolla.

        Ihminen muuttuu mutta hyvin hitaasti, paitsi jonkun henkilökohtaisen katastrofin vuoksi.


      • Hertz kirjoitti:

        "Yhteiskunta koostuu ihmisistään, ja yhteiskuntamme ovat aina sen näköisiä, millaiset ovat ihmisten elintavat ja -tottumukset yhteenlaskettuna. Ainoa ratkaisu on yksilöiden toiminnan muuttuminen. Yhteiskunnallisella eli poliittisella päätöksenteolla muutosta voidaan avittaa, mutta aina se vaatii viimein muutokset yksilöiden tasolla.

        Ihminen muuttuu mutta hyvin hitaasti, paitsi jonkun henkilökohtaisen katastrofin vuoksi.

        Sama muutoksen hitaus kuin ihmiseen, pätee ihmislajiinkin. Vain joku koko lajia koskeva katastrofi voi muuttaa lajikäyttäytymistä. Esimerkkinä siitä Tshernobyl, joka melkein tappoi voimakkaassa kasvussa olleen ydinvoiman. Lajilla kesti parikymmentä vuotta toipua katastrofista, eikä oikeastaan mitään opittu.


      • Vesa Kaitera

        DI (energiatekn.) kirjoitti :"Yhteiskunnallisista vaikutusten osalta usein mainitaan usein seikka, että ydinvoimalaprojekti tuo työtä kyseiselle alueelle. Tuo kyllä, mutta ihmettelen argumentin käyttöä nimenomaan ydinvoiman yhteydessä, sillä työllistämisvaikutusten osalta tilanne faktisesti on luokkaa 9-1 uusiutuvien energian ja eritoten hajautetun tuotannon hyväksi. Etenkin pitkällä tähtäimellä, kun uusiutuvaan energiaan perustuvien tuotantomuotojen kohdalla työ on luonteeltaan jatkuvampaa ydinvoimalaitosprojektin suurempaan kertaluonteisuuteen nähden. Hajautetun tuotannon etuna lisäksi on kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parempi huomioivuus."


        On aivan totta, että jos verrataan sitä ihmismäärää, jonka vaikkapa tuulivoima työllistäisi siihen ihmisjoukkoon, joka työllistyisi, kun sama sähkömäärä tuotettaisiin ydinvoimalla, niin ensinmainittu luku on selvästi suurempi. Mutta teemme virheen, jos rajoitumme vetailussamme vain siihen työntekijäjoukkoon, joka työllistyy energiantuotantolaitosten rakentamisessa ja käytössä. Täytyy myös ottaa huomioon se, miten ydinvoima ja sen kanssa kilpailevat sähköntuotantotavat vaikuttavat sähkön hintaan. Ydinvoima on Suomessa merkittävästi halvempaa ja teholtaan ennustettavampaa kuin tuulivoima. Aurinkopaneeliviritykset taas ovat erittäin kalliita - ainakin vielä toistaiseksi.

        Olen lukenut uusiutuvien energialähteiden työllisyysvaikutuksista tehdystä tutkimuksesta sekä Saksan että Espanjan osalta (kumpaakin niistä on siteerattu ainakin Helsingin Sanomissa). Kumpikin tutkimus päätyi siihen ,että joskin uusiutuvien energialähteiden käyttö on suoraan työllistänyt merkittävän määrän ihmisiä, niin siitä seurannut aiempaa korkeampi sähkön hinta on vähentänyt työpaikkoja yhteiskunnan muilta sektoreilta niin paljon, että työpaikkojen kokonaistase on negatiivinen.


        DI (energiatekn.) :"Energian- ja materiaalin kulutuksemme perheenä on tasoa, joka jos olisi keskimääräinen suomalaisen kulutustaso tarkoittaisi noin kuudes- tai viidesosaa nykyisestä yhteiskunnan sähkönkulutuksesta. Siis alle 20 TWh. Tuo kyettäisiin aivan hyvin tuottamaan niillä uusiutuvilla energialähteillä."


        Jos Suomessa sähkön kulutus olisi luokkaa 20 TWh vuodessa, niin olisi hyvinkin monta eri tapaa tuottaa tuo määrä sähköä. Mutta tuollaisella arviolla ei ole kerrassaan mitään tekemistä nykyisen ja lähitulevaisuudessa toteutuvan tilanteemme kanssa. Kokonaisenergiankulutus on Suomessa kääntynyt laskuun ja otaksun tuon laskun jatkuvan vuosikymmeniä. Niinpä vuotuinen kokonaiskulutuksemme, jonka piikki oli runsaat 380 TWh, voi hyvinkin laskea 300TWh:iin suunnilleen vuoteen 2040 mennessä. Mutta selvä trendi on se, että jatkuvasti yhä suurempi osa energiastamme on sähköä, koska se on monipuoisin ja "jaloin" energiamuoto. Kun Suomen kokonaisenergiankulutus kaksinkertaistui aikavälillä 1970 - 2005, niin tuona aikana sähkönkulutuksemme nelinkertaistui. Nyt sähkö muodostaa kokonaisenergiastamme noin neljänneksen, vuonna 2040 tuo luku saattaa olla 40%. Se merkitsisi noin 120 TWh eli kolmanneksen lisäystä nykyiseen tasoon verrattuna.


      • Etkö tajua ?
        Vesa Kaitera kirjoitti:

        DI (energiatekn.) kirjoitti :"Yhteiskunnallisista vaikutusten osalta usein mainitaan usein seikka, että ydinvoimalaprojekti tuo työtä kyseiselle alueelle. Tuo kyllä, mutta ihmettelen argumentin käyttöä nimenomaan ydinvoiman yhteydessä, sillä työllistämisvaikutusten osalta tilanne faktisesti on luokkaa 9-1 uusiutuvien energian ja eritoten hajautetun tuotannon hyväksi. Etenkin pitkällä tähtäimellä, kun uusiutuvaan energiaan perustuvien tuotantomuotojen kohdalla työ on luonteeltaan jatkuvampaa ydinvoimalaitosprojektin suurempaan kertaluonteisuuteen nähden. Hajautetun tuotannon etuna lisäksi on kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parempi huomioivuus."


        On aivan totta, että jos verrataan sitä ihmismäärää, jonka vaikkapa tuulivoima työllistäisi siihen ihmisjoukkoon, joka työllistyisi, kun sama sähkömäärä tuotettaisiin ydinvoimalla, niin ensinmainittu luku on selvästi suurempi. Mutta teemme virheen, jos rajoitumme vetailussamme vain siihen työntekijäjoukkoon, joka työllistyy energiantuotantolaitosten rakentamisessa ja käytössä. Täytyy myös ottaa huomioon se, miten ydinvoima ja sen kanssa kilpailevat sähköntuotantotavat vaikuttavat sähkön hintaan. Ydinvoima on Suomessa merkittävästi halvempaa ja teholtaan ennustettavampaa kuin tuulivoima. Aurinkopaneeliviritykset taas ovat erittäin kalliita - ainakin vielä toistaiseksi.

        Olen lukenut uusiutuvien energialähteiden työllisyysvaikutuksista tehdystä tutkimuksesta sekä Saksan että Espanjan osalta (kumpaakin niistä on siteerattu ainakin Helsingin Sanomissa). Kumpikin tutkimus päätyi siihen ,että joskin uusiutuvien energialähteiden käyttö on suoraan työllistänyt merkittävän määrän ihmisiä, niin siitä seurannut aiempaa korkeampi sähkön hinta on vähentänyt työpaikkoja yhteiskunnan muilta sektoreilta niin paljon, että työpaikkojen kokonaistase on negatiivinen.


        DI (energiatekn.) :"Energian- ja materiaalin kulutuksemme perheenä on tasoa, joka jos olisi keskimääräinen suomalaisen kulutustaso tarkoittaisi noin kuudes- tai viidesosaa nykyisestä yhteiskunnan sähkönkulutuksesta. Siis alle 20 TWh. Tuo kyettäisiin aivan hyvin tuottamaan niillä uusiutuvilla energialähteillä."


        Jos Suomessa sähkön kulutus olisi luokkaa 20 TWh vuodessa, niin olisi hyvinkin monta eri tapaa tuottaa tuo määrä sähköä. Mutta tuollaisella arviolla ei ole kerrassaan mitään tekemistä nykyisen ja lähitulevaisuudessa toteutuvan tilanteemme kanssa. Kokonaisenergiankulutus on Suomessa kääntynyt laskuun ja otaksun tuon laskun jatkuvan vuosikymmeniä. Niinpä vuotuinen kokonaiskulutuksemme, jonka piikki oli runsaat 380 TWh, voi hyvinkin laskea 300TWh:iin suunnilleen vuoteen 2040 mennessä. Mutta selvä trendi on se, että jatkuvasti yhä suurempi osa energiastamme on sähköä, koska se on monipuoisin ja "jaloin" energiamuoto. Kun Suomen kokonaisenergiankulutus kaksinkertaistui aikavälillä 1970 - 2005, niin tuona aikana sähkönkulutuksemme nelinkertaistui. Nyt sähkö muodostaa kokonaisenergiastamme noin neljänneksen, vuonna 2040 tuo luku saattaa olla 40%. Se merkitsisi noin 120 TWh eli kolmanneksen lisäystä nykyiseen tasoon verrattuna.

        Pitempää palstaa seuranneet kyllä muistavat aloituksen tehneen nikin taustan.Älä ruoki tuota ***sistia.


    • sähköteknisesti

      Onhan täällä joskus kukkahattujen ja Arkadianmäen tivolin lisäksi joskus käytännön puurtajatkin mielipiteensä lausuneet.Oletko energia-alan tietäjänä ollut käytännön toteuttajana vaiko teoriassa netin kautta tutkijana?Tuohon kuluttaja kohtaan lisäisin yhtenä käyttäjänä vientiteollisuuden jossa me kuluttajat emme ole osallisina edes loppukäyttäjinä.Työpaikkojen muodossa osallisina,mutta positiivisessa mielessä.Kommentoidaan "romaanin" muita kohtia sitten lisää myöhemmin.

      • Maanystävä

        Humpuukin ja itsestäänselvyyden seassa oliki ihan tuore esitys, siirtyä komministiseen järjestelmään!
        Kapitalistinen järjestelmämme tosiaankin toimii vain kasvavassa taloudessa. Kaikki sijoitustoiminta vaatii kasvua, ei voi investoida eikä ylipäätään voi perustaa mitään uutta liiketoiminta ilman kasvua.
        Kommunismi ei tosiaan vaadi kasvua, senhän näämme Pohjois-Koreassa, ydinaseita se järjestelmä tosin vaatii ja paljon.
        Onneksi saimme hyvät ydinvoimalapäätökset suomeen. Voimme huoletta nauttia kasvun hedelmistä, korkeasta elintasosta. Joskin voimaloita pitäisi olla pirun paljoin enemmän, että maapallo pelastuisi.
        Me menemme ensinmäisessä luokassa kohden hiilipäästöjen ja kasvihuonekaasujen tuomaan tuhoon.

        Yksi pelastumismahdollisuus olisi, siis vaihoehtoinen, muuttaisimme pääosin maalle, omavaraisiksi, pienen tuvan asukeiksi, ilman sähköä. Se olisi todellinen vaihtoehto! Eläköön Linkolan viisaua!!!


      • tää on tätä

        tuo käytännön vaiko teorian osuus ammatillisena osaamisena.Vastausta kaipaisin minäkin.


    • "En ole vielä kertaakaan törmännyt viestiin, jossa hahmotettaisiin kokonaisuus niin teknisine kuin yhteiskunnallisine vaikutuksineen, jälkimmäisen palautuessa lopulta arvovalinnoiksi. Se taitaa olla liikaa vaadittu tällä palstalla mesoavilta."

      Ei se onnistu täällä. Kerran yritin aloittaa vähän huolellisemman analyysin ydinvoimasta /1/, mutta kokonaisuus vaatisi niin monta viestiä, että sitä ei jaksa kirjoittaa. Tähän kuitenkin alkukappale yrityksestäni:

      "Ydinvoima ei ole pelkkää energiateknologiaa, vaan myös erittäin monimutkainen yhdistelmä teknillisiä, taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia mielenkiinnon kohteita, jotka on syntyneet vain noin 60 vuotta sitten, mutta joiden vaikutukset ulottuvat kymmenien, satojen, jopa tuhansien sukupolvien päähän."

      Ydinvoima on vaikutuksiltaan niin monitahoinen, että sitä vaikea kuvata. Kun sitä kaikkea sitten vertaa mihin tahansa muuhun sähköntuotantomuotoon, ei voi olla hämmästymättä sitä, että ydinvoiman käyttö sähköntuotantoon ei ole jo kielletty kaikkialla.

      1: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8379126/flat_thread
      (Mitä ydinvoima on?)

    • sähköteknisesti

      tai sähköalan tuntemusta jaolla teoreettinen tai käytännössä ei jostain syystä saa pohtia.Itse aihetta kommentoiden voin kyllä kertoa olevani käytännön kanssa tekemisissä ja siksi olenkin ydinvoiman kannattaja.En kaikkia tässä olleita viestejä ehtinyt lukea otsikkoa lukuunottamatta,joten epäselväksi jäi mikä tässä ketjussa on kiellettyä?

    • VessaVahti

      Vähän on nyt parantunut, kun asiastakin saa keskustella.

    • Ällöttävä palsta

      Taisitpa nuolaista ennenkuin tipahtaa. Siirtykää kaikki politikoimaan ydinvoimapalstalla ja haukkukaa kaikki stallarit ja vihreät ja viherpiipertäjät ja sosiaalipummit, ja laulakaa lauluja ydinvoiman ihanuudesta, niin niitä viestejä ei poisteta.

      • Ei pidä paikkansa

        Kyllä vähänkään ydinvoimaa vastustavia arvostelevat viestit lähtevät kuin tikka kolosta.Syyllinen saattaa olla tuttu tai sitten ei.


    • On se kumma

      että kun argumentointikyky ei enää riitä, ydinvoimapalstalla sallitaan keskustelun sabotointi sellaisilla aiheilla kuin tupakat, vihreät valheet, lähteen luotettavuus, viherpiipertäjät. Sellaisia aiheita, jotka perustellusti ovat ydinvoiman negatiivisempia puolia, niinku ydinterrorismi, poistetaan palstalta.

      • Amazing

        Onhan siellä nytkin yksi ketjunaloitus ydinterrorismista, eilen tehty. Poikinut tähän mennessä yhden kommentin, aloittajalta itseltään. Kuten lukuisia kertoja aiemminkin. Moderaattorin varovaisuus on ymmärrettävää. Jos terrorismiketjut alkavat sisältää terrorismiin kiihottavaa tai sitä ohjeistavaa aineistoa, voi palstan pitäjä jotua syytteeseen.


      • ettäkö niin
        Amazing kirjoitti:

        Onhan siellä nytkin yksi ketjunaloitus ydinterrorismista, eilen tehty. Poikinut tähän mennessä yhden kommentin, aloittajalta itseltään. Kuten lukuisia kertoja aiemminkin. Moderaattorin varovaisuus on ymmärrettävää. Jos terrorismiketjut alkavat sisältää terrorismiin kiihottavaa tai sitä ohjeistavaa aineistoa, voi palstan pitäjä jotua syytteeseen.

        Hakusanalla "ydinterrorismi" ydinvoimapalstalta löytyi nyt 171 viestiä.

        Mielestäni siinä on ihan riittävästi viestejä keskusteltaviksi ilman, että tarvitsee avata uusia ydinterrorismi-viestejä palstalle.


      • Amazing kirjoitti:

        Onhan siellä nytkin yksi ketjunaloitus ydinterrorismista, eilen tehty. Poikinut tähän mennessä yhden kommentin, aloittajalta itseltään. Kuten lukuisia kertoja aiemminkin. Moderaattorin varovaisuus on ymmärrettävää. Jos terrorismiketjut alkavat sisältää terrorismiin kiihottavaa tai sitä ohjeistavaa aineistoa, voi palstan pitäjä jotua syytteeseen.

        Hyvistä tavoista toisten kirjoituksiin viitatessa

        "Amazing 22.5.2012 15:58

        Onhan siellä nytkin yksi ketjunaloitus ydinterrorismista, eilen tehty. Poikinut tähän mennessä yhden kommentin, aloittajalta itseltään. Kuten lukuisia kertoja aiemminkin. "
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9492529/#comment-55307602

        Aina, kun viittaa johonkin toisen keskustelijan kirjoituksiin, on hyvä kertoa linkki viestiin, josta kertöö - muutenhan joku voi erehtyä epäilemään, että siinä on jotain sellaista, jota ei halua ihan kaikkien näkevän! Omia sanoja vahvistamaan voi olla paikallaan myös lyhyt lainaus siitä viestistä. Tässä esimerkinomaisesti sanojasi vahvistavasta hyvästä tavasta:


        "Onhan siellä nytkin yksi ketjunaloitus ydinterrorismista, eilen tehty. Poikinut tähän mennessä yhden kommentin, aloittajalta itseltään. Kuten lukuisia kertoja aiemminkin:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/10666265

        "Vastaaja 20.5.2012 16:23

        Ydinterrorismi on erittäin hyvä syy vastata "ei" palstan otsikon kysymykseen "Pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa?". Onko eriäviä mielipiteitä? Ainakin Säteilyturvakeskus tietää, että ydinterrorismi uhkaa ydinsähkön tuotantoa:"
        "_____
        Tämä viesti on kirjoituksen 7. julkaisu Suomi24-ydinvoimapalstalla. Aiemmat julkaisut:
        01.04.2012 19:57, 15.04.2012 10:57, 21.04. 2012 21:05, 03.05.2012 20:32,
        14.05.2012 20:52, 17.05.2012 22:08"

        (Kaksi lainausta tarkoittaa sitä, että niiden välistä on jätetty sanojesi todentamisen kannalta epäoleelliset kappaleet pois.)

        Eikös tuo olisikin selvä näyttö siitä, että otaksuttavasti puhuit totta? Tosin sellainen pikkuseikka jää mainitsematta, että esimerkiksi 3.5.2012 20:32 avatussa ja myöhemmin poistetussa ketjussa oli ainakin 13 vastausta kahdeksalta nimimerkiltä, ja että 3 vastausta oli sinun nimimerkilläsi. Hieman älykkyyttä vaatii ymmärtää, että kun jostakin aiheesta avatut keskustelut jatkuvasti poistetaan, siihen ei moni enää halua kirjoittaa mitään,


        Noin kun keskustelu käy, ei epäilyksille jää paljon sijaa!


      • LISÄÄN VIELÄ
        ettäkö niin kirjoitti:

        Hakusanalla "ydinterrorismi" ydinvoimapalstalta löytyi nyt 171 viestiä.

        Mielestäni siinä on ihan riittävästi viestejä keskusteltaviksi ilman, että tarvitsee avata uusia ydinterrorismi-viestejä palstalle.

        Terrorismi palstalla keskustellaan ydinterrorismista useissa ketjuissa ja kaikesta terrorismista yleensäkin kaikissa muodoissaan.Monta aloittajaa tältäkin palstalta.Siellä viestit näyttävät säilyvän ja moneen kertaan jauhettuja juttuja on jonkin verran.


    Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      132
      2953
    2. Ruumis ojassa

      Kukahan lie ollu, mistä lie löydetty. No ikävä tataus.
      Oulainen
      6
      1341
    3. Mies pyysi rahaa

      Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?
      Ikävä
      220
      1296
    4. Jos tapaisimme uudelleen?

      niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J
      Ikävä
      70
      1171
    5. Mitä piirteitä rakastat

      Eniten kaivatussasi?
      Ikävä
      44
      1129
    6. 37
      1001
    7. Mites nyt suu pannaan

      Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va
      Sysmä
      38
      991
    8. Taas Lieksassa tyritty

      Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke
      Lieksa
      133
      947
    9. Hän on niin

      Hyvännäköinen. Vaikea vastustaa
      Ikävä
      47
      944
    10. Nähdäänkö ensi viikolla

      paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.
      Ikävä
      36
      867
    Aihe