Raskaana ja ero

sekavaa.

Miehelläni ja mulla on ollut erittäin epätasapainonen suhde aina ja nyt se sitten muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen loppui. Ollaan erottu monesti aiemminkin ja suhde tosiaan on ollut todella täynnä draamaa, joten parempi kai näin. Vikaa molemmissa. Juttu on vaan niin, että odotan ensimmäistä lastani, nyt jo 6 ja puoli kuukautta..

En usko, että exästäni on lapselle isäksi. Ja luuloni eivät perustu nyt katkeruuteen - onhan minut jätetty. Vaan mieheni erittäin pahaan päihdeongelmaan. Olen pyytänyt lopettamaan/edes vähentämään lapsen takia ja tämänpä takia(?) minua on kohdeltu erittäin loukkaavasti parin kuukauden ajan. Tai loukkaavammin kuin yleensä. Jännä miten sitä antaakaan itseään ajan myötä kohdella..
Tuntuu, että raskausaikani on ollut elämäni kamalinta. Tai ehkä tunne johtuu siitä, että tunnen ettei näin kuuluuisi olla. Minun pitäisi saada nauttia raskaudestani ja suunnitella yhdessä miehen kanssa tulevaisuutta. Mutta pitää hyväksyä, että näin ei ole eikä tule olemaankaan.

Olen yrittänyt ajatella, että kyllä minä pärjään lapsen kanssa yksinkin. Paremmin yksin kun erittäin huonossa suhteessa.. Tai onhan mulla oma äiti tukena ja exäni äiti myös. Jotta en ihan yksin ole.

Ja mitähän tällä kirjoituksellani haenkaan.. Ehkä olalle taputuksia, selviytymistarinoita tai muuten vaan purin ajatuksia kun ei unikaan tule.

8

921

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 4+3=7

      Niin, kyllä sinä selviät! Ei yhden lapsen kanssa eläminen ole loppujen lopuksi vaikeaa, vaikka toki se varmasti aluksi pelottaa ja alku voi olla rankkaakin. Mutta rankkaa se voi olla suhteessakin.
      Ajattele että eipähän sinun tarvitse kiistellä kasvatusasioista ym. kenenkään kanssa.
      Itse elän huonossa suhteessa, suurinpiirtein yksin olen joutunut kuitenkin lapset kasvattamaan ja hoitamaan, miten vain kykenen, ja jos lapset vähänkin kiukuttelee on mieskin siihen päälle valittamassa...

      Mieleeni tuli ehkei exmiehesi halua kohdata ongelmaansa jos käy ilkeämmäksi, kun sanot siitä? Mielestäni se on hänen "oma mokansa" sitten..

      Voimia sinulle! ja yritä nauttia raskaudestasi :) kyllä kaikki on vielä paremmin! Sinulla on kuitenkin "apujoukotkin" olemassa

    • "Vaan mieheni erittäin pahaan päihdeongelmaan. Olen pyytänyt lopettamaan/edes vähentämään lapsen takia ja tämänpä takia(?) minua on kohdeltu erittäin loukkaavasti parin kuukauden ajan. Tai loukkaavammin kuin yleensä"
      Jos miehellä on yhtään arvostusta sinua kohtaan niin kyllä pitäisi suostua tuohon. Sitä minä taas en voi käsittää miksi sinua kohdellaan loukkaavasti?
      Itselleni ei tulisi mieleenkään, se on pelkästään iloinen asia ainakin jos omalle kohdalle ajattelee. Tosin tämä on vain minun mielipide.

      "Minun pitäisi saada nauttia raskaudestani ja suunnitella yhdessä miehen kanssa tulevaisuutta."
      Kyllä näin juuri sen pitäisi olla. Kyllä miehen pitää tällöin osallistua arkisten asioiden hoitoon hyvin paljon enemmän, näin ainakin itse tekisin. Ja muutenkin olla auttamassa.

      Tosin itsellä on sopiva vielä hakusessa, josko joskus löytyisi. Mutta jaksamista sulle ja onnea.

    • yours....

      Minä kävin raskauden yksin kaukana kotoa ja sukulaisten luota. Minä ja mieheni erosimme kun tajusin että olin raskaana samaan aikaan tuli selville että mies oli toisessa suhteessa ja aina ollutkin monen naisen kanssa. Raskaus oli karmein aika ikinä. Paniikki kohtauksia, itsemurhaakin yritin mutta en tosissani halunnut kuolla, halusin apua. Vanhempani kuolivat onnettomuudessa kun olin 7 kuukautta raskaana enkä heitä ollut nähnyt pariin vuoteen kunnolla, viimeinen sana heille oli että ero tulossa ja myös vauva.
      Mutta kun lapseni syntyi se oli maailman ihanin asia mulle ja minut pelasti. Menin takaisin työhön vuoden päästä hänen syntymän jälkeen ja siitä lähtien on yhdessä taisteltu ja voin sanoa että on ollut maailman parhain ratkaisu minkä tein että pidin hänet. Siitä nyt 8 vuotta. Alussa tilasin ajat jo aborttiin ja join kännitkin ja olin ihan sekasin mutta hän on erittäin fiksu tyttö.

      En voisi ikinä kuvitella tuovani isää mukaan kuvioon jos hän käyttää huumeita tai on alkoholisti koska enää et voi ajatella itseäsi vaan lapsesi parasta ja jos hän haluaa noin käyttäytyä niin on parasta että otat etäisyyttä ja pitkää ja jos hän haluaa muuttua niin tekee sen yksin ilman sua ei sun kanssa. Kun on raskaana niin kaikki tunteet on huipussa ja on vaikeeta käydä läpi mitään ongelmia koska ne tuntuu 100 kertaa vaikeemmilta ja varsinkin kun ei voi juoda suruunsa tai muutakaan. Ei raskaus ole aina onnellista aikaa. Mulla on nyt 3 lasta ja 2 niistä raskaudesta on ollu ihan ok aikaa.
      Sulla on hienosti sen takia että on äitejä auttamassa ja tukemassa anna heidän olla mukana koska tarvitset apua. On parempi antaa miehes mennä vähän ja kauas ja unohtaa se vaikka kuinka se ei olis niin kun haluaisit, kun asiat on menny niin huonoks kun teillä ja tämmöseen aikaan niin on parasta ottaa etäisyyttä. Toivotan sulle paljon tsemppiä ja jaksamista ja raskaus ajassa mun mielestä on romantiikka kaukana niin älä luule että menetät mitään siinä.

    • Äiti myös,yksin

      Itse olin vielä alkuvuodesta samassa tilanteessa muuten paitsi että odotin neljättä lastani...ja olin yksin heidän kanssaan!
      Niin, rankkaa on ollut mutta hei,itse erosin narsistisesta miehestä joka ei edes arvostanut minua eikä koskaan ollut avuksi missään asiassa...yksin tein kaikki työt ja hoidin lapset. Joten ota järki käteen ja ajattele..jos miehesi käyttäytyi sinua kohtaan vielä loukkaavammin niin sitä suuremmalla syyllä olet järkevä ja kasvatat lapsen yksin. Exälläni on myös paha a-ongelma..itsehän hän toki ei sitä myönnä...en uskalla edes ajatella että lapsista olisi menijäksi isälleen viikonloppuisin...
      Tulevaisuus näyttää miten tapaamisten käy...mutta nyt olen onnelinen että tein tämän vaikean ratkaisun ja lähdin kun omat hermot olivat jo mennä.
      Tsemppiä sulle kovasti. Usko itseesi,me naiset ollaan luotuja selviytymään! : ))

      • Sekavaa..

        Kiitos teille kaikille kannustavista ja viisaista sanoista.

        Juu ei tosiaan olla yhteen palaamassa, enkä miestä ota lapsen elämään ellei hoida itseään kuntoon. Eipä olla yhteyttäkään pidetty, mitäpä turhaa. Kaverilta satuin kuulemaan, että esä on taas baarissa. Ei siinä mitään, niinhän hän on ollut joka ikinen päivä niin pitkälle taaksepäin kun vaan muistan. Ja se on kauan.. Joten, eipä taida olla ihmeempiä elämänmuutoksia tekemässä, oma menetyksensä. Onneksi ei asuta yhdessä, olisi paljon vaikeampaa erota..

        Juu, äideistä olen todella kiitollinen. Miehen äiti on ihana, realistinen ihminen. Hän ei poikaansa turhaan puolustele, eikä tuputa ajatusta, että pitäisi palata yhteen. Hän tuntee poikansa ja on itsekkin sanonut, että taitaa olla parempi kasvattaa ilman isää tämä lapsi. Ihmisellä, joka on pitkään käyttänyt päihteitä, ei hermot kestäisi sekuntiakaan pikkuvauvan kanssa. On niin äkkipikaiseksi tullut... Ja päihteiden vaikutuksen alaisena ei puhettakaan, että tarvitsisi lasta tulla katsomaan.

        Jotta näillä mennään. Kun pääsisi tästä katkeruudesta eroon. Tai pääseehän tästä, ajan kanssa. Sitä vaan aina luuli, että miehessä olisi enemmän kun tämä. Jotakin parempaa.

        Vielä suurkiitokset kaikille vastanneille!


      • tuttua
        Sekavaa.. kirjoitti:

        Kiitos teille kaikille kannustavista ja viisaista sanoista.

        Juu ei tosiaan olla yhteen palaamassa, enkä miestä ota lapsen elämään ellei hoida itseään kuntoon. Eipä olla yhteyttäkään pidetty, mitäpä turhaa. Kaverilta satuin kuulemaan, että esä on taas baarissa. Ei siinä mitään, niinhän hän on ollut joka ikinen päivä niin pitkälle taaksepäin kun vaan muistan. Ja se on kauan.. Joten, eipä taida olla ihmeempiä elämänmuutoksia tekemässä, oma menetyksensä. Onneksi ei asuta yhdessä, olisi paljon vaikeampaa erota..

        Juu, äideistä olen todella kiitollinen. Miehen äiti on ihana, realistinen ihminen. Hän ei poikaansa turhaan puolustele, eikä tuputa ajatusta, että pitäisi palata yhteen. Hän tuntee poikansa ja on itsekkin sanonut, että taitaa olla parempi kasvattaa ilman isää tämä lapsi. Ihmisellä, joka on pitkään käyttänyt päihteitä, ei hermot kestäisi sekuntiakaan pikkuvauvan kanssa. On niin äkkipikaiseksi tullut... Ja päihteiden vaikutuksen alaisena ei puhettakaan, että tarvitsisi lasta tulla katsomaan.

        Jotta näillä mennään. Kun pääsisi tästä katkeruudesta eroon. Tai pääseehän tästä, ajan kanssa. Sitä vaan aina luuli, että miehessä olisi enemmän kun tämä. Jotakin parempaa.

        Vielä suurkiitokset kaikille vastanneille!

        mä haluan myös osaltani vielä toivottaa sulle voimia, niitä tarvitset. musta kuulostaa ehdottomasti järkevimmältä vaihtoehdolta ottaa etäisyyttä ihmiseen, jonka päihdeongelma rehottaa. isätön lapsi on tod näk onnellisempi kuin arvaamattoman päihdeisän lapsi. alkoholismi (jos siitä on kyse?) on sairaus, joka vaatii hoitoa.

        erosin itse alkuvuonna alkoholistimiehestä, lapsia ei ole, vaikka kovasti niitä toivoisin. olen kuitenkin hyvilläni, ettei niitä siihen suhteeseen tullut. olen vasta eron jälkeen tajunnut kuinka huonosti itse voin suhteessa, en nukkunut, olin jatkuvasti ahdistunut jne. ei tämä sinkkuelämäkään aina mitään herkkua ole - todellakaan - mutta ainakin on vaan omat ongelmat harteilla.

        mulla on muuten ollut paljon apua al-anonista, johon hakeuduin vasta eron jälkeen. se saattaisi auttaa sinuakin.


    • lumi22

      Itsekin olen juuri eronnut entisestä avomiehestäni, ja tarkoitan että nimenomaan ihan juuri. Ei siitä ole kolmea päivääkään. Mies on ollut vanhempiensa tai kavereidensa luona viime yöt, hänen tavaransa odottavat häntä vieläkin eteisessä. Asunto on minun joten luonnollisestikin minä jään tähän asumaan. Olimme vajaa kolme vuotta yhdessä, suhteemme on ollut vuoristorataa jo pidemmän aikaa ja mietin eroa joka päivä. Sitten tulin raskaaksi ehkäisyn (Implanon kapseli) petettyä, mietimme aluksi raskaudenkeskeytystä mutta päätimme pitää lapsen, se taisi olla suuri virhe, mutta luulimme varmaankin molemmat että kyllä tämä tästä kun hyviäkin hetkiä oli kuitenkin paljon. Nyt olen viikolla 10.
      Eroaminen on ollut ja tulee olemaan todella rankkaa, varsinkin kun hormoonit ovat aivan bileissä koko ajan. Olen itkenyt kaiket päivät ja yöt nämä viimeiset kolme päivää. Mies ei ole ottanut minuun mitään yhteyttä, minä olen ollut meistä se joka on soitellut. Olen jopa miettinyt aborttia, mutta tuskin sitä teen.

      Sinulle haluan kuitenkin vain sanoa, että kaikesta selviää eikä se yksinhuoltajana oleminen nyt niin rankkaa ole mitä kaikki luulevat. Minulla on monia ystäviä jotka ovat yksin lastensa kanssa ja kaikilla heistä menee tosi hyvin. Ja niinhän se menee, että parempi olla yksin kuin huonossa parisuhteessa. Eroprosessi tulee olemaan rankkaa ehkä vielä pitkäänkin, mutta kaikesta selvitään.
      Tsemppiä ja voimia sinulle

      • Etiäpäin sano mummo

        Ajattele, että sait mieheltä parasta mitä häneltä voi saada! Sait lapsen, et tarvitse kärsiä ainakaan lapsettomuudesta tässä elämässä. "Lapsi leivän tuo" on vanha sanonta, eli sen verran kuin lapsi elääkseen tarvitsee saat yhteiskunnalta erilaisina tukina yms. Ja onneksi sinulla on henkisenä tukena äitisi ja miehen äiti. Älä altista itseäsi miehen huonolle käytökselle, ota välimatkaa ja turvaa elämäsi rauha.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minä itkin kotona kun tajusin että

      Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten
      Ikävä
      11
      1735
    2. Muistutus t-Naiselle.

      Olet ilkeä ja narsistinen k-pää. Annat itsestäsi kiltin kuvan ulospäin kelataksesi ihmiset ansaan. Sitten päsmäröit, hau
      Ikävä
      151
      1352
    3. Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta

      Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu
      Maailman menoa
      284
      1250
    4. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      66
      1179
    5. Oho! Varmistusta odotellaan.

      Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"
      NATO
      113
      1092
    6. Oiskohan se aika

      Selvittää pää vihdoin ja viimein. Minun kaivattu ei todellakaan käy täällä ja piste. Ei ole mitään järkeä enää tuhlata t
      Ikävä
      5
      979
    7. Ammuskelu Härmän häjyissä

      Onko jollain enempää tietoa?
      Seinäjoki
      24
      953
    8. Mää oikeasti vielä kuolen

      Tämän tilanteen takia. Minä tosissani yritin ja tiedän että tämä tilanne sattuu sinuunkin. Molemmat taidetaan olla niin
      Ikävä
      42
      947
    9. Kun Suomen uutisiin ei voi luottaa?

      Kertoisitteko te uutismaailmasn perehtyneet ASIANTUNTIJAT nyt sitten sen, mihin voi?
      Maailman menoa
      232
      838
    10. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      29
      819
    Aihe