Tarviiko sähkövirta kulkeakseen aina suljetun piirin plus-puolelta negatiiviselle puolelle, jota pitkin virta pääsee kulkemaan ympäri esim. jos työnnän rautanaulan pistorasian plus-napaan ja miinus-napaan, liityn piiriin ja virta kulkee minun kauttani (tässä esimerkissä vaihtovirta). Entä jos työnnän naulan plus-napaan ja vien toisen naulan johonkin metallikappaleeseen, että olen yhteydessä maahan, saanko silloin sähköiskun? Siis jos toinen käteni on yhteydessä positiiviselle puolen jossa on elektronien vajaus ja toinen käteni jonkin johtavan kappaleen kautta nollapotentiaaliin, eikö vapaiden elektronien pitäsi kulkea positiiviselle puolelle minun kauttani antaen sähköiskun? Tällöin elektroneille ei ole silti paluureittiä muodostaen piiriä. Voisiko joku antaa selvittää vastausta tähän, sillä en ole asiaan löytänyt infoa vaikka kuinka etsinyt.
Kiitos avusta
Kiitos avusta
Vastaukset 8
Vanhimmat
Virran kulkemiselle edellytys on tietysti suljettu virtapiiri.
Koska verkon toinen napa on kytketty maahan, syntyy virtapiiri myös, jos olet pistorasian vaihejohdon ja jonkin maahan kytketyn metalliesineen välissä.
Vaihtovirta, jota sähköverkosta tulee, saa virran kulkemaan vaikka esim. kondensaattorin läpi,
vaikka siinä on eristelevy levyjen välissä.
Vaikka verkon toinen napa ei olisi kytketty maahan, niin maapallo on niin suuri massa,
että kuolettava virta kulkee verkon jännitteisen navan ja maakapasitanssin kautta takaisin
lähtöpisteeseen.
Turvasyistä pienjänniteverkon toinen napa kytketään maahan.
Mm. vikavirtasuoja toimii sitä paremmin, mitä parempi maadoitus on.
Kapasitanssikin on vaihtovirralle "vastus", eli se johtaa vaihtovirtaa. Eli sekin voi olla osana suljettua virtapiiriä.
Kapasitanssiarvo 4700pF on vielä 50Hz vaihtovirralla turvallinen, vaikka se nipisteleekin "kivasti". Tuo 4700pf on myös ns. "y"-kondensaattorin maksimiarvo, jonka voi kytkeä verkon navoista suojamaahan. Tietysti tuon kondensaattorin pitää olla ns "safety"-mallia, eli siinä pitää olla asianmukaiset leimat. (Se on mm. koestettu 5kV jännitteellä).
Pitää olla todella suuri maakapasitanssi, jotta virta olisi vahingollinen. Yleensä kylläkin maahan kytketyt metalliesineet tai kosteus on syynä sähköiskuihin. Esim. kumikengistä maahan ei muodostu lähellekään tuota 4700pF kapasitanssia!
"Vaikka verkon toinen napa ei olisi kytketty maahan, niin maapallo on niin suuri massa,
että kuolettava virta kulkee verkon jännitteisen navan ja maakapasitanssin kautta takaisin
lähtöpisteeseen."
Jos "maapallon massa ja kapasitanssi" pitää sotkea asioihin, niin sanoisinpa, ettei sähkötekniikkaa ja sähköturvallisuutta ei ole ymmärretty oikein.
Kyllä asioiden tarkasteluun riittää oman tontin alueella olevat asiat, kuten talon sähkömaadoitus, vesijohtokalusteiden ja lämpöpatteiren maadoitus, yms.
Tarkkaan ottaen kondensaattorin läpi ei kulje edes vaihtovirta. Näennäinen virta syntyy kun kondensaattori vuoroin latautuu ja vuoroin purkautuu. Elektronit eivät kulje konkan eristeen läpi oikeasti.
Mies Marsista osoittaa, ettei ole saanut koulutusta varsinaisesta sähkövoimatekniikasta.
Käsitys rajoittuu vain omaan tonttiin.
Maakapasitanssi on yksi oleellinen parametri hallittaessa suurta sähköverkkoa.
Pienjänniteverkko voi olla useiden kilometrien pituinen järjestelmä.
Suurjänniteverkko on pelkästään suomessa tuhansien kilometrien mittainen.
Kondensaattorin sisäinen toiminta ei ole oleellista, kun asioita tarkastellaan kondensaattorin liitosjohdosta käsin, eikä kondensaattorin eristekerroksen välistä. Se että sähkökenttä välittää elektronien liikkeen levyjen välillä, ei ole oleellista, kun tarkastellaan ja laskeskellaan virtapiiriä.
kun aloittelijalle selvitetään asioita, pitää välttää liian monimutkaisia asioita. Eli pidetään kondensaattoria "Black Box:ina" ja kerrotaan, mitä ulkoapäin tarkastellen tapahtuu.
en tajua noita muita vastauksia, mutta pistorasian toinen johto on maa. vaihejohdon ja maan välinen potentiaali ero on 230v. jos koskee samaan aikaan vaihejohtoa ja maita, saa sähköiskun ja on osana virtapiiriä.