Mä haluun vaan kertoo kaikille kiusaajille, et se kiusaaminen jättää pysyvät jäljet!!! te ette ehkä tajua sitä, jos teitä ittejänne ei oo koskaan nälvitty tms. mutta mä en oo vieläkään voinu antaa anteex mun kiusaajille vaik siitä on jo monta vuotta... mua ei oo koskaan kiusattu fyysisesti, vaan haukuttu kaikilla eri nimityksillä... meni pitkään ennen kuin uskalsin luottaa keneenkään... ette varmaan ymmärrä tästä paljoakaan... on niin sekava viesti...
se jättää jäljet...
demon
2269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Omasta kiusaamisesta (ja samalla peruskoulun päättymisestä) on jo aikaa 5 vuotta, mutta jäljet näkyy edelleen mm. siinä, ettei kavereita juurikaan ole. Kiusaaminen on tehnyt meikäläisestä erakon vastoin omaa tahtoa.
Omalla kohdalla pahinta oli nimenomaan jatkuva vittuilu ja ulkopuolelle jättäminen. Henkisen väkivallan jäljet syöpyvät todellakin syvälle ja niistä toipuminen vie kauan - eivätkä kipeät muistot häviä minnekään. Itsetunto oli 5 vuotta sitten aivan nollilla, eikä se vieläkään kovin kehuttava ole.
Tulevaisuudessa haluan tehdä kaikkeni, jotta mahdollisimman harva joutuisi kokemaan saman. Ei ihmisen kuulu jäädä yksin, ilman kavereita muiden haukuttavaksi.
Kiusaamisestani on kulunut jo 10 vuotta ja vieläkin se vaikuttaa elämääni voimakkaasti. Koin henkistä väkivaltaa nimittelyä ulkopuolelle jättämistä ja yläasteella mopotukseen naamiotuna hieman fyysisempääkin, minuun kohdistui mopotusta enemmän kuin moneen muuhun tyttöön. Mä jo luulin antaneeni anteeksi, mutta ei se niin ollutkaan näin tässä kaupungilla yhtä kiusaajaa, jota ennen pidin myös kaverinani, kunnes tajusin, että hän vain haluaa hyötyä minusta ( pääsee pelaamaan Nintendoa yms.) En sittenkään ole vieläkään voinut antaa anteeksi, vaikka haluaisinkin. Toivon, että jonain päivänä olen sinut itseni ja maailman kanssa ja voin antaa anteeksi kokemani vääryyden. Kenenkään ei pitäisi joutua kiusatuksi.