En tajua miks mut aína kun veljeni tulee viikonlopuksi iskältä äitille niin minusta tulee kauhean ilkeä.
Olin veljelleni mahdollisimman kiltti ja hyvä isosisko kun hän asui täällä, mutta kun hän päätti muuttaa iskän luokse olen ollut ilkeä kiusaan, hauku ja välillä tekisi mieli löydä häntä. Itken ja saan hänet itkemään usein käyttäymiselläni. Voisko tämä johtua ikävästä tai siitä että minä olen vahinkolapsi ja hän toivottu?
(ja sitten tämä kaikki johtaa siihen että riitelen äitin ja äitin uuden miehenkin kanssa)
Olin veljelleni mahdollisimman kiltti ja hyvä isosisko kun hän asui täällä, mutta kun hän päätti muuttaa iskän luokse olen ollut ilkeä kiusaan, hauku ja välillä tekisi mieli löydä häntä. Itken ja saan hänet itkemään usein käyttäymiselläni. Voisko tämä johtua ikävästä tai siitä että minä olen vahinkolapsi ja hän toivottu?
(ja sitten tämä kaikki johtaa siihen että riitelen äitin ja äitin uuden miehenkin kanssa)
Vastaukset 1
Vanhimmat
oon itekki huomannu että on vaikee olla hyvä isoveli kun on huono olla, nyt kun on koulukiusaamiset takana niin en oo enää niin vihanen ku ennen olin joten pyrinkin olemaan parempi isoveli