miksi näin....

Olen koko ikäni joutunut kärsimään alkoholista ja saanut oppia ettei kenenkään voi luottaa..Aina luvattiin mutta koskaan ei pidetty mitään lupauksia. Tuli päivä jolloin en ollut pikkutyttö enää.Huomasin että minusta oli kasvanut kylmä ja tunteeton ihminen.En koskaan näytä tunteitani,edes ukkini hautajaisissa en päästänyt kyyneltäkään,vaikka muu suku parku ku viimestä päivää. Tästä johtunee ongelma et en ihastu poikiin kunnolla...olen heille kyllä kaveri,mut ne tunne kertakaikkiaan muuta..

olen niin idiootin varma että nekin ovat samanlaisia paskoja kuin isäni oli..lupaa ja lupaa muttei koskaan pidä mitään..hakkaa ja riehuu vaan..Ainut mies puolinen joka merkitsee minulle jotain,on oma rakas pikkuveljeni..sen vuoksi tekisin mitä vaan...Antakaa pliis neuvoja miten tälläisestä tuntemuksesta voi päästä eroon?? Ois kiva rakastaa ja luottaa johonkin..ikääkin on kertynyt jo 19...Seurusteluakin olen kokeillut mutta eihän siitä mitään tule kun ei kykyne välittämään..
2263
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Sun pitää vaan takoa jotenkin päähäsi, ettei kaikki ole samanlaisia kuin isäsi.

Äänestä

mul on ollu toi sama tilanne mut faija lopetti ryyppäämisen ja kaikki käänty parhain päin. mä en kyl vieläkää uskalla luottaa jätkiin (paljoo) vaik oon nytki varattu. mä oon vaa yrittäny kavereiden (poikien) avulla saada mun luottamuksen takas. tiedän kokemuksesta ettei se oo kivaa. ja mäki oon vast 15v. kokeile tota kaverreiden avulla-juttuu.. mua se ainaki vähä helpottaa. yrität ssaada ne lupaamaa ees pienii asioita ja katot voix niihi luottaa... se on ainaki jonkunlaine keino... koita kestää!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pettynyt kirjoitti:

Olen koko ikäni joutunut kärsimään alkoholista ja saanut oppia ettei kenenkään voi luottaa..Aina luvattiin mutta koskaan ei pidetty mitään lupauksia. Tuli päivä jolloin en ollut pikkutyttö enää.Huomasin että minusta oli kasvanut kylmä ja tunteeton ihminen.En koskaan näytä tunteitani,edes ukkini hautajaisissa en päästänyt kyyneltäkään,vaikka muu suku parku ku viimestä päivää. Tästä johtunee ongelma et en ihastu poikiin kunnolla...olen heille kyllä kaveri,mut ne tunne kertakaikkiaan muuta..

olen niin idiootin varma että nekin ovat samanlaisia paskoja kuin isäni oli..lupaa ja lupaa muttei koskaan pidä mitään..hakkaa ja riehuu vaan..Ainut mies puolinen joka merkitsee minulle jotain,on oma rakas pikkuveljeni..sen vuoksi tekisin mitä vaan...Antakaa pliis neuvoja miten tälläisestä tuntemuksesta voi päästä eroon?? Ois kiva rakastaa ja luottaa johonkin..ikääkin on kertynyt jo 19...Seurusteluakin olen kokeillut mutta eihän siitä mitään tule kun ei kykyne välittämään..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu