Surullinen toisen onnesta

Nyt on pakko tulla purkautumaan jos jollakulla olisi vahan viisaita sanoja. :)

Olemme mieheni kanssa aloittamassa yrityksen ensivuoden toukokuussa, eli siis tiedan etta yritysta on luvassa enka enaa murehdi milloin...
Millaan en kuitenkaan jaksaisi odottaa, vaikka tiedan etta montaa kuukautta ei enaa jaljella ole, niin odotus on tuskaa. eihan sita tieda miten kauan sita sitten yrittaa ennen kuin onnistuu...Pillereita olen syonyt noin 6-7vuotta.

Tanaan kuitenkin luin facebookista(kylla:D) etta ala-aste aikainen kaverini on saanut poikalapsen. Jostakin syysta tulin todella surulliseksi ja kateelliseksi. En osaa edes itsellenikaan selittaa reagtiotani. Itkettamaan alkoi.

Toukokuussa alamme vasta yrittamaan, koska aiemmin ei onnistu. Asumme Ranskassa viela ensivuoden syyskuuhun asti, ja jos sattuisikin kaymaan niin etta raskautuisin heti ei yritysta voi siis aiemmin aloittaa. Olen jostakin syysta niin turhautunut... Minulla vauvakuumeilua useampi vuosi jo takana ja nyt vihdoin mieheni on nayttanyt vihreaa valoa. miksi silti olen surullinen toisen iloisista uutisista?
1249
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ainahan sitä tuntee pistoksen, kun muut saavat sen, mitä itse haluaisi. Joskus ystävienkin puolesta on vaikea olla vilpittömän iloinen.
Teillä ei kuitenkaan ole mitään hätää! Ettehän ole edes aloittaneet yritystä. Voi olla, että teillä tärppää nopeasti, kun aloitatte.
Itselläni on se tilanne, että miehen huonon sperman takia emme kaikella todennäköisyydellä voi saada lasta kuin icsi-hoidolla. Voit kuvitella, että tässä vaiheessa rasittaa kuulla "vahinkoraskauksista" ym.
Viestini Sulle on siis: Älä sure. Ainakaan vielä ei ole mitään surtavaa. Tsemppiä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mikxi kirjoitti:

Nyt on pakko tulla purkautumaan jos jollakulla olisi vahan viisaita sanoja. :)

Olemme mieheni kanssa aloittamassa yrityksen ensivuoden toukokuussa, eli siis tiedan etta yritysta on luvassa enka enaa murehdi milloin...
Millaan en kuitenkaan jaksaisi odottaa, vaikka tiedan etta montaa kuukautta ei enaa jaljella ole, niin odotus on tuskaa. eihan sita tieda miten kauan sita sitten yrittaa ennen kuin onnistuu...Pillereita olen syonyt noin 6-7vuotta.

Tanaan kuitenkin luin facebookista(kylla:D) etta ala-aste aikainen kaverini on saanut poikalapsen. Jostakin syysta tulin todella surulliseksi ja kateelliseksi. En osaa edes itsellenikaan selittaa reagtiotani. Itkettamaan alkoi.

Toukokuussa alamme vasta yrittamaan, koska aiemmin ei onnistu. Asumme Ranskassa viela ensivuoden syyskuuhun asti, ja jos sattuisikin kaymaan niin etta raskautuisin heti ei yritysta voi siis aiemmin aloittaa. Olen jostakin syysta niin turhautunut... Minulla vauvakuumeilua useampi vuosi jo takana ja nyt vihdoin mieheni on nayttanyt vihreaa valoa. miksi silti olen surullinen toisen iloisista uutisista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu