Meillä on n. 160 m2 puolitoistakerroksinen talo, jossa vesikiertoinen lattialämmitys, iv-koneena Ilto 440 Econo. Ihmeteltiin parin huoneen kylmää vetoa ja alhaisempaa lämpötilaa, ja alettiin mittailemaan tuloilman lämpötiloja eri huoneissa: enimmillään se oli 23 astetta (kodinhoitohuone, jossa Ilto sijaitsee), ja alimmillaan n. 10 astetta (samassa kerroksessa oleva olohuone ja yläkerran makuuhuone, molemmat huoneet talon vastakkaisella puolella verrattuna Ilton sijaintiin). Kodinhoitohuoneen kanssa samassa päädyssä olevan yläkerran makuuhuoneen tuloilman lämpötila oli 17 astetta. Ilton termostaatti on asetettu kolmoselle, eli tuloilman pitäisi olla 20 astetta.
Mikäs nämä erot voi tehdä? Huono eristys? Rikki mennyt putki? Jotkut huonot liitännät? Ja miten ihmeessä tällaista aletaan selvittämään? Putkimies on tulossa huomenna käymään, mutta saakohan mitään selville ilman katon aukirepimistä? Oliskohan jostain lämpökameroista hyötyä, ja onkohan ne kalliita sellaiset tutkimukset?
Mikäs nämä erot voi tehdä? Huono eristys? Rikki mennyt putki? Jotkut huonot liitännät? Ja miten ihmeessä tällaista aletaan selvittämään? Putkimies on tulossa huomenna käymään, mutta saakohan mitään selville ilman katon aukirepimistä? Oliskohan jostain lämpökameroista hyötyä, ja onkohan ne kalliita sellaiset tutkimukset?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eräs inssi sanoi kerran, että vaikka eristeet puuttuisivat tuloilmaputkistosta kokonaan ei ilman pitäisi jäähtyä toisessa päässä kuin muutaman asteen. Ja mitä tulee huonoon liitäntään, käsittääkseni tuloputkessa oleva paine estäisi kylmän ilman ilmaisun putkeen. Lämpökamera vois auttaa hyvinkin.
Parocin eristemitoitusohjelmalla tuli seuraavat tulokset kun
D 160 mm
V 40 l/s
L 10 m
T lto 20C
Tu -20
Ei eristettä
Sisällön loppulämpötila 3 C
Eli se sinun inssis puhui paskaa.
Oikea vastaus on, että vaikka putki olisi eristetty 100 mm villalla, lämpötila tippuu kovilla pakkasilla muutaman asteen.
Kokeile käytännössä, niin huomaat, että noin paljon ei lämpöhäviötä voi syntyä!!
Olet
(x) tyhmä
(x) hidas
(x) kovakalloinen
Kyllä tuota on tullut pariinkin otteeseen testattua. Vaikka kyseessä on ollut Ø160 mm kanava ja ilmavirta 100 l/s (= 5 m/s nopeus), niin 30 m kanavan toisesta päästä on tullut ulos käytännössä ympäristön lämpöistä ilmaa. Asuinrakennuksissa tuppaa vielä kanavakoot ja virtausnopeudet olemaan pienempiä, jolloin jäähtyminen on tätäkin nopeampaa.
Ilman lämpökapasiteetti (tai oikeastaan tiheys) on niin olematon, että ilma tuppaa jäähtymään/lämpenemään matkan varrella pari astetta ERISTETYISSÄ ja sisätiloissa sijaitsevissa kanavissakin. Nämä 100 mm villaa päälle ja hyvä tuli -viritykset taas ovat aikalailla tuhoontuomittuja. Ohjearvot lienevät ajalta, jolloin ulkoseiniinkin laitettiin vain 100 mm villaa...
Jos et olisi näin toivottoman daiju, osaisit itsekin laskea, ettei tässä puhuta sen suuremmasta häviötehosta kuin 144 W, jos MH tuloilmavirta on 12 l/s ja ilma jäähtyy 10 °C. Edelleen, jos osaisit yhtään laskea, voisit todeta, että 10 m pituisen Ø125 mm kanavan pinta-ala on melkein 4 m², joten lämpöä luovuttavaa pintaa on paljon ... 35 W/m² ei ole mitenkään odottamaton häviö, jos kanavat koukkivat yläpohjan eristeiden pintakerroksessa tai kokonaan ulkoilmassa ja suojana on vain 100 mm mitenkuten viriteltyä villaa.
Ei muilla mitään ideoita? Kuulemma ei voi eristyksien puutteesta kyse, koska muuten tulisi jostain päin kondensio vettä, eikä voi olla huono liitoskaan, koska sitten ei tulisi ilmaa ollenkaan...
Onko iv-koneelta läahtevien putkien lähtölämötila varmasti sama. En tunne koneen rakennatta, miten korvausilman lämmitys on suunniteltu.