Linux ATK insinööri antaa ohjeita

Sitten niitä , jotka osaa tehdä hommat !

puskastasohija kirjoitti:

Sitten niitä , jotka osaa tehdä hommat !

Ihan kuten nakkejakin, on oikeita miehiä ja sitten on talousmiehiä, niitä mikkismerkonomeja. ;)

puskastasohija kirjoitti:

Sitten niitä , jotka osaa tehdä hommat !

Yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri on periaatteessa tekniikan maisteri, vaikka tekniikan alalla onkin omat insinöörinimikkeet. Tieteellinen tutkija, uuden teknologian kehittäjä. Tiedemies. Tavoitteena on luoda uutta teknologiaa, esimerkiksi suunnitella uudenlaisia puolijohteita taikka tiedonsiirtotekniikkaa.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon insinöörit ja opistoinsinöörit soveltavat näitä keksintöjä (Esim. uutta transisoria tai radiolähtetintä) laitteeseen tekemällä niistä kokonaisuuden, vaikkapa suunnittelemalla matkapuhelimen.

Insinöörejä ei ole koulutettu varsinaisesti "tekemään hommia". Sitä varten on tuotantotyöntekijät, joita tarvitaan melko suuri määrä ja olisi kannattamatonta kouluttaa jotakuta 5-10 vuotta yliopistossa siihen, että osaa vaikkapa lyödä komponentteja kasaan.

Tietojekäsittelyn tradenomit, eli ennen vuotta 1995 YO-merkonomit, puolestaan koulutetaan edelleen tietojenkäsittelyyn, heitä näkyy paljon helpdeskissä ja sen kaltaisissa tukipalveluissa. Heille ei kuitenkaan opeteta yleensä syventävämmin ohjelmointia tai tieteissä tarvittavaa matematiikkaa ja fysiikkaa, he eivät tee tiedettä, he harjaantuvat käsittelemään tietoa ja pyrkivät kehittymään automaattisessa tietojenkäsittelyssä, eli käytännössä käyttämään windowssia ja sen sovelluksia.

atk-lm kirjoitti:

Yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri on periaatteessa tekniikan maisteri, vaikka tekniikan alalla onkin omat insinöörinimikkeet. Tieteellinen tutkija, uuden teknologian kehittäjä. Tiedemies. Tavoitteena on luoda uutta teknologiaa, esimerkiksi suunnitella uudenlaisia puolijohteita taikka tiedonsiirtotekniikkaa.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon insinöörit ja opistoinsinöörit soveltavat näitä keksintöjä (Esim. uutta transisoria tai radiolähtetintä) laitteeseen tekemällä niistä kokonaisuuden, vaikkapa suunnittelemalla matkapuhelimen.

Insinöörejä ei ole koulutettu varsinaisesti "tekemään hommia". Sitä varten on tuotantotyöntekijät, joita tarvitaan melko suuri määrä ja olisi kannattamatonta kouluttaa jotakuta 5-10 vuotta yliopistossa siihen, että osaa vaikkapa lyödä komponentteja kasaan.

Tietojekäsittelyn tradenomit, eli ennen vuotta 1995 YO-merkonomit, puolestaan koulutetaan edelleen tietojenkäsittelyyn, heitä näkyy paljon helpdeskissä ja sen kaltaisissa tukipalveluissa. Heille ei kuitenkaan opeteta yleensä syventävämmin ohjelmointia tai tieteissä tarvittavaa matematiikkaa ja fysiikkaa, he eivät tee tiedettä, he harjaantuvat käsittelemään tietoa ja pyrkivät kehittymään automaattisessa tietojenkäsittelyssä, eli käytännössä käyttämään windowssia ja sen sovelluksia.

Tosielämässä suurin osa diplomi-insinööreistä vaan tekee sellaista työtä, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen tekemisen kanssa.

Esim. Raahessa voi suuntautua tietojenkäsittelyyn ja valmistua myös insinööriksi.

http://www.oamk.fi/raahe/

Direct Injection kirjoitti:

Tosielämässä suurin osa diplomi-insinööreistä vaan tekee sellaista työtä, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen tekemisen kanssa.

..jos joku ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä, niin ei se tutkintoihin vaikuta. Vaikka suuri osa lukiolaisista työskentelee kaupan ja mäkkärin kassalla opintojensa jälkeen miettiessään tulevia opiskelumahdollisuuksia, niin se ei tarkoita että lukion opetus olisi siihen työhön suunnattu.

Ja kaikki liittyy tieteeseen, mitä maailmassa tapahtuu. Kaikki. ;)

löytyy. kirjoitti:

Esim. Raahessa voi suuntautua tietojenkäsittelyyn ja valmistua myös insinööriksi.

http://www.oamk.fi/raahe/

...ei ole ATK-insinööri. Kaikilla AMK-insinööreillä on suuntautumisvaihtoehtonsa. Valitsivat he pääaineekseen mediatekniikan, tietoliikennetekniikan tai ohjelmoinnin, he ovat yhä Tietotekniikan Insinöörejä ja nykyisin voidaan käyttää myös lyhenteitä IT ja ICT.

Kaikkia insinöörejä kutsutaan nimikkeellä "Insinööri" muodollisissa yhteyksissä, ennen vanhaan "Herra Insinööri" tai niinkuin minua kutsutaan "Voi vittu jumalauta ei tää taaskaan toimi!! PERKELE!! Ei helvetti tää on paska, vittu kun hajottaa!! Mä en kestä enää, mä otan lopputilin! Saatanan saatana!!"

atk-lm kirjoitti:

..jos joku ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä, niin ei se tutkintoihin vaikuta. Vaikka suuri osa lukiolaisista työskentelee kaupan ja mäkkärin kassalla opintojensa jälkeen miettiessään tulevia opiskelumahdollisuuksia, niin se ei tarkoita että lukion opetus olisi siihen työhön suunnattu.

Ja kaikki liittyy tieteeseen, mitä maailmassa tapahtuu. Kaikki. ;)

Lukiolaisista? Eikös tuossa ole se pieni ero, että lukiolaiset tähtäävät yleissivistävään yo-tutkintoon, kun taas diplomi-insinööreillä on ammattitutkinto. Ja suurin osa diplomi-insinööreistä ei edes yritä hakeutua (halua, kykene?) sellaiseen työhön, jossa tehdään tiedettä.

Direct Injection kirjoitti:

Lukiolaisista? Eikös tuossa ole se pieni ero, että lukiolaiset tähtäävät yleissivistävään yo-tutkintoon, kun taas diplomi-insinööreillä on ammattitutkinto. Ja suurin osa diplomi-insinööreistä ei edes yritä hakeutua (halua, kykene?) sellaiseen työhön, jossa tehdään tiedettä.

...missään lukion linjalla ei kuitenkaan opeteta kaupan kassalla toimimaan. Hirvittävän iso osa lukiolaisista jättää koulutuksensa lukioon menemättä jatko-opiskelemaan.

Varsinaista tiedettä tehdään lähes yksinomaan yliopistossa ja minulla on aika liuta diplomi-insinöörejä tuttavapiirissä, kyllä tiede on pätevimmillä ollut eniten kiehtova asia, mutta monet hakeutuvat kysynnän korkean palkan vuoksi pitkälti isompien yritysten tuotannon ohjaukseen ja kehitykseen ja suunnitteluporukan koodrinointiin, missä voidaan sanoa tiedettä tehtävän, sen mitä nyt yksityisellä sektorilla tehdään. Ja kun siellä on ehditty palaa loppuun aikataulujen kanssa, niin yritetään ängetä kaupungin virkoihin laiskottelemaan. Osalla taas on mahdoton hinku yrittäjäksi ja ovat luonteeltaan kauppamiehiä.

Mahdollisuudet on hyvin rajalliset siinä mielessä, että tieteelliseen tutkimukseen osallistuminen melkeinpä edellyttää jäämistä dosentiksi yliopistoon ja harvalle se on houkutteleva vaihtoehto monestakin syystä, eritoten palkasta. Toiset menevät sinne, mihin omalla alueella pääsevät. Kaikki toiminta on periaatteessa vapaaehtoista, mutta käytännössä pakonsanelemaa. Sen voin sanoa, että jos lasketaan pois tieteen harjoittajat, eli käytännössä yrityselämässä olevat kollegani, kenelläkään ei ole töissä niin kivaa, etteikö olisi kivempaa jossain muualla, vaikka kotona.

atk-lm kirjoitti:

...missään lukion linjalla ei kuitenkaan opeteta kaupan kassalla toimimaan. Hirvittävän iso osa lukiolaisista jättää koulutuksensa lukioon menemättä jatko-opiskelemaan.

Varsinaista tiedettä tehdään lähes yksinomaan yliopistossa ja minulla on aika liuta diplomi-insinöörejä tuttavapiirissä, kyllä tiede on pätevimmillä ollut eniten kiehtova asia, mutta monet hakeutuvat kysynnän korkean palkan vuoksi pitkälti isompien yritysten tuotannon ohjaukseen ja kehitykseen ja suunnitteluporukan koodrinointiin, missä voidaan sanoa tiedettä tehtävän, sen mitä nyt yksityisellä sektorilla tehdään. Ja kun siellä on ehditty palaa loppuun aikataulujen kanssa, niin yritetään ängetä kaupungin virkoihin laiskottelemaan. Osalla taas on mahdoton hinku yrittäjäksi ja ovat luonteeltaan kauppamiehiä.

Mahdollisuudet on hyvin rajalliset siinä mielessä, että tieteelliseen tutkimukseen osallistuminen melkeinpä edellyttää jäämistä dosentiksi yliopistoon ja harvalle se on houkutteleva vaihtoehto monestakin syystä, eritoten palkasta. Toiset menevät sinne, mihin omalla alueella pääsevät. Kaikki toiminta on periaatteessa vapaaehtoista, mutta käytännössä pakonsanelemaa. Sen voin sanoa, että jos lasketaan pois tieteen harjoittajat, eli käytännössä yrityselämässä olevat kollegani, kenelläkään ei ole töissä niin kivaa, etteikö olisi kivempaa jossain muualla, vaikka kotona.

Älyllistä ajatustenvaihtoa Sodat-ryhmässä!
Piirtäkää iso rasti seinään…

atk-lm kirjoitti:

...ei ole ATK-insinööri. Kaikilla AMK-insinööreillä on suuntautumisvaihtoehtonsa. Valitsivat he pääaineekseen mediatekniikan, tietoliikennetekniikan tai ohjelmoinnin, he ovat yhä Tietotekniikan Insinöörejä ja nykyisin voidaan käyttää myös lyhenteitä IT ja ICT.

Kaikkia insinöörejä kutsutaan nimikkeellä "Insinööri" muodollisissa yhteyksissä, ennen vanhaan "Herra Insinööri" tai niinkuin minua kutsutaan "Voi vittu jumalauta ei tää taaskaan toimi!! PERKELE!! Ei helvetti tää on paska, vittu kun hajottaa!! Mä en kestä enää, mä otan lopputilin! Saatanan saatana!!"

Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta valmistuvat ovat filosofian maistereita, mutta pääaineena on silti tietojenkäsittelytiede.

http://www.cs.helsinki.fi/

......... kirjoitti:

Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta valmistuvat ovat filosofian maistereita, mutta pääaineena on silti tietojenkäsittelytiede.

http://www.cs.helsinki.fi/

Tai Master's Degree in Bioinformatics (MBI). Vastaavasti tietojenkäsittelijät ovat englanninkieliseltä tutkintonimikkeeltään "Master of Science".