Parhaimman hyötysuhteen LTO kone

Vallox 90 vastavirtakennolla on hyvä hyötysuhteeltaan, mutta sillä on aivan sama ongelma kuin ristivirtakennolla eli nollapiste pysyy kennossa paikoillaan ja tähän kohtaan alkaa muodostua jäätä joka pitää aika ajoin sulattaa ja siinä menetetään energiaa jäteilman mukana pihalle.
Sulatuksen takia kone onkin ilmeiseti varustettu etulämmitysyksiköllä siihen vielä jälkilämmitysyksikkö niin sähkövastusten teho on jo 1800w, kun esim. mun enervent kone pärjää vain 500w jälkilämmitysyksiköllä.

Ilton konetta saa pyörivällä lämmönsiirtimellä jossa nollapiste siirtyy pyörimisen mukana kennon sisällä joten se ei jäädy niin herkästi eli energiaa ei hukata sulatusvaiheessa jäteilman mukana pihalle.

Jäätymisongelmien pahimmat syyt ovat virheellinen asennus ja liian pienen koneen valinta asuntoon.
Mä en ole saanut omaa konetta ikinä jäätymään ja olenkin jäätymisenesto automatiikan kytkenyt pois päältä koneesta.
Eli puhaltimet pyörii kinteällä 2 nopeudella ja jäteilma pysyi nyt kovien pakkasten aikana jatkuvasti noin -10c lämpötilassa eli silloin puhutaan parhaimmasta hyötysuhteesta kun jäteilma on mahdollisimman kylmää eli mitä lähempänä se on ulkolämpötilaa niin sen parempi jos kone joutuu sulatuksia tekemään niin se heikentää hyötysuhdetta.

Suurin ratkaiseva ero tossa on verratuna suomalaiseen peltitoosaan, on se että toi toimii kyllä isossa britaniassa loistavasti mutta miten käy täällä suomessa kovemmissa pakkasissa?
Kyllähän suomalaisen peltitoosankin hyötysuhde on yli 90% kun ulkolämpö on +10c mutta pakkanen kun kiristyy niin hyötysuhde heikkenee onkoon kone mikä hyvänsä.

Ihan kiva, paitsi ettei tuossa ole mietitty jäätymistä. Jos hyötysuhde on liki 100 %, niin jäteilma menee pakkasen puolelle lähes välittömästi ulkolämpötilan tippuessa alle nollan ja siirrin voi alkaa huurtumaan umpeen.

Eli vaihtoehtoina on
a) rajoittaa jäteilman lämpötila min. 0°C -> vuosihyötysuhde on sitten jotain muuta kuin 99 %
b) mitataan siirtimen painehäviötä ja sulatetaan vain tarpeen mukaan (hyvä, mutta niin kallis ratkaisu, ettei ole vielä pikku koneissa näkynyt)

vuosihyötysuhde kirjoitti:

Ihan kiva, paitsi ettei tuossa ole mietitty jäätymistä. Jos hyötysuhde on liki 100 %, niin jäteilma menee pakkasen puolelle lähes välittömästi ulkolämpötilan tippuessa alle nollan ja siirrin voi alkaa huurtumaan umpeen.

Eli vaihtoehtoina on
a) rajoittaa jäteilman lämpötila min. 0°C -> vuosihyötysuhde on sitten jotain muuta kuin 99 %
b) mitataan siirtimen painehäviötä ja sulatetaan vain tarpeen mukaan (hyvä, mutta niin kallis ratkaisu, ettei ole vielä pikku koneissa näkynyt)

Just viikonloppuna asennettiin Onnisen uusi IV-koje. Se on Enerventin tekemä, mutta edullisempi peltilaatikko kuin vaikka Pandion. Tässäkin hyötysuhde lähentelee 90%, tosin vuosihyötysuhteeksi tulee reilut 70%, ei paha.

Jäteilma puhalletaan katolta eikä varmaan paloturvallisuus toteudu myöskään.

Talo valmis!! kirjoitti:

Just viikonloppuna asennettiin Onnisen uusi IV-koje. Se on Enerventin tekemä, mutta edullisempi peltilaatikko kuin vaikka Pandion. Tässäkin hyötysuhde lähentelee 90%, tosin vuosihyötysuhteeksi tulee reilut 70%, ei paha.

Onnisen tekeleessä taitaa olla kiekko. LTR-3 kirjoittelu ihan oikein, että kiekko ei ole niin herkkä jäätymään = vuosihyötysuhdekin voi olla korkea, vaikkei koneissa olisi mitään ufoluokan automaatiota.

Levysiirtimillä taas sulatusratkaisu muodostuu kriittiseksi, kun siirtimen hyötysuhdetta nostetaan. Huono (hyötysuhde 50 %) siirrin ei jäädy herkästi, mutta 80 % hyötysuhteella jo muutaman asteen pakkanen voi riittää kerryttämään jäätä siirtimeen. Fiksulla automaatiolla ja sulatusratkaisuilla, esim. lohkopellit, pystytään jäteilma ajamaan levysiirtimelläkin -10 °C lämpötilaan, typerällä taas pidetään jäteilma aina +4 asteessa -> todellista energiankulutusta/säästöä kuvaava vuosihyötysuhde riippuu suuresti tästä sulatusratkaisusta.

vuosihyötysuhde kirjoitti:

Ihan kiva, paitsi ettei tuossa ole mietitty jäätymistä. Jos hyötysuhde on liki 100 %, niin jäteilma menee pakkasen puolelle lähes välittömästi ulkolämpötilan tippuessa alle nollan ja siirrin voi alkaa huurtumaan umpeen.

Eli vaihtoehtoina on
a) rajoittaa jäteilman lämpötila min. 0°C -> vuosihyötysuhde on sitten jotain muuta kuin 99 %
b) mitataan siirtimen painehäviötä ja sulatetaan vain tarpeen mukaan (hyvä, mutta niin kallis ratkaisu, ettei ole vielä pikku koneissa näkynyt)

nähdä tuo VTT:n testissä.
Pari asiaa askarruttaa:
1. Miten tuon ruutupoikkileikkauksisen siirtimen puhdistus tapahtuu
2. Miten kennon päiden tiivistys on hoidettu
3. Miten sulatus hoidetaan.
4. Miksi noinkiin hyvään lto-laittteeseeen on pitänyt yhdistellä murheita, kuten maanalainen kanava
5. Paljonko hyötysuhteesta on maasta saatavan lisälämmön osuutta.
6. Paljonko hyötysuhde laskee kun syksystä edetään kevääseen
7. Paljonko laitteesta hyvitetään palautettaessa.
jne

"Hinta myös kohtuullinen, noin 2500 egee"

15000 mummonmarkkaa peltitoosasta jossaon 70 taalan lämmönsiiriin suoraan Kiinasta. Puhaltimet 130 euroa kpl. ja pellin hinnaksi jää runsas kymppitonni mummuo. Itse tilaisin kyllä IV-koneeni ulkomailta. Esim. ex onnline rotor 360 konetta saa edelleen ulkomailta 1000-1300 euroa. Hakkaa pingviinin talteenotossa, energiatehokkuudessa ja langaton kaukosäädin näyttää reaaliaiakaisena mitä koneessa tapahtuu.

arskakaka kirjoitti:

"Hinta myös kohtuullinen, noin 2500 egee"

15000 mummonmarkkaa peltitoosasta jossaon 70 taalan lämmönsiiriin suoraan Kiinasta. Puhaltimet 130 euroa kpl. ja pellin hinnaksi jää runsas kymppitonni mummuo. Itse tilaisin kyllä IV-koneeni ulkomailta. Esim. ex onnline rotor 360 konetta saa edelleen ulkomailta 1000-1300 euroa. Hakkaa pingviinin talteenotossa, energiatehokkuudessa ja langaton kaukosäädin näyttää reaaliaiakaisena mitä koneessa tapahtuu.

Ei tässä sen kummemmasta ole kyse kuin valmistussarjoista. Iv-koneita yms. rekkuloita väännetään pellistä pitkälti käsityönä, mikä on kallista lystiä. ILPpejä sun muita taas valmistetaan kymmeniä miljoonia vuodessa. Kpl hinta puolittuu, kun tuotantomäärä kymmenkertaistuu.

ILPit maksaisivat 10 000 €/kpl,jos niitä valmistettaisiin vain pohjoismaiden markkinoille. Tai IV-koneet maksaisivat sen 500 €/kpl, jos myös muualla maailmassa ymmärrettäisiin ilmanvaihdon päälle.

Ja pitäähän myös ne suunnittelu, markkinointi, takuukorjausten yms. kulut kattaa. Massatuotannossa suhde onkin aika julma, myyntihinta voi olla 10x valmistuskustannukset. Tämä pätee niin viihde-elektroniikkaan kuin autoihin.

arskakaka kirjoitti:

"Hinta myös kohtuullinen, noin 2500 egee"

15000 mummonmarkkaa peltitoosasta jossaon 70 taalan lämmönsiiriin suoraan Kiinasta. Puhaltimet 130 euroa kpl. ja pellin hinnaksi jää runsas kymppitonni mummuo. Itse tilaisin kyllä IV-koneeni ulkomailta. Esim. ex onnline rotor 360 konetta saa edelleen ulkomailta 1000-1300 euroa. Hakkaa pingviinin talteenotossa, energiatehokkuudessa ja langaton kaukosäädin näyttää reaaliaiakaisena mitä koneessa tapahtuu.

Jotta saisi uskottavuutta vuodatukselleen, ei olisi ollut vaikea laittaa linkkiä paikkaan, josta Danthermia saa muka tuohon hintaan. Mutta kun sellaista ei ole. Samaan hintaa suomestakin (1900,-).

Mutta Pingviini on kyllä silti huono ostos. Ennemmin Onnline Energy. Tai jos ei kuutiot riitä niin sitten Eco XL.

"http://www.airac.net/korvauslampotila.htm

Vaihtoehto perinteisille "jäätyville laitteille"
meillä on toiminnassa jo kolmatta talvea.
hyötysuhde 80-90%
ja ei pätki jäätymisen takia."

VTT:n testin mukaan Airac sopisi verkon painoksi ellei olisi niin kevyt. Mitatusti täysi *aska

Tärkein valintaperuste on mun mielestä se ettei tulopuhallin pätki vaan kennon sulatus on muuten järjestetty, eli siis ilmaa pitää tulla ja mennä jatkuvana virtauksena, ei pätkimällä.