Sulo
Sängyn alta esiin nousi Jaakob. Henrik oli kuitenkin valppaana ja polkaisi saman tien Jaakobilta käden poikki. Jaakob hilautui nopeasti takaisin sängyn alle ja uikutti katkennutta kättään. Henrikiltä pääsi sydämellinen hohotus ja hän heittäytyi vatsalleen lattialle nähdäkseen Jaakobin paremmin. Jaakob yritti kääntää katseensa pois, mutta Henrik tuijotti häntä herkeämättä silmiin. Se oli liikaa Jaakobille. Hän vierähti pois sängyn alta ja koetti nousta pystyyn. Henrik ehti taas ensin. Hän tarttui Jaakobia etuhampaista ja kiskaisi irti kaksi hammasta. Jaakob ulvahti niin että veri roiskui suusta suoraan Henrikin naamalle. Tästäkös Henrik tulistui niin että veteli Jaakobia pitkin korvia. Jaakobille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin palata murjottuna takaisin sängyn alle. Siellä hän makasi hiljaa verilammikossaan ja kuunteli kuinka Henrik jatkoi hohotustaan. Äkkiä jostakin kuului äänekäs rusahdus ja Henrik lysähti kasaan lattialle. Jaakob odotti hetken ja nousi pois sängyn alta. Henrik ei liikkunut. Jaakob kutsui tätä nimeltä ja tökkäsi kengän kärjellään kylkeen. Henrik makasi ääneti. Jaakob alkoi ulvoa naurusta ja tanssia Henrikin ympärillä osoitellen tätä sormellaan.
Kommentoikaa.
Sängyn alta esiin nousi Jaakob. Henrik oli kuitenkin valppaana ja polkaisi saman tien Jaakobilta käden poikki. Jaakob hilautui nopeasti takaisin sängyn alle ja uikutti katkennutta kättään. Henrikiltä pääsi sydämellinen hohotus ja hän heittäytyi vatsalleen lattialle nähdäkseen Jaakobin paremmin. Jaakob yritti kääntää katseensa pois, mutta Henrik tuijotti häntä herkeämättä silmiin. Se oli liikaa Jaakobille. Hän vierähti pois sängyn alta ja koetti nousta pystyyn. Henrik ehti taas ensin. Hän tarttui Jaakobia etuhampaista ja kiskaisi irti kaksi hammasta. Jaakob ulvahti niin että veri roiskui suusta suoraan Henrikin naamalle. Tästäkös Henrik tulistui niin että veteli Jaakobia pitkin korvia. Jaakobille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin palata murjottuna takaisin sängyn alle. Siellä hän makasi hiljaa verilammikossaan ja kuunteli kuinka Henrik jatkoi hohotustaan. Äkkiä jostakin kuului äänekäs rusahdus ja Henrik lysähti kasaan lattialle. Jaakob odotti hetken ja nousi pois sängyn alta. Henrik ei liikkunut. Jaakob kutsui tätä nimeltä ja tökkäsi kengän kärjellään kylkeen. Henrik makasi ääneti. Jaakob alkoi ulvoa naurusta ja tanssia Henrikin ympärillä osoitellen tätä sormellaan.
Kommentoikaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mielenkiintoinen tarina. Vaikka en ihan ymmärtänytkään ideaa...
Ymmärsin täydellisesti kirjoituksesi!
Tämä on ehtaa perversionismia, eikä mitään muuta!
Kauneimpia kokemiani tuokioita tämän lajityypin aidon edustajan seurassa.
Jess!
Hyvä hyvä. En nähnyt jutun intertekstuaalisuutta tai pointtia, mutta koin lukiessani hyvin hilpeän elämyksen.
Teksti muistutti jollain etäisellä tapaa jopa omaa vanhaa 'Sankariunelmia' (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=610&posting=3000000000386530) kirjoitustani.
..hauska, tällä kertaa kirjaimellisesti. Pointtia en tajunnut, eikä tuossa tainnut mitään ideaa ollakaan. Mutta hauska se silti oli. :)
Olenpa iloisesti yllättynyt kommenteistanne, kiitos vain. Taidanpa kirjoittaa tänne lisääkin. Lienen saanut hieman vaikutteita Harmsista, mutta eivätkö kaikki muutkin kopioi toisia? Paras olisi ainakin, piru vie. En halua olla ainoa, joka tunnustaa asian.
Tästä tulee mieleen Tove Janssonin kirjoitustyyli. Ties miksi. Sekavaa ja lyhytlauseista, mutta idea ylittää koko kirjoituksen virheet. Kaunista ja sekavaa. xB
Tove Jansson! sitä mäkin hain, mutta en osannut nimetä tuota todella omituista yhtäläisyyden tunnetta. Ihan yhtä hyvin olisin voinut lukea kirjaa 'Kuka lohduttaisi Nyytiä' kuin tuota tekstiä. Hienoa, vaikkakin "päätöntä" xP