Luin netissä arvostelun ja kävin katsomassa näyttelyn. Tuli vain mieleeni, että eikö mies saisi maalata kukkia?
http://www.mustekala.info/node/1933
http://www.mustekala.info/node/1933
arvostelu
arkipäivän kriitikko
17526
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
...kriitikoilla ja eunukeilla on se yhteinen puoli että kumpikin luulee tietävänsä miten asiat pitäisi tehdä. mutta itse eivät kykene asiaa tekemään!
ei ollut näyttelyn arvostelu vaan arvostelijan käsitys omasta erinomaisuudestaan taiteen arvioijana. Saman voisi sanoa selväkielisestikin mutta se paljastaisi harmillisesti, että keisarilla ei olekaan vaatteita.
Mies saa maalata mitä vain, myös ja erityisesti kukkia
kriitikko omaa omanlaisensa mielipiteen. Ei kai ole mitään oikeaa tai väärää mielipidettä. Parhaita kriitikkoja usein kai ovat ne, jotka ovat itsekkin tutustuneet taiteeseen tekemällä taidetta.
eri mieltä tuosta itse tekemisestä. Kannattaa aina olla varovainen, kun kriitikko tulee kritisoitavan viitejoukon sisältä, jonkinasteinen jääviys on silloin päivänselvää. Toki kriitikon pitää tietää melko paljon kritisoimastaan aiheesta mutta sen itse tekeminen ei suinkaan ole välttämätöntä vaan paremminkin rajoittavaa tai sokeuttavaa.
Ei. Kyllä on myös luotava oma suhde taiteeseen tekemisen kautta. Taiteen teoreetikot lainaavat toistensa ajatuksia. Se on tylsää ja tyypillistä.
on joku juju, en vielä keksinyt mikä.
osaavat maalata ja saattavat häpeään ne kapeakatseiset nirppanokat, jotka täälläkin jatkuvasti valittavat maalaustaiteemme muka olemattomasta tasosta, josta he syyttävät muka olematonta opetusta.
Kävin minäkin näet vasta nyt katsomassa Tero Nurmisen hyvän näyttelyn ja ihastuin. Siksi luin uudelleen Mustekalan arvostelunkin, enkä oikein tajua tämän ketjun aloittajan kysymystä "eikö mies saisi maalata kukkia". Ainakaan arvostelusta ei mielestäni voi vetää sellaista johtopäätöstä; siinä ei ihmetellä kukkia vaan tasoeroa, jonka arvostelija, Harri Mäcklin, näkee näyttelyn orkideamaalausten ja muiden maalausten välillä.
En kuitenkaan kirjoita siitä vaan väitetystä maalaustaiteemme heikosta tasosta. Tero Nurminen on hyvä esimerkki maalarista, joka nähdyn perusteella hallitsee niin muodon, värit kuin oivaltavan sisällönkin. Hän on yksi lukuisista 30-40-vuotiaista maalareista, jotka ovat saaneet koulutuksensa Suomessa, ja on omalla osaamisellaan pitämässä yllä vertailun kestävää maalaustaidetta.
Kunkin ajan maalaustaidetta ja sen opetusta on arvioitava kokonaisuutena. Se sisältää koko sen suunnattoman laajan kirjon, mitä maassa maalataan, eikä sitä voi arvioida vain joidenkin sen osa-alueiden perusteella. Erityisen paljon on moitittu taiteilijoiden puutteellista taitoa kuvat ihmistä, jota näytään pidettävän jonkilaisena mittatikkuna. Parin viime vuoden aikana on eri puolilla Suomea saanut niin mittavan näytön myös sen osaamisesta, Tero Nurmiselta yhtenä monista, että moiteet ovat selvästi perusteettomia.
On jokaisen taiteilijan omakohtainen valinta mitä ja miten hän maalaa, lähes jokainen aloittava taiteilija lähtee kulkemaan omaa tietään. Taiteen rikkaus on sen monimuotoisuudessa, Luoja meitä varjelkoon toisiaan toistavasta, samanlaista jälkeä tekevästä taiteilijakunnasta. Annetaan kaikkien kukkien kukkia taiteessakin ja hyväksytään ihmisenkin kuvaaminen yksilöllisen näkmyksen mukaisesti.
Tämän päivän Hesarissa näkyikin olevan juuri samaisen ja parin muun näyttelyn yhteinen arvostelu.
http://www.hs.fi/kulttuuri/nayttelyt/artikkeli/Törmäyksiä maalarin kankaalla/HS20101210SI1KU023ni
ja taidampa minäkin vaivautua katsomaan vielä näyttelyn kun heräsi mielenkiinto.
edessä tämänhetkisistä töistä päätellen. Taidemaalari, kuvataiteilija, performanssitaiteilija ja vasta kokelasjäsen ammattiliitossa.
En ihmettele jos arvostelija puhuu jostain kukista, kun kuvallinen tarjonta on kovin sekavaa sekametelisoppaa. Ihmettelen eikö tuolla kunnon koulussa opi maalaamaan, kuin fotorealismiä vai miksiköhän tuon tulkitsisi. Suurin piirtein samalla tasolla, kuin tuo tällä samalla palstalla näyttäytynyt harrastaja Oras.
...jo Markku ennenkuin taas repee!
Jokainen ymmärtää ketä tarkoitat mainitsemalla erään taiteilijan etunimen, koska kyseinen taiteilija on niin paljon ollut palstalla esillä luultavasti juuri sinun toimistasi! Ja taas kerran syytät häntä perättömästi nimimerkkisi suojasta pelkurimaisesti.
Kyseessä on törkeä' temppu jossa yrität mustamaalata mainitsemaasi taiteilijaa ja yrittää saada tässä ketjussa keskusteltavat taiteilijat yhtymään ajojahtiisi, esittämällä hänet heidän arvosteliakseen perusteetta ja valheellisesti!
En tiedä kuinka kauan saat toimintaasi jatkaa, mutta usean vuoden ajan tehdyt vastaavat mustamaalausyritykset ovat kyllä törkeätä jatkettua ajojahtia yhtä kateutesi nkohteena olevaa taiteilijaa vastaan!
On käsittämätöntä että voit tehdä toimintaasi useita vuosia joutumatta asiasta ollenkaan vastuuseen ja se kertoo vain meidän maamme poliiseista jotka ilmeisesti lahjonnan avulla eivät saa sinua kuriin. Tai sitten kyseessä ovat poliittiset suhteet, niin kuin ennenkin?
Olen taidemaalari siis virallisesti sellainen.
Luin tuon arvostelun tämän Teron kohdalta ja arvostelija päästelee niitä näitä, kun ei ole mitään järkevää sanottavaa miten liittäisi tuon sillisalaatin yhtenäiseksi.
Tyypillinen aloittelijan virhe pistää näytille kaikenlaista erilaista kamaa, kuin sanoakseen, että katsokaa osaan tällaistakin, kuin kansalaisopiston näyttelyssä. Toisin sanoen ei ole yhtenäistä järjellistä linjaa mitä esittää.
Ei mun mielestä toi figuurien piirtäminen ja valöörit, olleet kyllä ollenkaan hyvin tehdyt. Selvästi tehty muuten projektorilla valokuvista noi sen työt.
""Hän on yksi lukuisista 30-40-vuotiaista maalareista, jotka ovat saaneet koulutuksensa Suomessa, ja on omalla osaamisellaan pitämässä yllä vertailun kestävää maalaustaidetta.""
Mihin noita Nurmisen töitä voi nyt sitten verrata? Ei ainakaan keneenkään ulkomaalaiseen realistista maalaavaan oikeasti hyvään maalariin.
VON WRIGHT VELJEKSET jo aikoinaan käänsivät se suurennuskoneen nurin ja osoittivat kankaalle kuvamateriaalia ja olisikohan taikalyhtykin ollut käytössä ahkeraan sekä topatut linnut joiden päälle heijastettiin maisema.
Näyttää niin kuin tämä vanha aika olisi palannut, kun välineetkin samat. Olin myös havaitsevinani kuvissa tuota latteutta mikä seuraa kamerankäytöstä apuvälineenä.
Eräs tekijä myös kiusasi katsetta, kun henkilökuvissa ei rakenneltu taustoja vaan ne figuurit kököttivät irrallisina valkoisessa valossa.
Samaa mieltä. Täällä tuntuu riittävän tosi alkeellinen taso siihen että on jonkinlainen huippuosaaja. Ikäviä maalauksia teknisellä tasolla. Ei karmeimmasta päästä mutta tosi mitäänsanomatonta ja varovaista maalausjälkeä.
on Suomen maalaustaiteen taso melko heikolla pohjalla jos näitä maalauksia pitää jonkinlaisena näyttönä. Taustasta leikattuja, fotorealistisesti maalattuja figuureja abstraktisti maalatulla pohjalla. Nykytaidettako. Lammi teki tämän huomattavasti paremmin. Valokuvien kopioiminen on ihan hirveetä, useimmiten kaikki persoonallisuus siveltimen käytöstä häviää, värit muuttuu sameiksi harmaiksi, valöörit pelkistyy. Me ihmiset nähdään niin paljon enemmän kuin joku kamera.
Ei nämä ole mitään maalauksia, missä on maalauksen jälki ja ilo siitä miten sivellin jättää jäljen kankaalle. Kuollutta, harmaata, kovaa.
Olen samaa mieltä. Hirvittää tämä fotoprojektori trendi