Seurustelu (ilman kavereita)

Voi tietty, miks ei =) Kunhan sit ei roiku iha koko aikaa siin tyttöystäväs, se on rasittavaa ihan kokemukseta kerroskelen d:

Eli teijänkö mielest on ok et jos tyttöystävä huomaa et jätkäl ei oo yhtää kavereita ? Mun mielest se on kyl vitun noloo jos muute vaikuttaa tosi hyvält tyypilt ...

Voit saada.

ei mua haittaa jos oot oikeesti mukava:) asukko treella?

Jes! Kohtalotoveri :D Itekin oon todella ujo ja näin. Koulussa kyllä on kavereita mutta kun vapaa-ajalla en niitten kanssa ikinä oo vaan homehdun neljän seinän sisällä =( Tuosta hyvännäkösyydestä en kyllä tiiä... :'D Mut on mulla tällä hetkellä yks tyttökaveri ollu, tosin sekin nyt oli aika... Erikoinen suhde :D Mustakin tuntuu ettei kukaan vois tykätä musta, vaikka oonkin mielestäni ihan kiltti ja mukava, en juo enkä polta tai mitään... Mut ehkä just sen takii kukaan ei musta tykkää kun oon niin tylsä ja omituinen =/

Varmasti saat!! : ) Mua se ei ainakaan haittaisi jos pojalla ei olisi omia kavereita,jos jätkä on Kiva,rehellinen,luotettava ja näin pois päin niin ei tuo mitään haittaa,luonnehan se on tärkein asia :) Kaikki muu on sit vaan pieniä sivuseikkoja : ) ihan varmasti saat tyttöystävän!! : )) Mullakaan ei ole kovin montaa kaveria,et pari sinänsä hyvää kaveria vaan,mut en mä niitäkään kovin usein näe,oikeestaan vain koulussa ja näin.

tietysti se voi vähän ihmetyttää jos ei kavereita ole yhtään, mutta jos siihen on joku "syy" esim. Aikaavievä harrastus muutto, erikoisempia persoonallisuus tms niin ei siinä mitään vikaa ole. Esim. Mulla on pari hyvää ystävää, joista yhdellä ei ole ollut lisäkseni muita ystäviä ala-aste ajoilta asti. Nykyään olemme yli 20v ja olen edelleen hänen ainoa ystävänsä.

Mulla oli täs vähä aikaa sitten juttuu yhen kivan tytön kanssa mutta sit ku se sai kuulla et mul ei oo kavereit ni se rupes välttelee mua ja se sano et ei haluu olla mun kaa ku se oli iha kännis mut kuitenki teki pahaa ku luulin että se tykkää musta mutta aina ei voi voittaa! Nyt oon paljon itsevarmenpi ku kirjotin tän ekan viestin tänne ja nyt oon yhen tytön kanssa alkamas seurustelee meil menee tosi hyvin nyt ; ) Mut kiitos kaikille vastaajille jotka o laittanu tänne jotain kommenttii ja toivon että te ,muutki otatte itteenne niskata kiinnii ja elätte täysillä koska elämä on lyhyt ! :)

Onnee sulle. Minäkin sain tuossa tavattua yhden nettituttuni, mutta ei hän näytä minusta olevan yhtään kiinnostunut. Olen kenties liian filosofinen ja tieteellinen puheissani, ei minusta kukaan ota selkoa. Kaiken lisäksi olen liian itsekeskeinen, enkä mahda sille mitään. Puhun suurimman osan ajasta vain itsestäni ja kaikista kokemuksistani jotka ovat olleet minulle tärkeitä. Lisäksi analysoin hyvin tarkasti, tapaamiset menevät vain tieteelliseksi keskusteluksi jossa toinen osapuoli on täysin ulkona... Tämän kaiken lisäksi huomasin, ettei tilanne sinänsä ollutkaan niin upea kuin olin kuvitellut, tämäkin pieni pettymys tosin parempi olo tuli paljon jälkikäteen. Voisin sanoa eläväni pilvilinnassa, jossa kaikki menee ensimmäisellä yrittämällä kuten olen suunnitellut eikä koskaan ole vastoinkäymisiä tai odottamattomia tilanteita, tunteet ovat siellä voimakkaassa roolissa. Luulen ettei seurustelukaan ole minua varten, vaan yksinäisyys. Silloin saan paljon enemmän irti itsestäni.

Mulla sama juttu ku alottajalla ei oo kavereita ja ei uskalla lähestyy tyttöi yksin ku pelkään torjutks tulemista ja sit nolaamista .. :( Apui?

voooit saada, älä pelkää =))