Kyselisin sellaista, että olen mieheni kanssa ensimmäistä kertaa jättämässä 8kk vauvaamme hoitoon pariksi yöksi. Menemme anoppilaan yöksi ja seuraavana aamuna olisi tarkoitus lähteä lentokentälle ja viikonloppumatkalle ulkomaille. Haluaisinkin asiallisia viestejä siitä miten lapsi kannattaa "hyvästellä" kun kuitenkin lähdemme aamulla, jolloin lapsi saattaa vielä nukkua. Olisiko parempi, että kun lapsi herää, niin paikalla olisi anoppi, joka laittaa aamupuuron ym..ja me olisimme vain hävinneet vai pitäisikö meidän olla samassa huoneessa ja heilutella ja hyvästellä, jos lapsi onkin hereillä ennen meidän lähtöä. Asiallisia viestejä kumpi tapa olisi kivuttomampi lapsen kannalta.
Vauvan hoitoon jättö
rjujr
12850
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse olen ymmärtänyt, että paras olisi sanoa lapselle hei heit, eikä vain kadota. Muuten lapselle voi tulla ns. hylätty olo.
tarkkaan tuon ikäisen sielunmaailmaa, mutta meillä on aina hyvästelty ennen lähtöä. Oli se sitten kauppa, päiväkoti tai mummolareissu. Tosin tyttömme on ollut vähän isompi, kun ensimmäisiä kertoja jäi yökylään.
En tosiaan minäkään tiedä, mutta arvelen että noin pieni ei ymmärrä sitä "hei hei, nyt me lähdetään-juttua". Toki jos lapsi on hereillä teidän lähtiessä ni kannattaa hyvästellä, jos ei lapsi ymmärrä ni ehkä siitä jää edes itselle parempi mieli ;)
Mitä jos jätät vaikka oman yöpaitasi vauvan viereen jos nukkuu kun lähdette?
Itse vein 10kk lasta mummolaan juuri yökylään, lapsi nukahti autoon mennessä ja hänet siirrettiin vaunuhin jatkamaan unia. Mulle itselleni tuli kurja olo kun en voinut sanoa heippa lapselle :/ Tuntuu ettei tuokaan ymmärrä kun heippaan vaikkapa kauppaan lähtiessä, mutta on siitä silti hyvä tehdä tapa.
Juu meillä onkin tuo ollut käytössä, että annan oman paitani, jos pitää ajaa pidempää matkaa autolla, niin ei tunne takapenkillä oloaan hyljätyksi, kun on tuttu tuoksu paidassa. Siispä annan kyllä nytkin paitani mukaan. Luulisin, että jos lapsi on mummun sylissä ja kovasti heilutellaan ja halitaan ja sitten yks kaks kadotaan ovesta, niin lapselle tulee sellainen olo, että mihin ne tutut ja turvalliset ihmiset nyt hävisi, että siinä mielessä mietin, että olisiko parempi, että lapsi nukkuu sen yön mummun vieressä, vaikka me siellä paikalla olisimmekin, niin ei olisi niin kova järkytys, kun mummu kuitenkin aamulla myös on paikalla...
Mun mielestä kuulostaa tuo myös ihan hyvältä, lapsella on aamulla herätessään tavallaan sama tilanne kun nukkumaan mennessä. Vaikea kun ei tiedä missä iässä alkaa ymmärtää enemmän..
Moikka!
Itse olin vajaa 2v:n lapsen hoitajana, kun vanhemmat olivat pari yötä poissa. Toki 2-vuotias on radikaalisti isompi kuin 8-kuinen, mutta tässä tilanteessa toimi tämä:
Illalla vahnemmat laittoivat lapsen nukkumaan (ja minä olin iltatoimissa mukana, jotta lapsi ymmärsi minunkin olevan "kykenevä hoitamaan") ja kertoivat ilman dramatiikkaa, että parin päivän päästä nähdään. Aamulla olivat lähteneet ja minä sitten heräilin lapsen kanssa. Sujui tosi kivasti, eikä lapsi ollut oikeastaan yhtään hämillään, vaikken edes ole lapselle niin tuttu, että jatkuvasti olisimme tavanneet.
Vierastaminen on ainakin meidän 8 kk tytöllä paljon rankempaa silloin kun olen näkyvillä. Silloin mummon syli tai hoito ei kelpaa. Mutta kun en ole näkyvillä tyttö ei osaa vielä kaivata minun syliini. Joten jos tekin olette tarjolla, niin mummon vieressä nukkuminen ei välttämättä onnistu, ei ainakaan meillä onnsituisi, kun ei kelpaa mummon syötöt, ei pukemiset, ei sylittelyt, silloin jo olen näkyvissä, mutta ne kelpaavat varsin hyvin silloin jos minua ei näy.
Ja vierastamiseen on vain yksi ainut "hoito": päästä tuttuun ja turvalliseen syliin tutustumaan vierastusta aiheuttavaan kohteeseen. Mummon sylin tutuksi ja turvalliseksi kokeminen vaatii siis totuttelua, mutta ainakin meillä siihen totuttelu on mahdotonta jos olen samassa tilassa.
Minä siis jätäisin meidän lapsen nukkumaan, koska ei osaa vielä kaivata mitään mitä ei näe sillä hetkellä.
..olette ehkä jo reissunkin heittänyt, mutta mielestäni teidän olisi ollut hyvä ensin kokeilla yhtä yötä anoppilassa, niin että olisitte olleet tarpeen tullen tavoitettavissa.
jos homma ei sujukkaan ja lapsi kaipaa vanhempiaan, niin olette jossain hornantuutissa, mitäs sitten? ei varmaan lapselle ainakaan mieluinen viikonloppu mummun kanssa, ja tuskin mummollekkaan.
itselläni on 8kk ikäinen lapsi, eikä hän ainakaan olisi vielä kykeneväinen yö kylään kenenkään luokse. enkä minä olisi valmis olemaan hänestä erossa :) ..mutta riippuen tietysti myö siitä kuinka tuttu ihminen anoppi lapselle on jne..
ja vastaus kysymykseen :) mielestäni olisi reilua kertoa lapselle lähdöstä ja paluusta, ja hyvästellä vaikkei sitä ymmärtäisikään.
Niin ja tule toki kertomaan kuinka yö kyläily sujui!
So, so, juuri tätä ap ei ilmeisesti halunnut kuulla, että tuon ikäinen ei ole valmis noin pitkään erossaoloon... En muista kuinka monen tunnin päästä tuon ikäinen unohtaa sen miltä vanhemmat näyttävät ja muutenkin. Itse en pystyisi jättämään. Minun 8 kk ikäiseni oli juuri parin kuukauden tauon jälkeen isoäidin hoidossa kolme tuntia, eikä ollut mitään ongelmaa, paitsi päiväunille laitto aiheutti kovan itkukohtauksen ja onnistui lopulta kun mummi nukutti sisällä vaunuihin. Vilkutin tytölle ovelta lähtiessäni, eikä hän reagoinut siihen sen kummemmin. Takaisin tullessani oli kyllä selvästi innoissaan.
Kiitos kaikille asiallisista kommenteista. Vähän taustatietoa, että olen ollut lapseni kanssa mummolassa yötä niin, että mummu on hoitanut lapsen yöllä ja nukkunut hänen kanssaan, ja minä olen ollut ihan toisessa kerroksessa nukkumassa ja kaikki on mennyt hyvin. Matkalle lähtiessä laitan mummulle tarkan päivärytmin, jota toivon, että hän yrittää noudattaa. Totta puhuakseni olen itkenyt matkalle lähtöä, sillä en halua olla erossa lapsestamme, koska en ole vielä kertaakaan kunnolla jättäny yöhoitoon. Tulee niin kova ikävä ;( Mies varasi meille yllätysmatkan, koska emme ole koskaan käyneet missään yhteiselomme aikana (7,5v) ei edes häämatkalla oltu. Mies ei näe "eroahdistusta" lapsesta samalla tavalla kuin minä, sillä hän on päivät töissä ja muutaman kerran ollutkin työmatkalla yön yli, mutta meille äideille se on paljon vaikeampaa, kun olemme lapsen kanssa 24h
Matkaan on aikaa 3 viikkoa ja tulen kyllä kertomaan miten se meni.
No niin palasimme tänään matkalta. Teimme niin, että olimme matkaa edeltävän illan mummulassa yötä. Aamulla herättiin ja syötiin aamupalat (mummu syötti lapsen) ja hyvästelimme ja heiluttelimme ja lähdettiin matkalle. Lapsi jäi kiltisti leikkimään mummulaan. Tätä ensimmäistä yöhoitoa jouduttiin vähän suunnittelemaan uudestaan, sillä olosuhteiden pakosta lapsemme joutui toisen yön viettämään toisessa mummulassaan. Tätä ressasin kamalasti, että miten se reagoi siihen, kun ensimmäisen yön vietettyään mummulassa kuskataan toiseen mummulaan. Kaikki oli kuitenkin mennyt tosi hyvin. Yöt oli sujunut molemmissa paikoissa hyvin. Jollain tapaa lapsemme(8kk) reagoi siihen, että äiti ja isi on ollut pari yötä pois, kun kotiin viimein päästyämme tänään alkoi rissata oikein kunnolla. Ensin ei oikein suostunut oleen sylissä, vaan itki, mutta sitten se kääntyikin niin, että oli sylissä ja pelkäsi, että lasketaan esim.maahan. Lapsi viimein nukahti syliini ja kohta odotan innolla, mikä on meininki, kun herää..tuleva yökin voi olla aikamoista hulabaloota..