kaikki keurus-seudun hyvät puolet ! Jospa aloitamme.....
Keuruulla on mielenkiintoinen historia.....lukekaa !
Keuruulla on mielenkiintoinen historia.....lukekaa !
Ja nyt met.....listaamme !
Teiskon takamaa
532392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
ei salaisuutesi kauaa piilossa happane, kun naapurisi kertoo siitä kylillä.
Tiedonkulun nopeus on hämmästyttävää.
keuruulaiset tervehtivät toisiaan ja tuntemattomia lämpimästi.
Kahvilla naapurissa käydään ihan kyllästymiseen saakka
Keuruu on sopivan matkan päässä Jyväskylästä ja Tampereelta.
että Keuruu on riittävän kaukana Maakasperästä.
Herrojen omahyväiset oman edun kähmimiset.
Periaatteella kuin kommunisteilla.
Mulle, mulle, mulle, mulle, mulle, mulle jne.
on monessa asiassa. Keuruu leuhkii usein olevansa hyvä kulttuuripaikkakunta. Luin juuri Suur-Keuruusta, että kaupungin kultuuriin antamat varat ovat vähäiset ja niistäkin osa annetaan ulkopaikkakuntalaisille. Kulttuurisihteeriä tai -johtajaa ei ole. Toisin on ympäristökunnissa.
Viis niistä johtajista onhan meillä ihana kulttuuritalohieno kirjasto, tasokas musiikinopetus, mahtavia konsertteja ympäri vuoden, mahtavat teatterit ja Huovin Hannelekin. Älkää aina valittako
Täytti kirkon hienolla musiikillaan ja ulkonäöllään. kovalla ammattitaidolla olevalla housebändillään.
Juuri näiden asioiden tähden ja säilyttämiseksi, Keuruu kaipaa kohennusta. Ei kaupungissa olisi teatteritilaan ilman EU-rahoja ja talkootyötä, mutta talkootyön tekijät eivät loputtomasti jaksa, jos oma kotikunta ei tue toimintaa. Isot konsertit eivät onnistu, jos liput eivät mene kaupaksi. Siinä hommassa voi jokainen musiikin ystävä kantaa kortensa kekoon.
Kenen hyväksi talkootyötä tehtäisiin?
Kenelle etu menee?
Talkooteatteri uurastaa niska limassa, eikä saa edes muutamaa sataa euroa avustuksia.
Rahat käärii taskuunsa ulkopuolinen "teatteri".
Onko mitään järkeä tukea yrityspohjalla toimivaa teatteria kunnan asukkaiden maksamin verovaroin, kun omissa nurkissa toimii talkooteatteri, joka kipeästi tarvitsisi ne muutamat sadat eurot?
Herroille henkselit, kun menevät seuraavan kerran teatteriin, ettei housut puttoo!
Hyvä hyvä. Keuruulla on tälläkin hetkellä seitsemän toimivaa näyttämöä ja lasten ja nuorten hommat vielä päälle. Kansalaisopiston esite on hyvä tietolähde. Hatunnoston ja tukemisen arvoista toimintaa niin kylillä kuin keskustassakin.
Ja harrastus mahdollisuuksia löytyy aika moneen makuun! Kaikki lähellä!
Finlandia lyomäsoitintaiteilijan ja viulistin kera oli todella vaikuttava. Rajuudessaan todella upea esitys! Ja vain meillä Keuruulla itsenäisyyspäivän kunniaksi. Toki Tarjakin oli hyvä ja Martzi aivan loistava, kielt katkeilivat vaan ei haitanut tahtia. Kiitos!
Harrastusmahdollisuuksia löytyy. Se on todella Keuruun hyviä puolia. Täytyy kuitenkin tässä yhteydessä muistaa, että esimerkiksi teatteriharrastus, jota nyt kaupungissa on tarjolla lapsille, nuorille ja aikusille, vaatii ahkeran, talkoohenkisen ja neuvokkaan pohjaryhmän. Jokaisen näytelmän valmistaminen maksaa pakostakin 2 000 - 3 000 euroa, vaikka ohjaajan palkka tulisikin opistolta, ja siinä vaiheessa, kun rahat satsataan, ei ole tietoa, tuleeko katsojia tarpeeksi. Tuo summa koostuu roolikirjoista, esitysluvista, kirjailijan palkkioista, käsiohjelmien ja julisteiden teettämisestä, lehtimainoksista ja aina jotakin kampsua on pakko ostaa näyttämölle. Jos tekniikka vielä on ulkopuolista ja maksullista, summat vain nousevat.
Njoo, nyt lasket rahallista kannattavuutta? Kerroppa joku harrastus mikä ei oikeesti maksa mitään? Tarkoitin, että puitteet on moneen makuun, -On punttisaleja, tennis,jalkapallokenttiä, on lätkähallia, hiihtolatuja,kalastusta järvssä/koskissa, on kansalaisopistoa yms. Tämmöinen oli ajatus pieni.
Jos päätän vaikka nostella puntteja, menen salille, maksan maksun ja käyn kun huvittaa. Jos menen näyttämöryhmään, maksan maksun, sitoudun harjoittelemaan, esityksiin, kulissitalkoiksiin, tavarankuljetuksiin, vaatteiden hankintaan. Urakka on noin 200 tuntia talvessa. Teen sen rakkaudesta harrastusalueeseen ja siksi, että keuruulainen kulttuurielämä on pääosin omien tuotosten varassa. Mutta en enää mielelläni maksa mahdollisia tappioita. Kun kurkistelen ympäristökuntiin, esimerkiksi Jämsään, siellä kaupunki maksoi Himoksen teatteritappioita reilut 20 000 euroa. Taivas varjelkoon sellaisesta mutta toivon, että jokainen Keuruun ohjelmatarjontaa rakentava ja vastuullisesti esityksistään huolehtiva teatteriryhmä saisi ainakin sen kaupungin yleisavustuksen minkä ennenkin, 300 -400 euroa vuodessa.
Löytyy vanha, tyylikäs, funkkistyylinen, elokuvateatterina toiminut rakennus.
betonibunkkeri ei ole kyllä funkkistyyliä nähnytkään!
Keuruulla ei ole yhtään "funkkistyylistä" rakennuksesta, Kuvanäyttämöstä puhumattakaan. Joku haluaa vain hienostella rakennustaiteen ns. tiedoillaan.
Puolivakavasti ottaen, yhdistäkää nämä keuruulaiset taideseurat, lukien myös näyttämötaide, tähän keuruulaiseen hiihtoseuraan yhteistyön merkeissö, niin johan alkavat kaupungin rahahanat aueta. Se on aivan uskomaton summa, mitä tähän hiihtokulttuurijaokseen on kaupungin toimesta upotettu rahaa.
Teatteriryhmillä on väärä taktiikka hakea kaupungilta yleisavustusmurusia. Teidän on saatava johtaviin tehtäviin kaupungin merkittäviä virkamiehiä ja luottamusmiehiä, jotka siloittelevat kaupungin euroilla esim. näyttämötaiteen ohdakkeista ja kivistä polkua.
Kannattaisi tuntea keuruulaista rakennuskantaa ennenkuin ryhtyy esittämään väitteitä, jotka pystytään kumoamaan välittömästi.
Lue seuraava!
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:FVYcOUOyomIJ:www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=207 funkkis keuruulla&cd=4&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Radan jatkaminen Jyväskylästä Pieksämäelle alkoi Haapamäeltä radan uusimisena 1916. Poikkirata Haapamäeltä Poriin rakennettiin puolestaan vuosina 1929-1938, jolloin Haapamäestä mudostui neljän radan risteysasema. Uusi funkis-asemaravintola valmistui 1940 samaan aikaan kun ratalinjaa viimeisteltiin. Haapamäen risteysaseman ympärille kehittyi vireä yhdyskunta, jonka ytimen muodostivat asema ja rautatieläiset. Haapamäelle syntyi rautatiehenkilökunnan ansioista jossain määrin palveluita, varsinaista teollisuutta tai muita elinkeinoja sinne ei syntynyt.
Neuvosi on rautainen. Täytyy heti ruveta akiteeraamaan meidänkin näyttämölle johtajaporrasta. Valittelevat vain pirkuleet, ettei ole aikaa. Saattavatpa pelätä arvosteluakin, kun se ihan nimellä lehelle saattaisi tulla. - Mutta, yritetään!
Suuret johtajat ja poliitikot oat kyllä näyttelijöitä, mutta ne toistelevat aina samoja repliikkejä. Ei kukaan jaksa näyttämöltä sellaista seurata.
pääsee pilkille.....ja kalalle.
Vai pilkille...
Resiinalla pääsee Keuruulta Poriin, jos kävelee osan matkasta.
junattomuudella.......
Tulin eilen ensimmäistä kertaa suoraan etelästä junalla Keuruulle. Ei tarvinnut Haapamäellä odotella. Tuntui hyvältä. Ja lisäksi lippu maksoi kolmanneksen vähemmän kuin linja-autolippu.
Keuruun hyviin puoliin pitää laskea se kirkonkylämaisuus, mikä siitä vielä on löydettävissä. Jos päättäjät ovat viisaita, he eivät edes yritä rakentaa Keuruun keskustaa suuren maailman tyyliin. Keskustan laatikot eivät näytä kauniilta, mutta niiden sijaan pitäisi rakentaa jotakin muuta kuin kummallisia kaarisiltoja ja muita moderneja hökötyksiä. Kaikkein kamalin ajatus on Keuruuntien kattaminen. Laitetaan vielä seinätkin, niin ei matkailijakaan voi tietää, että on tullut neljän saaren kaupunkiin.
Kuka sitä nyt kirkonkylää? Pitää olla visioita, brändeja ja muuta modernia. Ihan sama, mitä ne tarkoittavat. Kyllä konsultteja löytyy. Ne selvittävät tarkoitukset, ottavat rahat ja häipyvät.
Ja tyhmät päättäjät luulevat ostavansa konsulteilta Keisarillensa uudet vaatteet.
Ja aivan ilmaiset, tulevat niistä nuorista keuruulaisista, jotka ovat jo muutaman vuoden asuneet etelän taajamissa. Nämä viisaat ihmiset iloitsevat Vanhan Keuruun uudesta ajasta, Puukoulun kukoistuksesta, metsistä ja rannoista. Heiltä voisi pyytää neuvoja myös keskustakuvan (tarkoittaa Keuruunraittia) uudesta ilmeestä.
Eikö paikalliset jäärät kaavoihinsa kangistuneet fossiilit näe mitä heillä on tulevaisuudessa edessään?
Keuruun hyviin puoliin kuuluu vilkas musiikkielämä. On kuoroja kaikentaitoisille, orkesterakin. Ei tarvitse joka juhlaa pyytää esiintyjiä muualta. Aina silloin tällöin putkahtaa esiin joku uusi kokoonpano. Klassisen musiikin kohdalla se on nyt Voice, kolmen nuoren musiikkiopistolaisen trio. Se haki kannuksena äskettäin valtakunnallisesta kisasta.
Keuruu on perinteisesti ollut puhallinmusiikin paikkakunta. Musiikkisarka on laajentunut. Isoisän aikaan torvi oli kanteleen lisäksi ainoa tavallisen maalaislapsen ulottuvissa oleva soitin. Nyt kun menee muskiikkiopiston matineaan, niin lavalle kannetaan monenlaisia soittimia. Hyvä niin.
Heinäkuiset pelimanni-illat, kuuntelijoille ilmaiset, mahtuvat Keuruun hyvien puolien listaan.
Keuruun, ja varmaan monen muunkin paikkakunnan vähemmän hyviin puoliin kuuluu muun muassa salakähmäisyys. Olen kuullut asiasta päättävien ihmisten sanovan, ettei tätä saa päästää vielä julkisuuteen, kun ihmiset voivat muuttaa jo valmiiksi suunnitellun päätöksen. Mitä demokratiaa se on? Eikö asioita pidä puida ennen päätöksen tekemistä?
Keuruulainen on metsän kasvatti, pärjää hyvin rankoissakin olosuhteissa, mutta keskinäinen kanssakäyminen tuottaa ongelmia. Kun ihmiset ovat vuosisatoja eläneet omalla mäellään metsässä, suora kontakti toiseen ihmiseen tuottaa vaikeuksia, varsinkin, jos pitäisi olla keskustelukumppanin kanssa eri mieltä.
että Keuruu on hieno paikkakunta ! Palvelut pelaa "junattomuudella" ja hymy on lipevä !
Musiikillisesti Keuruu on hyvin aktiivinen, "torvia on paljon", piirtelykin pelaa vaikka väreistä hieman erimielisyyttä onkin. Keuruulla putkat ovat melkein tyhjät. ;) Haittapuolena voisi sanoa että monet käyvät pilkillä "väärillä" avannoilla. Tiivistäkää......kapiaisten sauna palaa, Korialle !
Voisitko, Moottori Kaira, kertoa, missä on sellainen paikkakunta, jonka ihmisoittimet eivät ole yksinomaan torvia? Minun mielestäni Keuruulta löytyy monen soinnun soittimia niin kuin muualtakin.
ei kyseessä ollut tuomita musiikki piirejä....vaan Kerjuulla on monenlaisia "soittajia" jotka eivät musiikista tiedä mitään.....niitä torvia ! Heittoni ei siis koske millään tavalla musiikkipiirejä....vaan niitä torvia !
eikä unohdeta näitä muutamia ns.hiihtäjiä joille on verorahoilla rakennettu jos jonkinmoista rakennusta sinne montosvuoren kupeeseen.
Paikallislehden sivuilla luki hiihtäjien tuovan mainetta sekä kunniaa paikkakunnalle. Kuin viime kisoissakin:pakkasmittarit toi mainetta yli koko Suomenmaan. Pakkohan niitäoli kalibroida, että 300 talkooväen työsuoritus ei olisi mennyt hukkaan. Olipakerrankin kisat, missä kilpailijoita oli enemmän kuin katsojia.
kuin siihen puhalletaan...
Torvituubaseitsikko
Eikö Kasvukoplalla ollut jotain elämysratajuttuja siellä Montosvuoren kupeessa?
Ihan vaan täältä sivummalta yksi huomio.Olisiko oolut viikko sitten keskisuomalaisessa muutama pahoinpitely Keuruulla:veli veljeä,ukko akkaansa.poika isäänsä..jotta noin.
ilma on puhdistunut......
Ei niin haise, eikä ulvo. Mutta mitä nyt tapahtuu, kun Tiwille tulee joku keittiökalustetehdas tai vastaava? Toivottavasti se soveltuu hyvin Keurusselän lahden rannalle kaupungin keskustaan!
Työpaikat ovat tärkeitä asioita kaikkien kannalta, mutta pitääkö tehdaslaitoksen sijaita aivan järven rannalla? Eipä tuota Tiwia varmaan siirretä, mutta miten siellä eletään, on yhteisesti merkittävä juttu.
Me keuruulaiset valitsemme itsellemme edusmiehet yhteisiä asioita ajamaan. Kun on tullut valituksi, olisi hyvä aina välillä kuunnella valitsijoitaan. Joskus käy niin, että tehtävä ''menee päähän''. Valtuutettu tai lautakunnan jäsen uskoo olevansa vain ja ainoastaan vallankäyttäjä, päättäjä. Ei se niin ole. Pitää olla jatkuvasti kuulolla.
Keuruu on niin pieni paikkakunta, että kunnallispoliitikon löytää helposti. Ja mitäs muuta kuin juttusille. Kasvokkain asiat selviävät parhaiten. Ja sillä tavalla valtuutetun saa puhumaan. Jotkut niistä eivät käytä ikinä kokouksissa puheenvuoroa.
Kyllä keuruulaiset vaikuttavat. Yksi mies ohjaa meitä linnasta, toinen vähän vaatimattommasta paikastra. Ja apulaisiaksia riittää, yksi Tampereelta, toinen Helsingistä. Mutta mitä tekee KlinKlank-toimisto? Siellä on herraa ja narria ja rahaatkin.
Keuruun on niin peini paikka, että jos täällä valta menee jonkun päähän, niinon kyllä ihmisellä pieni pää.
Keuruu on maantieteellisesti ajatellen todella suuri paikka. Ja kuka tietää, mitä sudet, karhut ja jänikset oikein päässään pähkäilevät? Neliökilometrille ei monta iikkaa tule. Ja se on mielestäni Keuruun hyviä puolia.
Näette miten hyvin paikkakunta kehittyy kun asioita HOIDETAAN ! Ministerin ja kansanedustajien toimesta.
Kerjuu ei kehity.... ei sitten millään ! Nää Patet ja Mauritzitiäiset ei ole saaneet mitään aikaiseksi.
NÄRPIÖSSÄ maahanmuuttajatkin painavat töitä yhteiskunnan hyväksi ! Ja sitten samma bå swenska !
Menkääs Kerjuulaiset kielikylpyyn.... tällä kertaa till NÄRPES ! Pääsette Länteen........
Kannattaisi itse mennä kielikylpyyn.Oppisit edes kirjoittamaan ruotsinkieltä.