Homman nimi on siis seuraava. Kavimme viikko sitten kolmen paivan reissu anoppilassa, 10h automatkan paassa. Siella oli nukkumaan meno tosi hankalaa (poika on siis 13kk) ja hirvean huudon kanssa sankyyn illalla ja ylos olisi pitanyt nousta vaikka vasytti ihan silminnahden. No, tultiin kotiin sitten ja huokaisin helpotuksesta, "oma koti kullan kallis". Mutta nyta on viidetta iltaa poika ruvennut itkemaan jo makuuhuoneen ovesta sisaan asuttaessa! Ei siis haluaisi enaa omaan sankyynkaan nukkumaan, vaikka taman kanssa ei viime kuukausina ole ollut mitaan ongelmaa. Samoin paivisin on alyttoman karttyinen, eika paasta minua nakopiiristaan. Jos menen vessaan, alkaa hirvea huuto ja kitina. Koitan tehda ruokaa, poika roikkuu housunlahkeessa ja kirkuu. Voiko tama johtua tuosta reissusta jollain tavalla? Hampaitakin tekee kylla, mutta ei ole nain pahaa reaktiota kylla niistakaan ennen tullut.. Vai onko tama nyt vaan sitten joku uusi ihana vaihe pienen elamassa?
Voiko matkustus stressata pienta nain kovasti?
llarppa
3440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos hampaita tekee niin voihan olla, että on kurja ja kipeä olo. Mummolareissut ainakin meillä pistää rytmiä uuskiksi, kun mummolassa ei malttaisi millään nukkua ´ sitten automatkojen torkahtelut. Ja toisaalta, voihan kyseessä olla ihan eroahdistuskin. Onko teillä ollut esim. mummolassa niin, että poika oli hetken "hoidossa" tmv, että nyt pelkää vanhempiensa lähtevän johonkin? Tosin voi se olla ihan ikäänkin kuuluvaa. Meillä ainakin tuossa vuoden tietämillä oli lyhyt vaihe, että oli tosissaan äidissä kiinni. Nyt 1,5v neiti ja taas on semmoinen "roikun äidin lahkeessa" -vaihe :) Mitä jos menet pojan kanssa siksi aikaa, että hän rauhoittuu unille (jos hän on tähän saakka nukahtanut itse tms.).
Ei jatetty hoitoon (kyseisilla sukulaisilla on niin erilainen kasitys lastenkasvatuksesta etta en ole koskaan heille hoitoon tohtinut jattaa). Samoin pojan sanky on meidan makuuhuoneessa sankymme vieressa, eli yhdessa mennaan nukkumaan kylla. Jotenki tuo huuto vaan alkaa samantien kun tajuaa etta nukkumaan oltaisiin menossa. Jospa tama tasta rauhoittuu pikkuhiljaa... Naitahan tulee naita kaikenmaailman vaiheita.
Se on eroahdistusta, normaalia ja osoittaa että suhteenne lapsen kanssa on kunnossa. Syliä ja halia nyt vaan paljon :)